Tutkimustietoa jaetaan sekä medioissa että tutkijoiden omissa verkostoissa

Näin talviaikaan päivittäin bussilla kulkiessani toimin kuten moni muukin kanssamatkustaja: otan matkan ajaksi puhelimen esiin ja luen päivän uutisotsikoita. Useimmat meistä lukevat päivittäin erilaisia printti- ja/tai verkkolehtiä, mutta koska muistat niissä käsitellyn jotakin tiedeuutista tai nähneesi viittauksen sellaiseen? Aika todennäköistä on, että jokainen eri medioita päivittäin hiukankin seuraava törmää tällaisiin uutisiin ja viitteisiin vähintäänkin viikoittain, ellei jopa päivittäin, hiukan käytetyistä kanavista riippuen.

Julkisten medioiden lisäksi tutkimusta jaetaan myös rajatummissa ympäristöissä tutkijoiden kesken. Näistä tunnetuimpien joukkoon lukeutuvat ainakin yhteisöpalvelut ResearchGate ja Mendeley, joita voisi kuvailla eräänlaiseksi ”tutkijoiden Facebookiksi” sillä erotuksella että niissä käyttäjien toiminta on yksinomaan tutkimustiedon jakamiseen ja verkostoitumiseen rajautuvaa. Mendeley tarjoaa käyttäjilleen lisäksi viitteidenhallintaohjelman, jota voidaan hyödyntää tieteellisten julkaisujen tuottamisessa. 

Omaa tutkimusta tehdessä olen kokenut tutkijoille kohdennetut yhteisöpalvelut hyödyllisiksi erityisesti silloin kun johonkin tiettyyn tutkimusjulkaisun kokotekstiin on ollut vaikea päästä käsiksi muuta kautta. Esimerkiksi ResearchGaten kautta julkaisun kirjoittaneisiin tutkijoihin voi ottaa suoraan yhteyttä ja pyytää heitä jakamaan julkaisun joko julkisena tai yksityisenä tiedostona. Ennen kokotekstien julkista jakamista näissä yhteisöpalveluissa täytyy toki varmistaa ettei kustantaja ei ole sitä erikseen kieltänyt. Toisinaan kustantaja on saattanut asettaa esimerkiksi vuosina tietyn aikarajan jonka sisällä julkaisun ilmestymisestä kokotekstiä ei saa julkaista sellaisenaan muualla, mutta usein avoin julkaiseminen on kuitenkin pysyvästi kiellettyä. Kaikille avoimet open access -julkaisut ovat poikkeus jota julkaisurajoitukset eivät koske. Open access -julkaisumuoto on tutkimuksen jakamisen ja näkyvyyden kannalta hyvin joustava ratkaisu, mutta julkaisun kustantaja voi veloittaa tästä julkaisumuodosta kirjoittajilta huomattavia summia rahaa. Tämä lienee osasyy sille, että monien julkaisujen osalta kokoteksteihin saakka pääsy vaatii edelleen esimerkiksi yliopistokirjastojen hankkimia lisenssejä.  

Tutkijoille oman työn ja tuotetun tiedon näkyvyys on kuitenkin aina hyvin tärkeä ja tavoiteltava asia, joten jos löydät tutkimuksen jonka kokotekstiin et pääse käsiksi, ota yhteyttä vaikkapa paikkakuntasi yliopistokirjastoon tai suoraan tutkijaan itseensä lisätietojen saamiseksi.

Mukavia lukuhetkiä!

Kirjoittajan tiedot:

Henna-Riikka Hakojärvi

shg, TtM, tohtorikoulutettava

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

hrmhak@utu.fi