Mikä kumman MOOC?

 

Moni on ehkä törmännyt verkko-opintotarjontaa selaillessaan sanaan MOOC. Termi MOOC tulee sanoista Massive Open Online Course, joka on laajalle opiskelijajoukolle suunnattu, pääsääntöisesti kaikille avoin verkkokurssi (Stracke ym. 2019). MOOCit ovat yksi avoimen verkko-opetuksen muoto ja ne tarjoavat yksilölle joustavan tavan kartuttaa omaa osaamista. Yksittäiset MOOCit ovat usein ilmaisia, vapaasti opiskeltavissa ja niitä voi suorittaa oman aikataulun mukaisesti riippumatta ajasta ja paikasta. Useimpiin MOOCeihin voikin kirjautua missä päin maailmaa tahansa verkkoyhteyden avulla. Mikäli MOOCeista kuitenkin haluaa saada opintopisteet, todistuksen ja suoritusmerkinnän, täytyy monissa yliopistoissa kirjautua kurssille ja mahdollisesti maksaa myös avoimen yliopiston opintomaksu. 

Kansainvälisesti MOOCeja on tarjottu 2000-luvun alkupuolelta lähtien (Stracke ym. 2019), mutta erityisesti koronapandemian myötä niiden suosio ja tarjonta ovat kasvaneet huimasti (Meet & Kala 2021). Suomessa parhaillaan meneillään oleva jatkuvan oppimisen uudistus edellyttää korkeakouluja avaamaan opetustarjontaansa (Valtioneuvosto 2020). Kaikille avoimet MOOCit ovatkin oivallinen tapa lisätä jatkuvan oppimisen uudistukseen sisältyvää koulutuksen saavutettavuutta ja vähentää siten koulutukseen osallistumisen eriarvoisuutta. Yksilölle MOOCit puolestaan tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen, jota tulevaisuuden työelämä edellyttää. Työelämän kannalta MOOCeihin liittyvää tutkimusta tarvitaan kuitenkin lisää esimerkiksi siitä, miten MOOCin suorittamisen myötä saatu osaaminen edistää yksilön työllistymismahdollisuuksia ja urapolkuja (Meet & Kala 2021). Turun yliopistossa MOOCeja tarjoaa kaikille esimerkiksi Sote-akatemia, jolla on vankkaa osaamista MOOCien suunnittelusta ja toteutuksesta.

MOOCeihin mahtuvat mukaan lähes aina kaikki halukkaat, sillä osallistujamäärä on useimmiten rajoittamaton. MOOCeissa voikin olla jopa satojatuhansia opiskelijoita, kun taas tavanomaisella verkko-opintojaksolla puolestaan osallistujamäärä on yleensä rajattu. Suuren osallistujamäärän vuoksi on oleellista, että MOOC rakennetaan sellaiseksi, että se pyörii itsekseen, eikä opettajan työpanosta tarvita arviointiin ja palautteen antamiseen. Oppimistehtävät voidaan rakentaa oppimisanalytiikkaa hyödyntäen esimerkiksi H5P-työkalun avulla, joka soveltuu interaktiivisten videoiden ja erilaisten tehtäväelementtien luomiseen. Suoritustapana MOOCeissa on usein monivalintatentti, joka toimii useimmiten automaattisen tarkastuksen avulla. (Huhtanen 2019.) Rajoittamattoman osallistujamäärän vuoksi MOOCeissa ei voida käyttää suoritustapana esimerkiksi esseitä tai kirjallisia ryhmätöitä, jotka vaatisivat opettajan työpanosta arvioinnissa ja palautteen annossa. MOOCin rakentaminen vaatiikin asiantuntemusta ja osaamista sen toimintatavasta, suunnittelusta, käsikirjoituksesta ja toteutuksesta. On hyvä muistaa myös, että MOOCin luominen edellyttää sellaisten oppimisalustojen ja –työkalujen käyttöä, jotka ovat lisenssivapaita (Huhtanen 2019).

MOOCit ovat mainio tapa osaamisen lisäämiseen, kun opiskeltavasta aiheesta halutaan saada perusosaamista. Sen sijaan opiskeltavan aiheen syventämiseen MOOCit eivät välttämättä sovellu. (Huhtanen 2019.) Syksyllä 2022 hoitotieteen laitoksen opinto-ohjelmaan tulee ensimmäinen, kahden opintopisteen laajuinen MOOC, jonka aiheena on moniammatillisen yhteistyön perusteet. Kyseinen MOOC – jonka suunnittelussa hoitotieteen laitos on myös mukana −  tulee osaksi terveystieteiden maisterin (TtM) tutkinnon opetussuunnitelmaa ja se kuuluu Sote-akatemian tarjontaan. Luonnollisesti tämä MOOC tulee olemaan tarjolla myös avoimesti kaikille kiinnostuneille, kuten MOOCien luonteeseen kuuluu; antamalla opiskelumahdollisuuden kaikille ja kaikkialla.

 

Kirjoittajan tiedot:
Reetta Mustonen
sh, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
ramust@utu.fi
LinkedIn @Reetta Mustonen

 

LÄHTEET

Huhtanen A. 2019. Verkko-oppimisen muotoilukirja. Käytännön työkaluja laadukkaan verkko-oppimisen muotoiluun. https://fitech.io/app/uploads/2019/09/Verkko-oppimisen-muotoilukirja-v-1.4.1-web.pdf. 10.4.2022.

Meet K & Kala D. 2021. Trends and Future Prospects in MOOC Researches: A Systematic Literature Review 2013–2020. Contemporary Educational Technology, 2021 13(3), ep312.

Stracke C, Downes S, Conole G, Burgos D & Nascimbeni F. 2019. Are MOOCs Open Educational Resources? A literature review on history, definitions and typologies of OER and MOOCs. Open Praxis 11 (4), 331–341. 2019 Open Education Global Conference Selected Papers.

Valtioneuvosto. 2020. Osaaminen turvaa tulevaisuuden: Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-610-5. 12.4.2022

Kuvalähde: Pixabay