Verkostoidu terveysalan tiedonhallinnan yhteisössä

Terveydenhuollon tiedonhallinnan maailmankongressi MedInfo 2019 (Congress of Medical and Health Informatics) järjestettiin jo 17. kertaa elokuun lopussa, tällä kertaa Ranskan Lyonissa. Terveydenhuollon tietotekniikan kansainvälinen kattojärjestö International Medical Informatics Association (IMIA) järjestää tätä tieteellistä tapahtumaa joka toinen vuosi.

Tänä vuonna tiedepäivien keskiössä olivat sähköiset terveys- ja hyvinvointiverkostot. Järjestäjille lähetettiin yli 1100 käsikirjoitusta, josta 285 tieteellistä artikkelia and 296 posteria hyväksyttiin. Näiden lisäksi päivien aikana esitettiin yhteensä 129 muuta esitystä kuten paneelia, työpajaa ja demonstraatiota. Aiheet olivat jaettu terveystietojen tulkintaan, palveluiden tuottamisen tukemiseen, täsmähoidon ja kansanterveyden edistämiseen, sekä tiedonhallinnan inhimilliseen näkökulmaan. Kaikki konferenssiin hyväksytyt artikkelit ovat vapaasti saatavilla. Seuraava MedInfo kongressi on Australiassa elokuussa 2021.

Hoitotyön tiedonhallinnan maailmankongressia järjestää IMIA:n Nursing Informatics Special Interest Group (IMIA-NI). Tätä kongressia järjestetään myös joka toinen vuosi. Seuraavana järjestyksessä on 15. tapahtuma, jonka keskiössä ovat sairaanhoitajat ja kätilöt digitaalisuuden aikakaudella. NI2020 järjestetään Brisbanessa heinäkuun lopussa ensi vuonna. Käsikirjoitusten viimeinen jättöpäivä on marraskuun 29. päivänä.

Euroopan tasolla vuosittain järjestettävä Medical Informatics Europe (MIE) konferenssi järjestetään European Federation for Medical Informatics (EFMI) järjestön toimesta. 30. MIE-tiedepäivät järjestetään seuraavaksi Genevessä huhti-toukokuussa 2020. Teemana on digitaalinen henkilökohtainen terveys ja hoito.

Alan keskustelufoorumeita on myös Suomessa. Esimerkiksi Sosiaali-ja terveydenhuollon tietojenkäsittely-yhdistys (STTY) järjestää kansallisella tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan (SoTeTiTe) -tutkimuspäiviä. Näitä on järjestetty vuosittain jo vuodesta 1998. STTY on Suomen edustaja kansainvälisissä kattojärjestöissä IMIA:ssa ja EFMI:ssä. Lisäksi STTY julkaisee yhdessä Suomen Telelääketieteen ja eHealth -seuran kanssa terveys- ja sosiaalialan sähköisen tiedonhallinnan lehteä nimeltä Finnish Journal of eHealth and eWelfare (FinJeHeW). Lehden artikkelit ovat avoimesti saatavilla.

Kansainvälisissä ja kansallisissa verkostoissa on erilaisia työryhmiä, joiden toimintaan voi lähteä mukaan. Lisätietoja työryhmistä saa kattojärjestöjen kotisivuilta. Esimerkiksi uraansa aloittelevalle on juuri perustettu IMIA:ssa Student and Emerging Professionals (SEP) työryhmä, jonka on tarkoitus toimia opiskelijoille ja nuorille tutkijoille siltana kansainväliseen yhteisöön. Toimintaan pääsee mukaan olemalla yhteydessä ryhmän puheenjohtajistoon.

Kirjoittajan tiedot:

Laura-Maria Peltonen

Kliininen opettaja, post doc -tutkija

Hoitotieteen laitos

Turun yliopisto

lmemur(at)utu.fi

Väitöskirjasta kohti näyttöön perustuvaa toimintaa – Liikunta osaksi syöpää sairastavien lasten hoitoa ja kuntoutusta

Väittelin 1,5 vuotta sitten lasten liikunnan arvioimisesta ja edistämisestä, erityisenä tutkimuksen kohderyhmänä syöpää sairastavat lapset. Väitöskirjatyön jälkeen olen miettinyt yhä enemmän sitä, miten tästä usean vuoden tieteellisestä työstä, ja siihen liittyvästä kirjallisuudesta saataisiin ripaus vaikuttavaksi todettuja käytäntöjä vietyä pysyvästi terveydenhuollon käytäntöön. Toisin sanoen, mitä minä voisin tutkijana tehdä, että käytännöt oman asiantuntijuusalueeni osalta muuttuisivat näyttöön perustuviksi.

Blogini johdannossa on sivuttu sellaisia suuria teemoja, joista voisi kirjoittaa blogin sijaan kirjoja, kuten näyttöön perustuva toiminta , näytön käyttöönotto ja asiantuntijuustoiminta  (ja on tietysti kirjoitettukin, ks. esimerkiksi Korhonen ym. 2018). Myös erilaisia näytön käyttöönoton teorioita ja malleja on useita (Damshroder ym. 2009). Suomessa näytön käyttöönoton tukirakenteita ja toimintamalleja on kehittänyt ja kehittää muun muassa Hoitotyön tutkimussäätiö (ks. esimerkiksi Yhtenäisten käytäntöjen kehittämisen malli). Tukea on siis tarjolla, mutta tehtävä ei silti ole helppo.

Katsotaanpa mitä Asiantuntijuustoimintamalli (STM 2009, Korhonen ym. 2018, Hoitotyön tutkimussäätiö 2019) sanoo roolistani näytön käyttöönotossa. Mallin mukaan tehtävänäni olisi hoitotyön suositusten laatiminen, käytäntöjen toimeenpanon arviointi, arviointimenetelmien kehittäminen, vaikuttavuustutkimusten toteuttaminen, kehittämis- ja tutkimushankkeiden johtaminen ja asiantuntijuuden kehittymisen tuki (STM 2009, Korhonen ym. 2018, Hoitotyön tutkimussäätiö 2019). Vaikuttavuustutkimusta syöpää sairastavien lasten liikunnan hyödyistä on jo riittävästi, jotta liikunnan voidaan sanoa olevan näyttöön perustuva osa hoitoa ja kuntoutusta diagnoosihetkestä lähtien (mm. Braam ym. 2016, Buffart ym. 2017, Mizrahi ym. 2017, Bourdon ym. 2018, Klika ym. 2018, Zucchetti ym. 2018). Olemme julkaisseet aiheesta Näyttövinkin ja parhaillaan olen mukana työstämässä kansainvälisiä liikuntasuosituksia syöpää sairastaville lapsille ja nuorille (iPOEG ja Culos-Reed ym. 2019). Suomessa koordinoin ohjaus- ja opetusmateriaalien kehittämiseen liittyvää hanketta, jota toteutan yhdessä Sylva ry:n ja sairaaloissa syöpää sairastavia lapsia hoitavien osastojen fysioterapeuttien ja lääkäreiden kanssa. Hankkeessa tuotetaan erilaisia ohjaus- ja opetusmateriaaleja syöpää sairastavien lasten, heidän perheidensä ja heidän kanssa työtä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Sylva ry julkaisee materiaalit myöhemmin tämän vuoden puolella. Seuraavaksi olisikin sitten vuorossa käytäntöjen toimeenpanon arviointi. Onko sinulla hyviä vinkkejä käytäntöjen toimeenpanon arviointiin?

Päätavoitteena kaikella tällä on tietysti syöpää sairastavien lasten hyvinvoinnin edistäminen. Ihannetilanteessa tehty työ näkyisi lopulta syöpää sairastavien lasten liikuntaohjauksessa ja siihen liittyvien toimintamallien yhtenäistymisessä (ainakin) Suomessa. 

iPOEG tiimi kokoontui Banffissa, Canadassa 22.9.2019 kokoamaan syöpää sairastavien lasten kansainvälisiä liikuntasuosituksia.

Kirjoittajan tiedot:

Lotta Hamari
Fysioterapeutti, TtT, post doc -tutkija / tutkija
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos / Hoitotyön tutkimussäätiö sr
lotta.hamari@utu.fi / lotta.hamari@hotus.fi

Lähteet:

Bourdon A, Grandy SA & Keats MR. (2018) Aerobic exercise and cardiopulmonary fitness in childhood cancer survivors treated with a cardiotoxic agent: A meta-analysis. Supportive Care in Cancer: Official Journal of the Multinational Association of Supportive Care in Cancer, 26(7), 2113–2123.

Braam KI, van der Torre P, Takken T, Veening MA, van DulmendenBroeder E & Kaspers GJ (2016) Physical exercise training interventions for children and young adults during and after treatment for childhood cancer. TheCochraneDatabaseof SystematicReviews3, CD008796.

BuffartL. M., KalterJ., SweegersM. G., CourneyaK. S., Newton R. U., Aaronson N. K., et al. (2017) Effects and moderators of exercise on quality of life and physical function in patients with cancer: An individual patient data meta-analysis of 34 RCTs. CancerTreatmentReviews, 52, 91-104.

