Sivut

keskiviikko 16. helmikuuta 2022

Och samma på svenska i Finland – kaksikielisesti terveyspalvelujärjestelmässä

 


Enligt språklagen har Finland två officiella språk, suomi och svenska. Äidinkielenään suomea puhuvia on noin 87 % väestöstä. Svenska är modersmålet för cirka 5 % av befolkningen.  Finlandssvenska talas mest på Finlands väst- och sydkust. Sen ääntäminen poikkeaa Ruotsissa puhutusta ruotsin kielestä.

Kunnat voivat olla joko yksi- tai kaksikielisiä. Kaksikieliseltä kunnalta edellytetään, että ainakin 8 % kunnan asukkaista tai 3000 henkilöä puhuu vähemmistökieltä äidinkielenään. Jos kunta on kaksikielinen, sillä on velvollisuus järjestää terveyden- ja sairaanhoito myös på svenska.

Uusista hyvinvointialueista kahdeksan on kaksikielisiä: Helsingfors stad, Västra Nyland, Vanda-Kervo, Östra Nyland, Kymmenedalen, Egentliga Finland, Österbotten och Mellersta Österbotten. Kaksikielisillä hyvinvointialueilla on monta ruotsin kieleen liittyvää tehtävää. Alueen on muun muassa kerrottava, kenellä on pääasiallinen vastuu sen ruotsinkielisestä palvelusta, miten alue huolehtii, että henkilökunnan kielitaito vastaa asukkaiden osaamisen tarvetta, miten alue mittaa ruotsinkielisen palvelun toteutumista ja onko alueella riittävästi kielen kääntämiseen tarvittavaa resurssia. 

Att få vård på sitt eget språk svenska är inte självklart trots att det finns lagar, förordningar och föreskrifter som säger att så skall det vara. Useasti teoria ja käytäntö eivät kohtaa. Taustalla voi olla negatiivinen asenne ruotsin kieltä kohtaan, puutteellinen kielitaito tai ajattelemattomuus. Jos potilaan tarpeita ei ymmärretä, voi se johtaa väärinkäsityksiin, jotka vaikeuttavat ja pidentävät potilaan sairaalassa oloaikaa turhaan. Erityisen tärkeää saada hoitoa omalla äidinkielellä on tilanteissa, jossa potilas on erityisen heikko ja toisten armoilla kuten pienet lapset, vammaiset, vanhukset ja vaikeasti sairaat.

Monesti ajatellaan, että kyllähän kaikki suomea osaavat Suomen maassa, mutta niin ei todellakaan ole. Vaikka potilas osaisikin päivittäiset tervehdykset suomeksi, syvällinen ymmärrys sairaalassa käytettävästä kielestä, hoidollisista termeistä tai ruumiinosista jää puutteelliseksi. Esimerkiksi ”perna”, ”kammiovesi”, ”haima” ja ”pohje” ovat vaikeita ymmärtää suurelle osalle ruotsinkielisiä.

Kaikkein tärkeintä kuitenkin lienee, että alueella peruspalvelut toimivat på svenska. He, jotka ensimmäiseksi kohtaavat potilaan tai asiakkaan, terveyskeskuksissa, sairaalassa ja sosiaalihuollossa ovat i nyckelposition. Potilaslaissa sanotaan, että hoidossa ja kohtelussa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon patientens modersmål. Koska potilaan on saatava ymmärrettävä selvitys terveydentilastaan, hoidon merkityksestä ja eri hoitovaihtoehdoista, on ruotsinkielen tulkkaus hoidettava, mikäli henkilökunnan kielitaito on puutteellinen.

Apropå, mikäli sinulla kouluruotsi on päässyt ruostumaan tai sanat muuten unohtuneet, nyt olisi oivallinen aika tarttua ruotsinkielen opintoihin. Opintojen alkaessa sujua voisit suunnitella vaikka palkintomatkaa läntiseen naapuriimme till Sverige tai jäädä upeaan saaristoon matkan varrelle på Åland.

Kirjoittaja:

Riitta Danielsson-Ojala

sh, TtM, tohtoriopiskelija

rkdaoj@utu.fi

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti