Sivut

tiistai 22. marraskuuta 2022

Vauvamyönteisyysohjelma – laatulupaus vai imetyspropagandaa?

 


Tuskin mikään toinen terveysinterventio herättää yhtä voimakkaita tunteita kuin Vauvamyönteisyysohjelma. Imetys itsessään on aihe, josta monella on paljon sanottavaa.  WHO:n ja UNICEFIN vuonna 1991 perustaman Vauvamyönteisyysohjelman (Baby-Friendly Hospital Initiative) tarkoituksena on tukea ja edistää imetystä. Vauvamyönteiseksi sertifioidut sairaalat tarjoavat perheille oikea-aikaista, asianmukaista sekä näyttöön perustuvaa imetysohjausta, jotta äidit voisivat imettää suositusten mukaisesti. Ohjelman keskeisenä sisältönä ovat näyttöön perustuvat ”Kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen” imetysohjauskäytännöt (Ten Steps to Successful Breastfeeding), joiden noudattamiseen sairaala sitoutuu. Suomessa on 23 synnytyssairaalaa, joista kuudella on voimassa oleva vauvamyönteisyyssertifikaatti.

Imetysohjauksen yhtenä merkittävänä ongelmana terveydenhuollossa pidetään sen vaihtelevuutta; ohjauksen laatu riippuu pitkälti yksittäisen ammattilaisen imetysohjausosaamisesta - tiedoista, taidoista ja asenteista. Osa perheistä saa laadukasta ohjausta, kun taas toiset saattavat jäädä jopa ilman ohjausta. Vauvamyönteisyysohjelman keskeisenä tavoitteena on ammattilaisten kouluttaminen ja yhtenäisten käytäntöjen käyttöönotto, mitkä vähentävät ohjaukseen liittyvää vaihtelua tai jopa vahingollista imetysohjausta. Sairaalalle myönnetty sertifikaatti on laatulupaus perheille siitä, että he saavat parhainta mahdollista ohjausta ja tukea imetykseen synnytyssairaalassa. Tämä on tärkeää, sillä täysimetyksen ja imetyksen kesto jäävät suosituksiin nähden lyhyeksi: alle kuukauden ikäisistä vauvoista vain hieman reilu puolet on Suomessa täysimetettyjä.

Omassa tutkimuksessani Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotto paransi merkittävästi äitien kokemuksia näyttöön perustuvan (”vauvamyönteisen”) imetysohjauksen toteutumisesta sairaalassa verrattuna sertifikaattia edeltäneeseen aikaan. Vauvamyönteisyysohjelman on lisäksi todettu muuttavan synnytyssairaalan henkilökunnan ja erityisesti lääkäreiden asenteita imetysmyönteisemmäksi sekä parantavan sairaalan vauvamyönteisten käytäntöjen (mm. ihokontaktin) ja imetyksen toteutumista.

Vauvamyönteisyysohjelma on tunnettu myös siihen kohdennetusta kritiikistä. Tutkimusnäyttöä ohjelman hyödyistä pidetään joiltain osin heikkolaatuisena sekä ristiriitaisena eikä vahvaa näyttöä sen pitkäaikaisvaikutuksesta imetykseen tai äidin ja lapsen terveyteen ole kattavasti saatavilla. Vauvamyönteisyysohjelman käytäntöjä ja täysimetyksen tavoittelua on myös kritisoitu vastasyntyneen terveydelle vaaralliseksi. Osa äideistä kokee ohjelman periaatteiden mukaisen imetysohjauksen painostavana tai keskittyvän vain imetyksen myönteisiin puoliin.  Saatavilla oleva näyttö ohjelman vaikutuksista puhuu kuitenkin myönteisten imetysvaikutusten puolesta eikä tutkimusnäyttöä haitallisuudesta ei ole. Vauvamyönteisyysohjelman yhtenä keskeisenä periaatteena on perheiden yksilöllisten imetystoiveiden kuuleminen. Ohjelmaan ei kuulu imetykseen tai täysimetykseen painostaminen. Tämä on yksi vakavimmista väärinymmärryksistä, joka sinnikkäästi varjostaa Vauvamyönteisyysohjelman mainetta.

Laadukkaaseen imetysohjaukseen kannattaa panostaa sillä, se mahdollistaa imetystavoitteiden toteutumisen ja siten ehkäisee sairastavuutta ja kuolleisuutta, edistää kestävää kehitystä ja kaventaa perheiden sosioekonomisesta asemasta johtuvia eroja imetyksessä Suomessa ja maailmalla. Näyttöön perustuva laadukas imetysohjaus on kaikkien perheiden oikeus. Äiteihin, vauvoihin ja hyvään imetysohjaukseen kannattaa panostaa, sillä se maksaa itsensä monin verroin takaisin. Ja tämä ei ole propagandaa.