Damschroder LJ, Aron DC, Keith RE, Kirsh SR, Alexander JA & Lowery JC. (2009) Fostering implementation of health services research findings into practice: a consolidated framework for advancing implementation science. Implementation Science : IS 4, 50–50.

Hamari L, Tuomisto S. (2018) Liikuntainterventiot syöpää sairastavien lasten ja nuorten hoidossa. Hoitotyön tutkimussäätiö. Näyttövinkki 10/2018.

Hoitotyön tutkimussäätiö 2019. Asiantuntijuustoimintamalli. https://www.hotus.fi/asiantuntijuustoimintamalli/ 5.10.2019

iPOEG ja Culos-Reed & iPOEG working group (2019). International Pediatric Oncology Exercise Guidelines. julkaisematon

Klika R, Tamburini A, Galanti G, Mascherini G, Stefani L. (2018) The Role of Exercise in Pediatric and Adolescent Cancers: A Review of Assessments and Suggestions for Clinical Implementation. J. Funct. Morphol. Kinesiol. 3, 7.

Korhonen A, Jylhä V, Korhonen T & Holopainen A. (2018) Näyttöön perustuva toiminta. Tarpeesta tuloksiin. Skhole Oy. ISBN: 9789529399239

Mizrahi D, Wakefield CE, Fardell JE, Quinn VF, Lim Q, Clifford BK, Simar D, Ness KK & Cohn RJ. (2017) Distance-delivered physical activity interventions for childhood cancer survivors: A systematic review and meta-analysis. Critical Reviewsin oncology/hematology118, 27-41.

STM (Sosiaali-ja terveysministeriö) (2009). Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 2009-2011. Sosiaali-ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18.

Zucchetti G, Rossi F, Chamorro Vina C, BertorelloN & Fagioli F. (2018) Exercise program for children and adolescents with leukemia and lymphoma during treatment: A comprehensive review. PediatricBlood & Cancer, 65(5), e26924.

Kestävä kehitys ja ekologisuus tutkimustyössä – kokemuksia Baltic Sea Region -kesäkoulusta

Viime kesäkuussa osallistuin jatko-opiskelijana Latvian Riikassa järjestettyyn neljänteen kansainväliseen Baltic Sea Region -kesäkouluun. Kolmepäiväistä kesäkoulua varten opiskelijoille annettiin keväällä kaksi ennakkotehtävää, joista ensimmäisen aiheena oli kestävä kehitys ja ekologisuus sekä hoitotyön tutkimuksen että oman väitöskirjatyön näkökulmasta. Ennakkotehtävän kautta aiheeseen pääsi tutustumaan hyvin vaikkakin oman kliinisen erityisalani, suun terveydenhoidon, osalta en onnistunut juurikaan löytämään aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.

Itse kesäkoulu kuitenkin lisäsi ymmärrystäni aiheesta suuresti sekä opiskelupäivinä kuulemiemme luentojen että pienryhmissä toteutettujen työpajasessioiden myötä. Kesäkoulut tunnetusti toimivat erinomaisesti myös verkostoitumiskanavina yli maa- ja ammattirajojen. Olikin mielenkiintoista kuulla muilta opiskelijoilta esimerkiksi millaisia käytäntöjä ja mahdollisuuksia eri Baltian maissa on tutkimuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen kestävän kehityksen näkökulmasta.

Kesäkouluun osallistui selkeästi hyvin motivoituneita ja innostuneita opiskelijoita ja yhteistyöyliopistojen henkilökuntaa, ja kävin sekä varsinaisten opiskelupäivien aikana että vapaa-ajalla monia mielenkiintoisia keskusteluja muiden osallistujien kanssa sekä ennakkotehtävissä esiin tuomistamme asioista että tutkimuksen ja kestävän kehityksen suhteesta yleisemmällä tasolla. Totesimme useaan kertaan eri yhteyksissä muiden opiskelijoiden ja luennoitsijoidenkin kanssa, että ympäristönäkökulmaa tulee jatkossa tuoda aktiivisesti esiin paitsi hoitotyön johtamisessa ja käytännön hoitotyössä, myös osana terveystieteellistä perus- ja jatkokoulutusta ja tutkimusta.

Koen Baltic Sea Region -kesäkoulun olleen erittäin antoisa tilaisuus kehittää ja laajentaa omaa tutkimuksentekoon liittyvää tietoutta ja ajattelua ympäristönäkökulmasta. Suosittelen myös kaikkia jatko-opiskelijoita hakeutumaan kesäkouluun heti ensi vuonna!

Kirjoittajan tiedot:

Henna-Riikka Hakojärvi

shg, TtM, tohtorikoulutettava

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

hrmhak@utu.fi

Kaupunkimaisemaa Riikasta. Kuva kirjoittajan kotialbumista.