Tilannetietoisuus kestävän päivittäisen toiminnan johtamisen edellytyksenä sairaalassa

Sairaalan päivittäisen toiminnan johtaminen on moniulotteinen kokonaisuus. Resurssit tulee kohdentaa niin, että riittävä määrä ammattilaisia, joilla on oikea osaaminen ja tarvittavat materiaalit, ovat saatavilla juuri silloin kun yksittäisten potilaiden hoito sitä edellyttää. Yksikkötasolla toimintoja johdetaan usein moniammatillisesti niin, että hoitotyön johtaja keskittyy hoitohenkilöstön ja materiaalien hallintaan ja lääkäri vastaa lääketieteellisestä hoidosta.  

Tilannetietoisuus tarkoittaa, että johtamisesta vastaava henkilö tai tiimi tietää, mitä ympärillä tapahtuu, mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi ja mitä toimintavalmiuksia on. Tilannetietoisuuden merkitys on terveysalalla suuri ja tilannetietoisuuden menettäminen vaarantaa potilasturvallisuutta ja heikentää hoidon tuloksia (Green ym. 2017). Tilannetietoisuus edellyttää ajantasaista ja virheetöntä tietoa, mutta sairaalan päivittäisestä toiminnasta vastaavat ammattilaiset ovat raportoineet, ettei käytössä olevat tietojärjestelmät tue heidän päätöksentekoa riittävästi (Peltonen ym. 2018).

Digitalisaation on odotettu ratkaisevan tiedon hyödyntämiseen liittyviä ongelmia terveysalalla ja erilaisten tietojärjestelmien on todettu olevan yhteydessä terveyspalveluiden edistämiseen, kuten lisäävän palveluiden tehokkuutta, turvallisuutta ja laatua (Goldberg ym. 2012, Nguyen ym. 2014). Tietojärjestelmien vaikuttavuudesta päivittäisen toiminnan johtamiseen on kuitenkin vain vähän näyttöä. Tilannetietoisuutta mittaamalla saadaan tietoa toimintatapojen ja tiedonhallinnan kehittämiseen.

Tilannetietoisuutta voidaan mitata ja mittaamiseen on lentoturvallisuudessa kehitetty useampi mittari kuten:

• Situation Awareness Global Assessment Technique (SAGAT) (Endsley 2000)
• Situation Awareness for SHAPE (SASHA) (Dehn 2008)
• Situation Awareness of en-route air traffic controllers in the context of automation (SALSA) (Hauss ym. 2001)
• Situation Awareness Rating Technique (SART) (Taylor 1990) 
• Situation Awareness Verification and Analysis Tool (SAVANT) (Willems & Heiney 2002). 

Näitä mittareita, pääasiassa SAGAT-mittaria, on muokattu terveysalalle konteksti spesifisti esimerkiksi opetuskäyttöön (Gardner ym. 2017, Crozier ym. 2015), mutta yleistä tai toiminnan johtamisen tilannetietoisuutta arvioivaa mittaria ei aiemmin ole kehitetty. 

Kehitimme hankkeessamme kirjallisuuden pohjalta mittarin arvioimaan päivittäisen toiminnan johtamisen tilannetietoisuutta. Mittari koostuu 16 väittämästä, jotka ovat koottu kolmeen osa-alueeseen: potilaiden hoidon vaativuuteen (5 väittämää), henkilöstötilanteeseen (5 väittämää) ja materiaaleihin (6 väittämää). Mittarin sisältö validoitiin asiantuntijapaneelilla (n=10) ja valmista mittaria testattiin yhdessä sairaanhoitopiirissä päivittäisen toiminnan johtamisesta vastaavilla hoitotyön ammattilaisilla (n=160). Hanketta tuki Sairaanhoitajien koulutussäätiö.

Kirjoittajan tiedot:

Laura-Maria Peltonen

Post doc -tutkija

Hoitotieteen laitos

Turun yliopisto

laura-maria.peltonen(at)utu.fi

Lähteet

Crozier MS, Ting HY, Boone DC, O'Regan NB, Bandrauk N, Furey A, Squires C, Hapgood J, Hogan MP. (2015). Use of human patient simulation and validation of the Team Situation Awareness Global Assessment Technique (TSAGAT): a multidisciplinary team assessment tool in trauma education. J Surg Educ. Jan-Feb;72(1):156-63. doi: 10.1016/j.jsurg.2014.07.009. Epub 2014 Nov 22.  

Dehn DM. (2008). Assessing the Impact of Automation on the Air Traffic Controller: The SHAPE Questionnaires. Air Traffic Control Quarterly  16(2): 127-146. 

Endsley, M.R. (2000). Theoretical underpinnings of situation awareness: A critical review. In: M.R. Endsley & D.J. Garland (Ends), Situation Awareness Analysis and Measurement. Lawrence Erlbaum Associates. 

Gardner AK, Kosemund M, Martinez J. (2017). Examining the Feasibility and Predictive Validity of the SAGAT Tool to Assess Situation Awareness Among Medical Trainees. Simul Healthc. Feb;12(1):17-21. doi: 10.1097/SIH.0000000000000181. 

Goldberg DG, Kuzel AJ, Feng LB, DeShazo JP, Love LE. (2012). EHRs in primary care practices: Benefits, challenges, and successful straegies. Am J Manag Care 18(2):e48–e54. 

Green B, Parry D, Oeppen RS, Plint S, Dale T, Brennan PA. (2017). Situational awareness - what it means for clinicians, its recognition and importance in patient safety. Oral Dis. Sep;23(6):721-725. doi: 10.1111/odi.12547.  

Hauss, Y., Gauss, B., & Eyferth, K., (2001). SALSA - A new approach to measure situational awareness in air traffic control. Focusing Attention on Aviation Safety. Proceedings of the 11th International Symposium on Aviation Psychology, Columbus, Ohio, USA, March 5-8, 2001. Available in CD-ROM Format Vol. (),6. 

Nguyen L, Bellucci E, Nguyen LT. (2014). Electronic health records implementation: an evaluation of information system impact and contingency factors. Int J Med Inform. Nov;83(11):779-96.  

Peltonen LM, Junttila K, Salanterä S. (2018). Nursing Leaders' Satisfaction with Information Systems in the Day-to-Day Operations Management in Hospital Units. Stud Health Technol Inform. 250:203-207. 

Taylor, R. M. (1990). Situation awareness rating technique (SART): the development of a tool for aircrew systems design. In Situational Awareness in Aerospace Operations (Chapter 3). France: Neuilly sur-Seine, NATO-AGARD-CP-478. 

Willems, B., & Heiney, M. (2002). Decision Support Automation Research in the En Route Air Traffic Control Environment (DOT/FAA/CT-TN02/07). Atlantic City International Airport: Federal Aviation Administration William J. Hughes Technical Centre.