Sairaalaan? Apua, jännittää...

Sofia istuu sylissäni lääkärin vastaanotolla. Lääkäri juuri kertoo meille, että Sofian korviin tullaan laittamaan nukutuksessa putket. Tämä voi helpottaa pitkää korvatulehduskierrettä. Tunnen, kuinka Sofian vartalo jäykistyy sylissäni ja hän puristaa minua kädestä: ”Äiti, mitä nukutus tarkoittaa? Sattuuko minuun?”

Lapsille nukutuksessa eli anestesiassa tehtävät toimenpiteistä yleisempiä ovat muun muassa erilaiset murtumaleikkaukset sekä korvien putkitukset. Lapselle ajatus sairaalasta ja siellä nukutuksessa tehtävästä toimenpiteestä tai leikkauksesta voi olla erittäin jännittävä ja ahdistava. Arviolta 50–70 prosenttia nukutusta vaativaan toimenpiteeseen menevistä lapsista kokee ahdistusta ennen varsinaista toimenpidettä. Jännittäminen ja ahdistus voivat alkaa toimenpidettä suunniteltaessa ja tunteet voivat voimistua eri vaiheissa ennen toimenpidettä. Usein ahdistus voi olla voimakkaimmillaan leikkaussalissa juuri ennen nukutusta.

Ahdistunut ja peloissaan oleva lapsi voi tapella ja pyrkiä pakoon nukutusta aloitettaessa. Kova ahdistus ja pelko ennen toimenpidettä voivat aiheuttaa esimerkiksi painajaisia lapselle ja hidastaa lapsen toipumista toimenpiteestä. Lapsen ahdistuksen kokemukset voivat vaikuttaa olennaisesti myös tulevaisuuden sairaala- tai lääkärikäynteihin sekä toimenpiteisiin.  

Lapsen ahdistusta voi aiheuttaa itse nukutukseen ja toimenpiteen lisäksi myös pelko yksinolosta tai ero vanhemmista, outo sairaalaympäristö, epätietoisuus tulevista tapahtumista ja pelko kivusta. Myös vanhemmille lasten nukutuksessa tehtävät toimenpiteet tai huoli lapsen hyvinvoinnista voivat aiheuttaa huolta ja stressiä. Lasten aistiessa vanhempien ahdistuksen voi se edelleen lisätä heidän ahdistustaan. Lapsen ikä, kehitystaso ja aiemmat kokemukset anestesiasta vaikuttavat heidän käyttäytymiseensä. Lapset kehittyvät eri tahtiin, ja lasten taidot ja kyvyt voivat vaihdella suuresti samanikäisten lasten välillä. Lapsi saattaa ajatella asiasta hyvin eri tavoin kuin aikuinen luulee. Lapsi tarvitsee myös aikaa käsitelläkseen asiaa ja kehittääkseen selviytymiskeinoja ahdistuksen hallintaan.

Vanhemmat ovat olennaisessa roolissa lapsen toimenpiteeseen valmistamisen alkaessa jo kotona. Lapselle on tärkeä kertoa toimenpiteestä ja nukutuksesta etukäteen lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Keskustelut auttavat lapsia erottamaan mielikuvituksen todellisuudesta ja rakentamaan luottamusta. Lisäksi ne vähentävät lapsen epävarmuutta ja lisäävät lapsen uskoa omiin kykyyn selviytyä stressaavista tilanteista.

Erilaisilla ei-lääkinnällisillä interventioilla, kuten rentoutumisella, harhauttamisella ja opetuksellisilla menetelmillä, voidaan vähentää lasten ahdistusta ja parantaa lapsen yhteistyötä nukutuksen yhteydessä. Erilaiset digitaaliset opetukselliset pelit tai virtuaalipelit voivat olla hyödyllinen tapa lapsen selviytymistaitojen opettamisessa ja tukemisessa. Opetuksellisella pelillä voidaan mahdollisesti vahvistaa lasten minäpystyvyyttä, terveydenlukutaitoa ja lisätä tietoa nukutuksesta ja siten myös vähentää lapsen ahdistusta.

Kirjoittaja:
Elina Laitonen
sh, TtM, väitöskirjatutkija
resalm@utu.fi

Lähteet:

1) Chow CH., Van Lieshout RJ., Schmidt LA., Dobson KG. & Buckley N. (2016) Systematic Review: Audiovisual Interventions for Reducing Preoperative Anxiety in Children Undergoing Elective Surgery. Journal of Pediatric Psychology 41(2),182-203.

2) Hotus-hoitosuositus (2016) Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Korhonen A, Kaakinen P, Mäkelä M & Miettinen S. Helsinki Hoitotyön tutkimussäätiö. Saatavilla https://www.hotus.fi/leikki-ikaisen-emotionaalinen-tuki-paivakirurgisessa-hoitotyossa-hoitosuositus/ (2.12.2022).

3) Ingadottir B, Laitonen E, Stefansdottir A, Sigurdardottir A, Brynjolfsdottir B, Parisod H, Nyman J, Gunnarsdottir K, Jónsdóttir K, Salanterä S, Pakarinen A. (2022) Developing a Health Game to Prepare Preschool Children for Anesthesia: Formative Study Using a Child-Centered Approach. JMIR Serious Games 2022;10(1):e3147

4) Manyande A., Cyna AM., Yip P., Chooi C. & Middleton P. (2015) Non-pharmacological interventions for assisting the induction of anaesthesia in children. Cochrane Database Systematic Review. 14 (7).

5) Salmela, Marja 2010. Hospital-related fears and coping strategies in 4-6-year-old children. Helsingin yliopisto.

Tohtorikoulutettavan elämää: #METurku-tapahtumassa edistettiin lasten oikeuksia ja osallisuutta

Kansainvälistä lasten oikeusien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Tänä vuonna turkulaisille 7-luokkalaisille järjestettiin yhteistyössä Turun yliopiston, Turun kaupungin, Turun Ammattikorkeakoulun, Turun ja Kaarinan seurakuntien, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry:n, Suomen Uusperheiden liitto ry:n ja Turvary:n kanssa #METurku (MyEqualTurku)-tapahtuma. Tapahtuman teemalla pyrittiin lisäämään nuorten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta oman hyvinvointinsa edistäjinä. #METurku järjestettiin Kupittaan urheiluhallilla, jossa seiskaluokkalaiset pääsivät kiertämään toiminnallisia pisteitä esimerkiksi mielenterveyteen, fyysiseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien aiheiden ympäriltä. Paikalla oli yli 30 järjestöä ja toimijaa, noin 300-350 oppilasta, ja tapahtuman suojelijana toimi Unicef. #METurku oli jatkoa viime vuoden #DigitTurku-tapahtumalle, josta kirjoitettiin myös Terveyttä tieteestä-blogissa

 Turun yliopiston Hoitotieteen laitokselta järjestimme nuorille pisteen, jossa he pääsivät pyörittämään ”Identiteettipyörää”. Identiteettipyörä sisälsi useita erilaisia seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta kuvaavia identiteettejä, ja nuoret saivat pohtia mitä kukin identiteetti heidän mielestään tarkoitti. Pisteemme oli menestys, koska nuoret kävivät aktiivisesti arvailemassa identiteettejä, he osoittivat selkeää kiinnostusta oppia seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta, ja nuoret osoittivat olevansa tietoisia monista identiteeteistä. 

#METurku oli kokonaisuudessaan tapahtumana onnistunut ja jälleen hyvä osoitus siitä, että lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita heitä koskevista asioista ja he ovat myös entistä tietoisempia ympärillään tapahtuvista asioista. Lasten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta tulisikin edistää käytännön elämän lisäksi myös tutkimuksessa, jotta sote-palveluista ja hoitotyöstä voitaisiin kehittää lasten ja nuorten näköisiä ja heidän tarpeisiinsa vastaavia.

Kirjoittajan tiedot:

Minna Laiti
Röntgenhoitaja, TtM, Tohtorikoulutettava
Turun yliopisto
Hoitotieteen laitos
mianlai(at)utu.fi

Uusia tuulia tupakkaan liittyvään terveysohjaukseen

Jälleen ensi torstaina, toukokuun viimeisenä päivänä vietetään kansainvälistä tupakatonta päivää ”World No Tobacco Day”, jonka tarkoituksena on muistuttaa tupakkatuotteiden aiheuttamista moninaisista haitoista ja tupakanvastaisten toimien tärkeydestä. Tupakanvastaisen työn tärkeys on ollut viime viikkoina esillä mediassa erityisesti nuuskan näkökulmasta, sillä uutisotsikoissa on nostettu esille valtoimenaan rehottava laiton nuuskakauppa ja jo peruskouluikäisten kertomukset nuuskan helposta saatavuudesta.

Tupakkaan liittyvällä terveysohjauksella on keskeinen rooli tupakanvastaisessa työssä muiden toimien, kuten hintapolitiikan ja tupakoinnin rajoittamisen ohella. Terveysohjaus on tärkeässä roolissa etenkin lasten ja nuorten kohdalla, joiden tietämyksessä ja ymmärryksessä tupakoinnin haitoista saattaa vielä olla aukkoja, mutta jotka kohtaavat tupakkaa eri arkipäivän tilanteissa. Terveysohjauksessa onkin nuorilla kokeiltu monia eri menetelmiä ja saavutettu lupaavia tuloksia. Haasteena on kuitenkin ollut löytää menetelmä, joka toimii ja herättää kiinnostuksen yhtä lailla sekä tyttöjen että poikien keskuudessa. Ratkaisuksi tähän on muun muassa kokeiltu erilaisia digitaalisia menetelmiä, joista yksi on ollut terveysohjauksen pelillistäminen.

Fume-pelillä saavutetut tulokset positiivisia

Kerroin aiemmissa blogikirjoituksissani varhaisnuorten tarpeista tupakaan liittyvää terveysohjausta koskien ja kehittämästämme Fume-terveyspelistä, joita molempia tutkin tuoreessa väitöskirjassani. Nuorten kanssa kehittämämme tutkimustietoon pohjautuva mobiilipeli Fume suunniteltiin terveysohjauksen menetelmäksi erityisesti varhaisnuorten tarpeet huomioiden. Pelin soveltuvuuden arvioimiseksi toteutimme tutkimuksen (Parisod ym. 2018), jossa testasimme pelin kiinnostavuutta, käyttöä ja sillä saavutettavia terveysohjaustuloksia varhaisnuorilla. Vertasimme tutkimuksessamme Fume-pelin tuloksia sen kanssa samansisältöiseen internet-sivustoon, joka ei sisältänyt peleille ominaisia elementtejä.

Saamamme tulokset olivat Fumen näkökulmasta lupaavat, sillä ne osoittivat, että pelin muodossa toteutettu tupakkaan liittyvä terveysohjaus kiinnosti enemmän varhaisnuoria ja he myös käyttivät peliä omaehtoisesti vapaa-ajallaan internet-sivustoa enemmän. Fume-peliin kohdistuneessa kiinnostuksessa tai sen käytössä ei havaittu eroja tyttöjen ja poikien välillä. Tulokset myös osoittivat, että tutkimuksen kahden viikon seurantajakson aikana pelillä saavutettiin myönteisiä muutoksia varhaisnuorten savukkeisiin liittyvissä mielikuvissa ja asenteissa, jollaisia ei havaittu internet-sivustoa käyttäneiden ryhmässä tai ilman interventioita jääneessä kontrolliryhmässä. Havaitsimme, että pelielementtien lisääminen ei myöskään vaikuttanut tarkasteltuihin ohjaustuloksiin negatiivisesti. Nämä myönteiset tuloksemme kannustavatkin harkitsemaan Fume-peliä yhtenä ohjausmenetelmänä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan työssä.

Ota nuuska puheeksi

Tutkimuksemme nuuskaan liittyvät tulokset herättivät huomiomme. Yli 70 prosenttia tutkimukseen osallistuneista 151 varhaisnuoresta ei muistanut saaneensa nuuskaan liittyvää terveysohjausta viimeisen kouluvuoden aikana. Lisäksi hieman yli 50 prosenttia heistä ei osannut mainita yhtään nuuskan terveyshaittaa. Tuloksiemme, aihetta koskevien uutisten ja aiempien nuorten nuuskankäyttötilastojen valossa nuuskaan liittyvään terveysohjaukseen tuleekin kiinnittää jatkossa vielä enemmän huomiota. Työsarkaa siten tupakoimattomuuden edistämisten ja terveysohjauksen saralla vielä riittää.

Kirjoittajan tiedot:

Heidi Parisod

terveydenhoitaja, TtM (väit.)

