SPEAK UP! - Huolien puheeksi ottaminen terveydenhuollossa

Huolien puheeksi ottaminen terveydenhuollossa saattaa olla terveydenhuollon ammattilaisille haasteellista, kuten käy esimerkiksi ilmi nuoren naisen Elaine Bromileyn tapauksesta julkaistusta raportista. Raportissa kerrotaan, miten Bromiley kuoli tultuaan nukutettavaksi rutiininomaista leikkausta varten, koska häntä ei saatu hapetettua, eikä hänelle saatu asetettua hengitysputkea. Leikkaustiimin hoitajat olivat tuoneet leikkaussaliin valmiiksi trakeostomiaa (reiän tekeminen henkitorveen) varten välineet, mutta he eivät pystyneet ottamaan trakeostomian tekoa puheeksi lääkäreiden kanssa. (Harmer 2005.)

Huolien puheeksi ottaminen terveydenhuollossa on hoidon laadun ja potilasturvallisuuden kannalta tärkeää. Huolien puheeksi ottaminen voidaan määritellä kommunikoinniksi potilasturvallisuuden vaarantavista asioista tiedon, kyseenalaistamisen tai mielipiteiden välityksellä tilanteissa, joissa välitön toiminta on tarpeen potilaalle mahdollisesti aiheutuvan haitan ennaltaehkäisemiseksi. (Schwappach & Richard 2018.) Huolien puheeksi ottaminen ei kuitekaan aina ole helppoa. Terveydenhuollon ammattilaisilla saattaa olla eri syitä vaieta, silloin kun pitäisi puhua. Lisäksi huolien puheeksi ottamiselle saattaa ilmetä erilaisia esteitä. (Pattni ym. 2019.)

Yhdeksi merkittävimmistä esteistä huolien puheeksi ottamiselle on todettu olevan organisaatiossa vallitseva kulttuuri, jossa ei ole turvallista puhua tai puheeksi otetut huolet sivuutetaan  (Schwappach & Richard 2018, Pattni ym. 2019). Tällaisen kulttuurin vallitessa terveydenhuollon ammattilaisia ei kannusteta huolien puheeksi ottamiseen, eikä heidän ääntään kuulla aktiivisesti (Pattni ym. 2019). Lisäksi huolien puheeksi ottamisen esteeksi on kuvattu hierarkia ja valtasuhteet, mikä ilmenee muun muassa hoitajista ja lääkäreistä muodostuvissa moniammattillisissa hoitotiimeissä. Valtasuhteet huolien puheeksi ottamisen esteenä näkyvät myös esimerkiksi työntekijöiden ja esimiesten sekä juniori ja seniori lääkäreiden välisessä kommunikaatiossa. Huolien puheeksi ottamisen esteenä saattaa olla myös yksilöllisiä tekijöitä, kuten terveydenhuollon ammattilaisen pelko itselle mahdollisesti koituvista negatiivisista seurauksista. (Morrow ym. 2016, Pattni ym. 2019.)

Huolien puheeksi ottamisen edistämiseksi on kuvattu erilaisia ratkaisuja esimerkiksi avoimen kommunikaation sekä rohkaisevan ja läpinäkyvän organisaatiokulttuurin luominen. Hoitotyön esimiehet puolestaan voivat edistää huolien puheeksi ottamista antamalla työntekijöille positiivista palautetta sekä olemalla aidosti läsnä. (Morrow ym. 2016.) Hierarkian ja valtasuhteiden estettä huolien puheeksi ottamiseen on pyritty madaltamaan muun muassa leikkaussaleissa käytössä olevilla tarkistulistoilla. Lisäksi huolien puheeksi ottamista voidaan edistää erilaisilla opetusinterventioilla kuten simulaatioharjoittelulla. (Pattni ym. 2019.)

Huolien puheeksi ottaminen on ensisijaisen tärkeää sekä eettisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Huolien puheeksi ottamisella saatetaan parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta sekä vähentää potilaskuolleisuutta ja säästää terveydenhuollon kustannuksia. Terveydenhuollon ammattilaisina meidän tulee rohkeasti ottaa puheeksi meitä huolestuttavat asiat, joten speak up!

Kirjoittaja

Johanna Wiisak

SH, TtM, Tohtorikoulutettava

Turun yliopisto

Hoitotieteen laitos

jmtpoh@utu.fi

LÄHTEET:

Harmer M. 2005. The case of Elaine Bromiley. http://s753619566.websitehome.co.uk/wp-content/uploads/2018/06/ElaineBromileyAnonymousReport.pdf [30.8.2019]

Morrow KJ, Gustavson AM & Jones J. 2016. Speaking up behaviours (safety voices) of healthcare workers: A metasynthesis of qualitative research studies. International Journal of Nursing Studies. 64, 42–51.

Pattni N, Arzola C, Malavade1 A, Varmani S, Krimus L & Friedman Z. 2019. Challenging authority and speaking up in the operating room environment: a narrative synthesis. British Journal of Anaesthesia. 122(2), 233–244.

Schwappach D & Richard A. 2018. Speak up-related climate and its association with healthcare workers’ speaking up and withholding voice behaviours: a cross-sectional survey in Switzerland. BMJ Quality & Safety. 27, 827–835.