Sivut

tiistai 7. maaliskuuta 2023

Imetykseen liittyvää kipua kannattaa arvioida


Jokainen terveydenhuollon ammattilainen on taatusti yhtä mieltä siitä, että kaikilla potilailla on oikeus hyvään kivunhoitoon. Kivun kokeminen yhdistetään yleensä toimenpiteisiin, leikkauksiin tai synnytyksiin, mutta myös imetykseen voi liittyä kipua. Vaikka kivun arviointiin ja hoitoon on kiinnitetty viime vuosina huomiota ja sitä on tutkittu paljon, kivun kokeminen on yleistä. 

Kipu on yksi yleisimmistä imetykseen liittyvistä ongelmista, mitä imettävät äidit kertovat kohdanneensa. Joidenkin lähteiden mukaan jopa 90 % imettävistä äideistä tuntee kipua. Erilaiset imetysongelmat, kipu mukaan lukien, ovat merkittävä syy imetyksen lopettamiseen. Imetyksen alkupäivinä rinnat ovat vielä tottumattomat imetykseen ja jonkinasteista kipua voi tuntua etenkin vauvan aloittaessa imemisen. Imetyksen jatkuessa alkuvaiheen kivut helpottavat ja silloin imetyskipu on yleensä merkki siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Kivun syytä kannattaa lähteä selvittämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä silloin myös sen hoitaminen on helpointa. 

Kivun hoito on hoitotyön tehtävä ja siihen liittyvä prosessi on keskeisesti hoitajan toteuttama. Kivun hoidon perustana on kivun arviointi ja sen kirjaaminen. Hoitotyössä on käytössä monenlaisia menetelmiä kivun tunnistamiseen ja arviointiin. Kuitenkaan kivun voimakkuuden mittaaminen, kivun hoito ja sen vaikutusten arviointi sekä kirjaaminen eivät toteudu riittävällä tasolla ja systemaattisesti. Tutkimusten mukaan hoitajat myös luottavat liikaa omaan arvioonsa ja aliarvioivat potilaan kivun voimakkuuden. Imetykseen liittyvään kipuun kiinnitetään liian vähän huomiota, eikä sitä useinkaan arvioida samalla tavalla kuin muuta kipua. Imettävät naiset saavat harvoin riittävästi tietoa ja ohjausta, jotta he osaisivat toimia imetyskivun lievittämiseksi tai hoitaa imetykseen liittyvää kipua. 

Imetyskivun hoitamiseksi tarvitaan osaavaa imetysohjausta. Ohjaustilanteessa ammattilaisen tulee osata arvioida tavallisimpia imetyskivun taustalla olevia asioita, kuten vauvan imuotetta, imetysasentoa, rinnanpäiden kuntoa ja vauvan suun anatomiaa. Imetyskivun arvioinnissa ei saisi myöskään unohtaa kivun voimakkuuden arviointia kipumittarin avulla. Kivun voimakkuuden arviointi tutulla asteikolla (NRS, numeric rating scale) 0–10 antaa nopeasti tietoa imetyskivun hoidon vaikuttavuudesta. Auttoiko esimerkiksi vauvan imuotteen korjaaminen äidin imetystilanteessa kokemaan imetyskipuun? 

Hoitajien tiedon lisääminen kivun hoidosta on tutkimusten mukaan parantanut potilaiden kivun hoitoa. Imetysohjausta antavien ammattilaisten työtä imetyskivun tunnustamiseksi tarvitaan ja läheinen yhteistyö äidin kanssa kipua lievittävien strategioiden löytämiseksi on tärkeää. Imetyskivun arviointiin kannattaa panostaa – sen avulla tuetaan hyvää ja kivutonta imetysmatkaa sekä pidempää imetystä. 

Kirjoittajan tiedot:
Heli Mäkelä 
kätilö, TtM, väitöskirjatutkija 
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos 
hemmak(at)utu.fi 


LÄHTEET: 
Gianni, ML., Bettinelli, ME., Manfra, M., Sorrentino, G., Bezze, E., Plevani, L. et al. 2019. Breastfeeding Difficulties and Risk for Early Breastfeeding Cessation. Nutrients 11 (2266). doi.org/10.3390/nu11102266. 

Mäkelä, H., Axelin, A., Kolari, T. & Niela-Vilén, H. 2022. Exclusive breastfeeding, breastfeeding problems, and maternal breastfeeding attitudes before and after the baby-friendly hospital initiative: A quasi-experimental study. Sexual & Reproductive Healthcare 35 (2023). doi: 10.1016/j.srhc.2022.100806 

Seers, T., Derry, S., Seers, K. & Moore, RA. 2018. Professionals underestimate patients' pain: a comprehensive review. Pain (Amsterdam). 159(5), 811–813. 

Shafaei FS, Mirghafourvand M, Havizari S. 2020. The effect of prenatal counseling on breastfeeding self-efficacy and frequency of breastfeeding problems in mothers with previous unsuccessful breastfeeding: a randomized controlled clinical trial. BMC Womens Health 20 (94). doi.org/10.1186/s12905-020-00947-1. 

Thong SK., Jensen, MP., Miro, J. & Tan, G. 2018. The validity of pain intensity measures: what do the NRS, VAS, VRS, and FPS-R measure? Scandinavian Journal of Pain 18(1), 99-107.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.