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

s-posti: heidi.parisod(at)utu.fi

ResearchGate: http://www.researchgate.net/profile/Heidi_Parisod/

LinkedIn: http://fi.linkedin.com/pub/heidi-parisod/94/368/a72/

Lähteet:

Parisod H. 2018. A health game as an intervention to support tobacco-related health literacy among early adolescents. Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis D 1357. Väitöskirjat, Turun yliopisto. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7257-9

Parisod H, Pakarinen A, Axelin A, Löyttyniemi E, Smed J & Salanterä S. 2018. Feasibility of Mobile Health Game “Fume” in Supporting Tobacco-related Health Literacy among Early Adolescents: A Three-Armed Cluster Randomized Design. International Journal of Medical Informatics 113, 26–37.

THL 2017. Kouluterveyskyselyn 2017 tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely

Thomas RE, McLellan J, Perera R. 2015. Effectiveness of school-based smoking prevention curricula: systematic review and meta-analysis. BMJ Open 5, e006976.

WHO. 2017. WHO report on the global tobacco epidemic, 2017. Monitoring tobacco use and prevention policies. World Health Organization, Geneva. Saatavissa: http://www.who.int/tobacco/global_report/2017/en/

#DigItTurku ja järjestömessut järjestettiin lasten oikeuksien puolesta

Joka vuosi 20. marraskuuta vietetään kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) vuosipäivänä. Sen kunniaksi Turun kaupunki, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja Turvary ry järjestivät #DigItTurku -tapahtuman turkulaisille 7-luokkalaisille. Tapahtuman suojelijana toimi Unicef.

#DigItTurku -tapahtuman tavoitteena oli lisätä nuorten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta oman hyvinvointinsa edistämisessä. Tapahtumassa käsiteltiin nuoren hyvinvointiin liittyviä teemoja, kuten terveystottumuksiin, mielen hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin, vapaa-aikaan ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä.

Tapahtumassa pääsi kokeilemaan erilaisia digitaalisia sovelluksia ja pelejä sekä ratkomaan erilaisia toiminnallisia pisteitä. Nuoret keräsivät ennalta jaettuihin passeihin leimoja jokaiselta pisteeltä, jolla vierailivat. Tapahtuman lopuksi arvottiin Jopo kaikkien palautetta jättäneiden kesken. Järjestömessut puolestaan tarjosivat arvokasta tietoa ja työpajoja lastensuojelujärjestöjen toiminnoista. 

#DigItTurku passi

#DigItTurku -tapahtumaan ja järjestömessuille osallistui noin 600 seitsemäsluokkalaista opettajineen ja 700 lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskentelevää ammattilaista ja opiskelijaa. Yhtenä #DigItTurku -tapahtuman järjestäjänä oli iloista seurata, kuinka nuoret ja järjestömessuille osallistuneet ammattilaiset kiersivät #DigItTurku ja järjestömessujen pisteitä ympäri ICT-taloa sulassa sovussa. Lopulta näytti siltä, ettei ollut väliä oliko piste tarkoitettu järjestömessujen kävijöille vai nuorille, vaan kaikki kiersivät pisteitä ristiin rastiin. Toivottavasti kaikki osallistuneet, niin nuoret kuin järjestömessujen kävijätkin, kokivat merkityksellisiä kohtaamisia ja mukavia hetkiä messupisteillä!

#DigItTurku -tapahtumassa esiintyivät myös Tubettaja Helmi Matilda ja räppäri Jola. Jola esitti tapahtumassa  kappaleen ”Satavuotta”, joka on tehty Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen Linkki-toiminnalle. Linkki-toiminta tarjoaa apua ja tukea murrosikään, nuoruuteen ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. ”Satavuotta” -kappale on tehty taisteluun yksinäisyyttä vastaan, ja sen voi kuunnella täältä: https://www.youtube.com/watch?v=PE93AC1iKlc.

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry järjestävät lastensuojelun järjestömessut vuosittain. #DigItTurku -tapahtuma järjestettiin puolestaan eilen ensimmäistä kertaa, mutta toiveissa on tehdä myös siitä jokavuotinen tapahtuma. Nuorilta saadun palautteen perusteella tapahtumaa voidaan jatkossa kehittää entistä paremmin vastaamaan nuorten toiveita. 

Kirjoittajan tiedot:
Lotta Hamari
fysioterapeutti, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
lotta.hamari@utu.fi