Ihmisoikeudet universaali ja stabiili osa hoitotyötä?

Terveysalan opinnoissa olemme oppineet kuinka ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja toteuttaminen ovat keskeisiä hoitotyön arvoja. Sairaanhoitajien ammattieettisissä ohjeissa korostuvat muun muassa jokaisen yksilöllisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kunnioittaminen ja yhdenvertainen kohtaaminen riippumatta yksilön ominaisuuksista tai terveysongelmasta. Maailman terveysjärjestö WHO julistaa virallisessa ohjeistuksessaan (Constitution of World Health Organization), että jokaisella on oikeus nauttia korkeimmasta saavutettavasta terveydestä ja tarvittavista terveyspalveluista. Jokaisella tulisi myös olla itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa ja terveyteensä vapaana syrjinnästä ja väkivallan uhasta. Ohjeistus määrittää WHO:n jäsenmaille laillisen velvoitteen varmistaa kansallisella tasolla terveyden ja terveyspalvelujen saavutettavuus.

Ihmisoikeuksien tulisi siis olla universaali ja stabiili osa hoitotyötä. Käytännön tasolla tilanne ei ole kuitenkaan aina niin yksinkertaista. Terveydenhuolto ja sen järjestäminen ovat asioita, joihin valtioiden on panostettava erilaisia resursseja (mm. taloudelliset, työvoima-, koulutus-, ja väline/tilaresurssit). Tarvittavien resurssien määrään vaikuttavat esimerkiksi valtion asukasluku, väestörakenne, kansanterveys, kansantaudit, kansalaisten fyysinen, psyykkinen ja taloudellinen hyvinvointi sekä eriarvoisuus. Jos valtio on köyhä ja kansalaisten eriarvoisuus laaja-alaista, on vaikea pystyä toteuttamaan terveydenhuoltoa tavalla, joka tukee ihmisoikeuksien toteutumista. Myös kysymys siitä, onko terveydenhuolto ilmaista, on yhteydessä ihmisoikeuksiin: jos terveydenhuollon saatavuus on riippuvainen tulotasosta ja mahdollisuudesta ostaa itselleen esimerkiksi terveysvakuutus, terveys ei ole enää jokaiselle taattu ihmisoikeus.

Lähde: WHO

Myös erilaiset kriisit vaikuttavat voimakkaasti ihmisoikeuksien toteuttamiseen terveydenhuollossa ja hoitotyössä. Tällä hetkellä globaalisti vaikuttava COVID-19 viruspandemia on herättänyt monissa valtioissa kysymyksen siitä, miten taata kaikille kansalaisille yhdenvertainen terveydenhuolto ja mahdollisuus terveyteen. On jopa puhuttu siitä, pitäisikö tiettyjen potilaiden pääsyä esimerkiksi hengityskonehoitoon priorisoida, jos käytettävissä olevien koneiden määrä on pienempi kuin niitä tarvitsevien määrä. Pandemiatilanteissa usein korostuu myös marginalisoitujen ja huonompiosaisten ihmisryhmien heikompi terveys ja suurentunut riski sairastua. YK:n Globaalin viestinnän osasto ilmaisee sivustonsa julkaisussa (kts. lähteet), että COVID-19 aiheuttama kriisi sisältää laajamittaisia uhkia yhdenvertaiselle terveydenhuollolle, mutta se ei poista valtioiden velvollisuutta pyrkiä terveysstrategioihin, jotka ottavat huomioon ihmisoikeus-näkökulman.

Tällaisena aikana moni hoitotyöntekijä varmasti miettii, mitä voisi tehdä tukeakseen ihmisoikeuksien toteutumista hoitotyössä. Mitään yhtä toimivaa ratkaisua tilanteeseen ei ole, koska ihmisoikeuksien ja terveydenhuollon välinen suhde on selkeästi moniulotteinen ja osittain kompleksinen. Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta jokainen voi kuitenkin tehdä yhden asian: olla inhimillinen ihmiselle. Kriisitilanteiden aikaan inhimillinen kohtaaminen ja toiselle osoitettu aito välittäminen edistävät potilaan kokemusta siitä, että hänellä on ihmisarvo ja hän yksilönä on merkityksellinen hoitotyöntekijälle.

Toivotan kaikille voimia ja terveyttä kevääseen!

Kirjoittajan tiedot:
Minna Laiti
Röntgenhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava
Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto
mianlai(at)utu.fi

Lähteet:
Easley, C. E., & Allen, C. E. (2007). A Critical Intersection: Human Rights, Public Health Nursing, and Nursing Ethics. Advances in Nursing Science, 30(4).

Maailman terveysjärjestö WHO 2017. Human rights and health. https://www.who.int/en/news-room/fact-sheets/detail/human-rights-and-health (Viitattu 14.4.2020)

Sairaanhoitajaliitto. Sairaanhoitajien eettiset ohjeet. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2020/01/Sairaanhoitajien-eettiset-ohjeet.pdf (Viitattu 14.4.2020)

YK 2020. Globaalin viestinnän osasto (The Department of Global Communications). Protecting human rights amid COVID-19 crisis. https://www.un.org/en/un-coronavirus-communications-team/protecting-human-rights-amid-covid-19-crisis