Tunnistatko tunnetaidot?

 

Tunnetaitojen tärkeydestä vallitsee laaja yksimielisyys niin psykologian, terveys-, sosiaali-, kasvatus-, kuin terapia-alankin ammattilaisten kesken. Tunnetaidot ovat nykyisin osana peruskoulun opetussuunnitelmaa ja ne mainitaan myös yhtenä tärkeimmistä tulevaisuuden työelämätaidoista. Tunnetaitojen puute taas liittyy usein niin mielenterveys- kuin sosiaalisiinkin ongelmiin. Tunteet ovat keskeisessä roolissa kaikessa siinä miten ihminen asiat kokee ja mitä hän eri asioista kokemustensa perusteellä päättää. Mutta mitä nämä tunnetaidot lopulta ovat?

Tunnetaidot koostuvat useasta eri osa-alueesta. Tiivistettynä voisi todeta tunnetaitojen olevan kykyä tiedostaa omat tunteensa ja niiden vaikutuksen omaan toimintaan sekä käyttää tunteita tarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa. Laajemmin kuvailtuna tunnetaitojen kokonaisuus syntyy kyvystä havaita ja tunnistaa tunteet, ymmärtää tunteiden merkityksiä ja sisältöjä sekä ilmaista ja hallita tunteita. Näiden taitojen myötä saamme työkaluja niin omaan elämänhallintaamme kuin pysyvien ja toimivien ihmissuhteiden luomiseen.

Tunnetaitojen perusta luodaan jo lapsuudessa, vanhemman ja lapsen riittävän turvallisessa kiintymyssuhteessa, jossa vanhempi mallintaa ja vahvistaa lapsen tunnetaitoja arjen eri tilanteissa. Aikuinen nimeää tunteita lapselle, opettaa lapsen huomaamaan tunteita eri tilanteisiin liittyen, auttaa lasta ymmärtämään tunteisiin liittyviä kokemuksia, sallii lapsen ilmaista omat tunteensa, ja auttaa lasta säätelemään voimakkaita tunnekokemuksia. Lapsi oppii aikuisen avulla keinoja hallita stressaavia tilanteita ja oppii miten toimia vuorovaikutuksessa toisen kanssa. Kaiken tämän myötä lapsi oppii samalla tunteisiin liittyvää sanastoa, mikä on myös tärkeää, jotta lapsi alkaa hahmottamaan tunteisiin liittyviä asioita.

Tunteet tuottavat meille tietoa, jota voimme hyödyntää niin omassa elämässämme ja ajattelussamme kuin vuorovaikutussuhteissa toisten kanssa. Riittävän hyvät tunnetaidot auttavat näkemään asioissa monia eri perspektiivejä, ne auttavat ongelmanratkaisussa ja päätöksenteossa, muutostilanteiden ja stressin hallinnassa. Tunnetaidot auttavat käyttäytymään vastuuntuntoisesti sekä hyödyntämään tunteita oman itsemme motivoimisessa erilaisten itselle tärkeiden päämäärien hyväksi. Sosiaalisissa suhteissa tunnetaidot näkyvät kykynä empatiaan, toisen kuuntelemiseen, toisten oikeuksien kunnioittamiseen, herkkyytenä käsitellä empaattisesti ja kunnioittavasti toiselle ihmiselle tärkeitä uskomuksia, sekä kykynä auttaa tarvittaessa myös toista ihmistä tämän tunteiden säätelyssä. Kaikki taitoja, joiden tarpeen me aikuisetkin tunnistamme niin päivittäisessä työympäristössämme kuin vaikkapa sosiaalisessa mediassa tarvittavana osaamisena.

Käytämme tunnetaitoja sekä tietoisesti että vaistomaisesti. Tunnetaidot eivät tarkoitakaan pelkästään sanallista viestintää, vaan tunnetaidot tulevat esille myös ilmeissä, eleissä, asennossa, kosketuksessa, äänenpainossa tai tekemisessä tai tekemättä jättämisessä. Kaikesta tästä emme ole välttämättä kovin tietoisia. Tunnetaidot ovat yhteydessä myös yleiseen kognitiiviseen suoriutumiseen, jotta pystymme omaksumaan ja oppimaan uutta. Kiinnostus ja oppimisen ilo, molemmat aktiivisia ja positiivisia tunnetiloja, ovat hyödyllisiä oppimisen kannalta. Nämä ovat tärkeitä taitoja lapselle koulussa, mutta yhtä hyvin myös aikuiselle nykypäivän vaativassa ja jatkuvasti muuttuvassa työympäristössä.

Tunteet ja tietoisuus eivät ole toistensa vastakohtia vaan muodostavat tiiviin kokonaisuuden: tunteet herättävät tietoisen ajattelumme tarjotessaan ensin signaalin asioista, joihin meidän tulisi syystä tai toisesta kiinnittää huomiota. Kun olemme tietoisia tunteistamme ja niiden vaikutuksesta meihin, pystymme käyttämään hyödyksemme tunteiden tarjoamaa tietoa oman käyttäytymisemme säätelyssä oman hyvinvointimme edistämiseksi.

 

 

Kirjoittaja: 

Maija Salokivi

Väitöskirjatutkija, FM, musiikkiterapeutti

Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos

Jyväskylän yliopisto

maija.salokivi@gmail.com

 

Lähteet:

Bosacki, S. L. (2008). Children’s emotional lives: Sensitive shadows in the classroom. Peter Lang Publishing.

Carr, A. (2016). The handbook of child and adolescent clinical psychology. Routledge. https://doi.org/10.4324/9781315744230

Isokorpi, T. 2004. Tunneoppia parempaan vuorovaikutukseen. Jyväskylä: PS-kustannus.

Nummenmaa, L. (2010). Tunteiden psykologia. Tammi.

Kokkonen, M. & Siponen, U. (2005). Sosioemotionaaliset taidot terveystiedon tavoitteina. Teoksessa Peltonen, H. & Kannas, L. (toim.) Terveystieto tutuksi – ensiapua terveystiedon opettamiseen. Helsinki: Opetushallitus.

Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD). 2018. Future of Education and Skills.

Salokivi, M., Salanterä, S. & Ala-Ruona, E. (2021) Scoping review and concept analysis of early adolescents’ emotional skills: Towards development of a music therapy assessment tool, Nordic Journal of Music Therapy, DOI: 10.1080/08098131.2021.1903977