Jo vuosikymmeniä on tiedetty, että mikrobit, virukset ja bakteerit, tarttuvat kosketus-, ilma- ja pisarateitse. Jotkin mikrobit tarttuvat myös useampaa reittiä kosketustartunnan ollessa kaikkein yleisin tartuntareitti. Emme ehkä ole asiaa niin kovasti ajatelleet, mutta kuitenkin meille useimmille on jo lapsuudessa opetettu hyvä käsien pesutapa, joka on juuri kosketuksen välityksellä tarttuvien mikrobien ehkäisyä.
Tartunnan tapahtumiseen vaikuttavat erilaiset muun muassa tartunnan aiheuttajaan liittyvät asiat: Kuinka paljon mikrobeja tartuntaan tarvitaan, saatu tartuttajien määrä ja tartuntareitti jne. Lisäksi tartuntaan vaikuttavat monet tartunnan kohteeseen liittyvät asiat, esimerkiksi kuinka suuri annos taudinaiheuttajaa päätyy kohteeseen ja kuinka herkkä tai immuuni vastaanottava henkilö on.
Covid-19 tarttuu pisara- ja kosketustartuntana. Terveydenhuollon toiminnoissa voi muodostua taudinaiheuttajia myös aerosolimuotoon, jolloin ilmatartunta on mahdollinen. Covid-19 kohdalla hyvät käsien pesutavat ovat kunniassa, mutta nyt joudumme miettimään myös suojaamaan/suojautumaan toistemme hengitysteistä tulevilta pisaroilta. Mietimme ehkä myös pintojen merkitystä tartunnoissa ja entäpä ilman välityksellä tapahtuva tartunta meidän jokapäiväisessä elämässämme? Näitä kysymyksiä on lähdetty ratkaisemaan tieteen keinoin Suomessakin.
Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, VTT:n ja Helsingin yliopiston yhteisen tutkimushankkeen tutkijat kertoivat viime keväänä alustavia tuloksia, miten äärimmäisen pienet ilmassa leijuvat aerosolihiukkaset kulkeutuvat ilmavirran mukana. Näitä hiukkasia poistuu hengitysteistä yskiessä, aivastaessa tai jopa puhuttaessa. Hiukkaset kantavat mukanaan myös taudinaiheuttajia, kuten koronaviruksia. Tutkijat mallinsivat tilannetta, jossa ihminen yskäisee päivittäistavarakaupoille tyypillisellä, hyllyjen rajoittamalla käytävällä, jossa vallitsee myymälätilalle tyypillinen ilmanvaihto.
Myös virusten elämistä pinnoilla kartoittava tutkimus on aloitettu Tampereen yliopistossa viime syksynä. Tutkimuksen aiheena on se, miten koronavirus ja muut taudin aiheuttajat poistuvat pinnoilta päivittäissiivouksessa. Tutkimus keskittyy pintahygienian merkitykseen epidemiatilanteissa ja ei-desinfioivien puhdistusaineiden käyttöön ja tehokkuuteen. Tutkimuksen tuloksia en ainakaan minä ole vielä nähnyt julkaistun.
Virusten leijailua käsittelevä tutkimus tuntui aiheuttavan ihmisissä hämmennystä, pelkojakin: Olemmeko missään suojassa Covid-19 taudilta? Tieto Covid -19 kohdalla on vielä epätäydellistä kuten tieto usein on. Tämä virusten leijailua käsittelevä tutkimus on vain yksi tutkimus ja se kertoo meille jo jotakin tämän tyyppisten virusten käyttäytymisestä tällaisessa koeasetelmassa. Pyrkimyksenä on varmasti ollut simuloida kaupoissa tapahtuvia altistumisia. Mutta jos virus riski olisi ollut kovin suuri, olisi meillä tapahtunut laajempaa leviämistä. Tämä kuten useat muutkin tutkimukset eivät yksinään ole suoraan käytäntöön johdettavissa, emme pysty kaikkia niitä asioita lisäämään tutkimusasetelmaan, jotka vaikuttavat käytännön tilanteissa.
Vaikka yksittäinen tutkimus kertoo vain osan, saadaan näistä monista tehdyistä tutkimuksista aina vähän enemmän tietoa jo aiemmin saatua tietoa täydentämään. Se on tärkeä osa tutkimuksen ja tieteen luonnetta. Erilaisiin tutkimuksiin perehtyminen antaa meille jokaiselle laajemman kuvan tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä.
Covid-19 aiheuttaa runsaasti kuohuntaa ja epätietoisuuttakin. Tässä tilanteessa meillä on tarjolla moniakin erilaisia kanavia, josta voimme löytää tietoa, jossa tutkittua tietoa on luotettavasti yhdistelty auttamaan ymmärrystämme. Yhtenä tällaisen esimerkkinä voi mainita yhdysvaltalaisen CDC (Suomen THL:sta vastaava), jonka sivuilta voi löytää yhteenvedon tutkimuksista, joissa on tutkittu kankaisten suunenäsuojusten yleisen kansalaiskäytön hyödyistä COVID-19 tartuntojen torjunnassa. Tutkimukset on toteutettu useassa eri maassa ja yhteenvedossa on todettu, että kankaisen (riittävän monta kerrosta!) suunenäsuojuksen yleinen käyttö on hyödyllistä unohtamatta sosiaalisen etäisyyden ylläpitoa, käsihygieniaa ja riittävää ilmanvaihtoa.
Suomessa usko ja luottamus viranomaisiin on yleisesti ottaen hyvää. Ja mielestäni syystäkin, päätökset Covid-19 suhteen tehdään asiantuntijoita, uusimpiin ja luotettavimpiin tutkimuksiin perehtyneitä kuunnellen. Pandemian keskellä, kun meitä kaikkia uuvuttaa, on hyvä luottaa asiantuntijoiden arvioihin rauhallisin mielin eikä antaa yksittäisen tutkimuksen tai mielipiteen lietsoa pelkoja.
Kirjoittaja:
Kirsi Terho
sh, TtM, TtT-opiskelija
kmterh@utu.fi
Lähteet:
https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/more/masking-science-sars-cov2.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.