Jaana Lojander

kätilö, TtM, väitöskirjatutkija

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

jmmloj(at)utu.fi


LÄHTEET:

Bass, J. L., Gartley, T., & Kleinman, R. (2016). Unintended Consequences of Current Breastfeeding Initiatives. JAMA pediatrics, 170(10), 923–924. https://doi.org/10.1001/jamapediatrics.2016.1529  

Fair, F. J., Morrison, A., & Soltani, H. 2021. The impact of Baby Friendly Initiative accreditation: An overview of systematic reviews. Maternal & child nutrition, 17(4), e13216. https://doi.org/10.1111/mcn.13216  

Fallon V., Harrold J., Chisholm A. 2019. The impact of the UK Baby Friendly Initiative on maternal and infant health outcomes: A mixed methods systematic review. Maternal & Child Nutrition e12778. https://doi-org.ezproxy.utu.fi/10.1111/mcn.12778  

Flaherman, V., Schaefer, E. W., Kuzniewicz, M. W., Li, S. X., Walsh, E. M., & Paul, I. M. (2018). Health Care Utilization in the First Month After Birth and Its Relationship to Newborn Weight Loss and Method of Feeding. Academic pediatrics, 18(6), 677–684. https://doi.org/10.1016/j.acap.2017.11.005  

HOTUS 2020. Vauvamyönteisyysohjelma käyttöön. Saatavilla osoitteessa https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/09/netti-vauvamyonteisyys-kasikirja.pdf   

Ikonen, R.,  Hakulinen, T., Lyytikäinen, A., Mikkola, K., Niinistö, S., Sarlio, S. & Virtanen, S. 2020. Imeväisikäisen ruokinta Suomessa 2019. Raportti 2020: 11. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla osoitteessa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140536/URN_ISBN_978-952-343-555-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y     

Lojander, J., Axelin, A., Bergman, P., & Niela-Vilén, H. 2022. Maternal perceptions of breastfeeding support in a birth hospital before and after designation to the Baby-Friendly Hospital Initiative: A quasi-experimental study. Midwifery, 110, 103350. https://doi-org.ezproxy.utu.fi/10.1016/j.midw.2022.103350

Mäkelä, H., Axelin, A., Kolari, T., Kuivalainen, T., & Niela-Vilén, H. 2021. Healthcare Professionals' Breastfeeding Attitudes and Hospital Practices During Delivery and in Neonatal Intensive Care Units: Pre and Post Implementing the Baby-Friendly Hospital Initiative. Journal of Human Lactation  https://doi-org.ezproxy.utu.fi/10.1177/08903344211058373

Pérez-Escamilla R, Martinez JL, & Segura-Pérez S. 2016. Impact of the Baby-friendly Hospital Initiative on breastfeeding and child health outcomes: a systematic review. Maternal and Infant Nutrition 12(3), 402 – 417. https://doi-org.ezproxy.utu.fi/10.1111/mcn.12294 

Rollins N., Bhandari N., Hajeebhoy N., Horton S., Lutter C., Martines J., Piwoz E., Richter L. & Victora C. 2016.Why invest, and what it will take to improve breastfeeding practices? The Lancet 387(10017), 491 – 504. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(15)01044-2  

THL 2020c. Lapset, nuoret ja perheet. Vauvamyönteisyyssertifikaatti. Saatavilla osoitteessa https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-japerheet/peruspalvelut/aitiys_ja_lastenneuvola/vauvamyonteisyys/vauvamyonteisyyssertifikaatti  

Zakarija-Grković I., Boban M., Jankovic S., Cuze A., & Burmaz T. 2018. Compliance With WHO/UNICEF BFHI Standards in Croatia After Implementation of the BFHI. Journal of Human Lactation 34(1), 106 – 115. https://doi-org.ezproxy.utu.fi/10.1177/0890334417703367   

Victora C., Bahl R., Barros A., Franca G., Horton S., Krasevec J., Murch S., Sankar M., Walker N., Rollins N. 2016. Breastfeeding in the 21st century: epidemiology, mechanisms, and lifelong eect. Lancet 387(10017), 475-490. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(15)01024-7   

WHO 2018. Protecting, promoting and supporting breastfeeding in facilities providing maternity and newborn services: the revised BABY-FRIENDLY HOSPITAL INITIATIVE. World Health Organization. Geneve. Saatavilla osoitteessa https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/272943/9789241513807-eng.pdf?ua=1

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti