Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste some. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste some. Näytä kaikki tekstit

tiistai 10. joulukuuta 2019

Tutkimustietoa jaetaan sekä medioissa että tutkijoiden omissa verkostoissa



Näin talviaikaan päivittäin bussilla kulkiessani toimin kuten moni muukin kanssamatkustaja: otan matkan ajaksi puhelimen esiin ja luen päivän uutisotsikoita. Useimmat meistä lukevat päivittäin erilaisia printti- ja/tai verkkolehtiä, mutta koska muistat niissä käsitellyn jotakin tiedeuutista tai nähneesi viittauksen sellaiseen? Aika todennäköistä on, että jokainen eri medioita päivittäin hiukankin seuraava törmää tällaisiin uutisiin ja viitteisiin vähintäänkin viikoittain, ellei jopa päivittäin, hiukan käytetyistä kanavista riippuen.

Julkisten medioiden lisäksi tutkimusta jaetaan myös rajatummissa ympäristöissä tutkijoiden kesken. Näistä tunnetuimpien joukkoon lukeutuvat ainakin yhteisöpalvelut ResearchGate ja Mendeley, joita voisi kuvailla eräänlaiseksi ”tutkijoiden Facebookiksi” sillä erotuksella että niissä käyttäjien toiminta on yksinomaan tutkimustiedon jakamiseen ja verkostoitumiseen rajautuvaa. Mendeley tarjoaa käyttäjilleen lisäksi viitteidenhallintaohjelman, jota voidaan hyödyntää tieteellisten julkaisujen tuottamisessa. 

Omaa tutkimusta tehdessä olen kokenut tutkijoille kohdennetut yhteisöpalvelut hyödyllisiksi erityisesti silloin kun johonkin tiettyyn tutkimusjulkaisun kokotekstiin on ollut vaikea päästä käsiksi muuta kautta. Esimerkiksi ResearchGaten kautta julkaisun kirjoittaneisiin tutkijoihin voi ottaa suoraan yhteyttä ja pyytää heitä jakamaan julkaisun joko julkisena tai yksityisenä tiedostona. Ennen kokotekstien julkista jakamista näissä yhteisöpalveluissa täytyy toki varmistaa ettei kustantaja ei ole sitä erikseen kieltänyt. Toisinaan kustantaja on saattanut asettaa esimerkiksi vuosina tietyn aikarajan jonka sisällä julkaisun ilmestymisestä kokotekstiä ei saa julkaista sellaisenaan muualla, mutta usein avoin julkaiseminen on kuitenkin pysyvästi kiellettyä. Kaikille avoimet open access -julkaisut ovat poikkeus jota julkaisurajoitukset eivät koske. Open access -julkaisumuoto on tutkimuksen jakamisen ja näkyvyyden kannalta hyvin joustava ratkaisu, mutta julkaisun kustantaja voi veloittaa tästä julkaisumuodosta kirjoittajilta huomattavia summia rahaa. Tämä lienee osasyy sille, että monien julkaisujen osalta kokoteksteihin saakka pääsy vaatii edelleen esimerkiksi yliopistokirjastojen hankkimia lisenssejä.  

Tutkijoille oman työn ja tuotetun tiedon näkyvyys on kuitenkin aina hyvin tärkeä ja tavoiteltava asia, joten jos löydät tutkimuksen jonka kokotekstiin et pääse käsiksi, ota yhteyttä vaikkapa paikkakuntasi yliopistokirjastoon tai suoraan tutkijaan itseensä lisätietojen saamiseksi.

Mukavia lukuhetkiä!


Kirjoittajan tiedot:
Henna-Riikka Hakojärvi
shg, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
hrmhak@utu.fi

https://www.flickr.com/photos/justonlysteve/2227437709/in/photolist-4oQcCr-MusvH8-MaRbzL-bt4fAV-5ntMB1-MyM91d-MaQHsj-dr9Cwp-dcKwUd-drpcyz-e55xam-ps2Hvq-aBgBFC-MrH6Hy-7DRvrm-356Lzi-2gSwiX1-aARSoc-MBPjKB-MBP9bF-LEo4Hw-MusESa-LEo9PU-MBPkGX-MrH3T5-rrWYRE-PBM5ZR-payukK-MrH3vS-dBH89z-dBH3aa-2N5BX-cuGK9J-LEokhh-cuGKb5-dBNxjJ-dBNwVh-MaQGG1-dBH2T2-MrHBn3-pq2jRo-prLVWB-payNMJ-dBH8CD-LEo71C-82NApy-21sGt76-payMh9-dBNrV3-pazikf



tiistai 5. helmikuuta 2019

Facebook, Instagram, WhatsApp, Snapchat, kaikki mulle heti nyt!



