Arvot hoitotyön johtajan ankkureina myrskyssä?

Hoitotyön johtajat toimivat terveydenhuollon organisaatioiden avainrooleissa johtaen suurinta terveydenhuollon ammattilaisten ryhmää¹, hoitohenkilöstöä, -yhteensä lähes 300 000 työntekijää Suomessa². Hoitotyön johtajien päätehtävänä on luoda edellytykset vaikuttavalle, laadukkaalle ja tuloksekkaalle hoitotyölle³. Johtajien työssään kokemien haasteiden määrä ja vaikeusaste on keväällä 2020 ennen kokematon. Jo aiemmin tiukentuneet taloudelliset ja kasvaneet laadulliset odotukset, sekä uutena COVID-19 pandemia ovat tuoneet johtamiseen uudenlaisia haasteita. -Haasteita, jotka mahdollisesti lisäävät johtajien eettisiä huolia ja arvoristiriitoja. Hoitotyön johtajat tarvitsevatkin työssään nyt, enemmän kuin koskaan aiemmin, vahvoja arvoja ja etiikkaa sunnannäyttäjinä.

Hoitotyön johtajilla on työssään vaativa kaksinkertaisen eettisyyden vaade: johtaminen itsessään on inhimillistä, arvosidonnaista toimintaa ja siinä käytetään valtaa. Toisaalta hoitotyön johtaminen on myös niiden johtamista, joiden työ on inhimillistä: hoitotyössä hoidetaan avun tarpeessa, haavoittuvassa asemassa olevia potilaita tai asiakkaita. Hoitotyön johtamisella vaikutetaan siis hyvin laajasti hoitotyöntekijöihin, potilaisiin ja toimintaympäristöihin. Johtajien tuleekin hallita eettiset ulottuvuudet ja ottaa ne huomioon toiminnassaan, valtaa tulisi käyttää viisaasti ja hyvin.

Hoitotyön johtajalla tulee olla sydämessään vahva, selkiytynyt arvoperusta, jossa henkilökohtaiset, ammattikunnan ja organisaation arvot ovat jäsentyneessä sovussa. Henkilökohtaiset arvot omaksutaan usein   jo lapsuudessa ja ne muodostavat  yksilön toiminnan perustan. Ammattikunnan arvot muodostavat ammattikunnan toiminnan perustan, niitä tarvitaan päätöksenteon tueksi ja ne on kirjattu eri ammattikunnan eettisiin ohjeisiin. Eettisiin ohjeisiin paneutuminen on osa itsensä kehittämistä ammattilaisena. -Milloin Sinä olet viimeksi tukeutunut hoitotyön johtajan eettisiin ohjeisiin⁴? Vahva ammattietiikka on yksi johtajan tärkeimmistä resursseista. Jo sota-aikana Lotta Svärd- järjestö opetti jäsenilleen 12 kultaista sääntöä, aikansa arvoa, joiden mukaan toimia, esimerkiksi ”Vaadi aina enin itseltäsi!”. Eri ammattiryhmien eettisten ohjeiden sisällöt ovat samansuuntaisia, mutta niissä on kuitenkin painotuseroja. Tuntemalla toisen ammattikunnan ohjeet voi paremmin ymmärtää mahdollisia näkemyseroja. Organisaation arvojen tulisi olla yhteisesti määritellyt, laajasti omaksutut ja jokapäiväisen työhön integroidut. Hoitoyön johtajan tärkeä tehtävä onkin artikuloida organisaation arvoja arkeen ja toimia omalla käytöksellään eettisenä roolimallina.

Hoitotyön johtajan kaiken toiminnan tulee siis lähteä arvoista ja toimintaa tulee johtaa yhteisten arvojen mukaisesti. Myös johdettavien tulisi jakaa nämä arvot. Ovatko Sinun työyksikkösi arvot yhteisesti jaetut? Onko todellinen toimintanne yhdessä määrittelemienne arvojen mukaista? Milloin viimeksi olette keskustelleet arvoistanne? Kaapissa pölyttyvät, kaikkien unohtamat arvot eivät tuota organisaatiolle mitään lisäarvoa. Kun taas arvoista lähtevällä johtamisella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia henkilökunnan työhön sitoutumiseen^5;6;7;8;9 ja työhyvinvointiin sekä tätä kautta potilashoidon laatuun^10;6;8 ja potilaiden tyytyväisyyteen¹¹. Vahva etiikka on hyvän johtamisen avaintekijä¹² ja terveydenhuollon organisaation kokonaismenestyksen avain⁸!

Jokaisella hoitotyön johtajalla on velvollisuus johtaa eettisesti kestävällä tavalla ja etiikan tulisi olla kaiken johtamisen ydin ja pohja. Arvot edustavat perustavaa laatua olevaa vakautta muutosten keskellä, arvojen ankkuri pitää hoitotyön laivaa oikeassa kurssissa suurenkin myrskyn silmässä!

Kirjoittajan tiedot:

Laura Laukkanen

sh, klö, TtM, tohtorikoulutettava

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

lslauk@utu.fi

Lähteet: 

1. Eurostat. 2016. Healthcare personnel statistics—nursing and caring professionals. Saatavilla: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Healthcare_personnel_statistics_-_nursing_and_caring_professionals

2. Suomen Virallinen Tilasto. 2017. Työlliset ammattiryhmittäin, 2010-2017. Saatavilla: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__tyokay/?tablelist=true

3. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2009. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 2009–2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 18. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74335/URN%3ANBN%3Afi-fe201504226780.pdf?sequence=1

4. Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry. Hoitotyön johtajan, ylihoitajan eettiset ohjeet. Saatavilla: https://www.taja.fi/vaikuttaminen/hoitotyon-johtajan-ylihoitajan-eettiset-ohjeet/

5. Zappalà, S. & Toscano, F. 2020. The Ethical Leadership Scale (ELS): Italian adaptation and exploration of the nomological network in a healthcare setting [published online ahead of print, 2020 Jan 30]. Journal of Nursing Management 2020;10.1111/jonm.12967.

6. Cummings, G. G., MacGregor, T., Davey, M., Lee, H., Wong, C. A., Lo, E., Muise, M., & Stafford, E. 2010. Leadership styles and outcome patterns for the nursing workforce and work environment: a systematic review. International journal of nursing studies 47(3), 363–385.

7. Bell, J. & Breslin. J.M. 2008. Healthcare provider moral distress as a leadership challenge. Jona’s Healthcare Law, Ethics and Regulation 10(4), 94–97. 

8. Shirey, M. R. 2005. Ethical Climate in Nursing Practice, The Leader’s Role. Jona’s Healthcare Law, Ethics and Regulation 7(2), 59–67.

9. Zhu, W., May, D.R. & Avolio, B.J. 2004. The impact of ethical leadership behavior on employee outcomes: the roles of psychological empowerment and authenticity. Journal of Leadership & Organizational Studies 11(1), 16–26.

10. Barkhordari-Sharifabad, M., Ashktorab, T. & Atashzadeh-Shoorideh, F. 2018. Ethical leadership outcomes in nursing: A qualitative study. Nursing ethics 25(8), 1051–1063.

11. Wong, C.A., Cummings, G.G. & Ducharme, L. 2013. The relationship between nursing leadership and patient outcomes: a systematic review update. Journal of Nursing Management 21(5), 709–724.

12. Hudak, R.P., Brooke, P.P. Jr., Finstuen, K. & Riley, P. 1993. Health care administration in the years 2000: practitioners’ views of future issues and job requirements. Hospital & Health Services Administration 38(2), 181–195.