Finnairin Blue Wings –lehti kirjoitti tärkeästä aiheesta artikkelissaan ”Too much info, not enough wonder”. Kyseessä on ilmiö nimeltä FOMO “Fear of moving out” social media, joka tarkoittaa syvällistä huolta siitä, että muilla on mahdollisesti antoisia kokemuksia eikä itse pääse niistä osalliseksi. FOMOlle on tunnusomaista halu olla jatkuvasti selvillä siitä, mitä muut tekevät. (Przybylski et al. 2013.) Moni bloggari ja muukin kirjoittaja on viime aikoina kertonut ilmiöstä mielipiteensä. Nimittäin ”FOMO social media” hakusanat antoi Googlessa 24.1.2019 tulokseksi 2 420 000 osumaa, “Fear of moving out social media” peräti 209 000 000 osumaa. Pelkäämme tänä päivänä todella paljon jäävämme ulkopuolelle jostain tärkeästä. Myös me suomalaiset, sillä hakusanat ”Paitsi jäämisen pelko somessa” antoi sekin Googlessa 80 200 osumaa.

Osumia selatessa huomasi selkeästi, että ilmiö kiinnostaa laajasti eri yhteiskunnan alueita. Paitsi jäämisen pelosta sosiaalisessa mediassa oli kirjoitettu eri kirjoittajien blogien lisäksi mm. Tieteen kuvalehdessä, Insinööri-lehdessä ja Kodinkuvalehdessä. Siitä oli keskusteltu MTV:n uutisissa, yleisradiossa ja Iltalehden palstalla. Aina ei kyseessä kuitenkaan ole ollut paitsi jäämisen pelko sosiaalisen median maailmasta, Googlen osumien suuri luku hiukan hämäsi. Artikkeleissa paljastui pelon kohteeksi myös somessa keskusteltu tilanne paitsioon jäämisestä jääkiekossa tai seuran puute baari-illan jälkeen.

FOMO ilmiöstä sosiaalisessa mediassa on tehty myös tieteellistä tutkimusta. Tietokannoista etsittäessä Web of Science antoi tuloksen 102 artikkelia, kun aiheeksi kirjoitti ”Fear of Missing out” OR FOMO. Artikkeleista 38 oli julkaistu vuonna 2018. PubMed/Medline antoi kaksi osumaa, mutta Cochrane library ei tuntenut kumpaakaan käsitettä. Tutkimuksissa yleisimmin kohteena olivat nuoret ja nuoret aikuiset erityisesti Euroopassa mutta myös Latinalaisessa Amerikassa, mutta tutkittavina olivat myös akateemiset opettajat, yliopisto-opiskelijat ja lapsi-aikuinen suhde. Tutkimuksissa tarkasteltiin mm. FOMOn yhteyttä uneen, ahdistukseen ja masennukseen tai teknologian käyttöön ja monen asian tekemiseen yhtä aikaa (multitasking). Muista aiheista mainittakoon FOMOn prevalenssi ja dynamiikka, älypuhelimen käytön rajoittamisen yhteys henkilön kokemaan eristäytymiseen ja miten FOMO ennustaa ongelmallista sosiaalisen median käyttöä ja huomion kiinnittämistä älypuhelimeen tai vastaavaan laitteeseen seuralaisten kustannuksella (phubbing).
Palataan vielä Blue Wings lehden artikkeliin. Siinä molemmat kirjoittajan haastattelemat asiantuntijat kanadalainen kirjailija Christina Crook ja tanskalainen psykologi Svend Brinkmann varoittavat meitä koko ajan etsimästä jotain enemmän, sillä tällainen etsiminen ei lopu ikinä. Kumpikaan ei pidä täydellistä sosiaalisesta mediasta poistumista tarpeellisena, mutta he nostavat esille käsitteen JOMO eli Joy of Missing Out. Teknologia on oleellinen osa nykypäivän elämää, mutta meidän pitää tietoisesti päättää, missä määrin sitä käytämme. 

Tavataan mieluummin kasvokkain tai sitten somessa

Riitta Danielsson-Ojala
sh, TtM, tohtoriopiskelija,
Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Lähteet:
Bird, T. Too much info, not enough wonder. Blue Wings 1/2019.
Przybylski, A.K., Murayama, K., DeHaan, C.R. and Gladwell, V., 2013. Motivational, emotional, and behavioral correlates of fear of missing out. Computers in Human Behavior, 29(4), pp.1841-1848.