Mielenkiinto tekoälyä
kohtaan terveydenhuollossa on ollut jatkuvassa kasvussa jo yli kuusi
vuosikymmentä, mutta kiinnostus on tällä hetkellä räjähdysmäisessä nousussa,
sillä noin puolet tuotetusta tutkimustiedosta on kertynyt edeltävän viiden
vuoden aikana. Tekoäly määritellään usein ohjelmana, joka kykenee älykkääseen
toimintaan. Usein käytetään myös termiä tukiäly. Tekoälyn turvallisen ja
asianmukaisen käytön edistämiseksi EU:ssa valmistellaan tällä hetkellä lainsäädäntöesitystä,
joka pyrkii estämään tekoälyyn liitettyjen uhkakuvien toteutumisen.
Suomessa Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka (hyteairo) -ohjelman tarkoituksena on nopeuttaa tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä hyvinvointialan palveluissa ja toimintaprosesseissa; selvittää ja poistaa esteitä ja luoda edellytyksiä tekoälyn ja robotiikan kehittämiselle ja käytölle hyvinvointialalla; sekä edistää alan AiRo-teknologioiden liiketoimintaa Suomessa ja vientiä (STM 2018).
Tekoälyn käyttöönotto hoitotyössä voidaan nähdä mahdollisuutena paikata alan jatkuvaa ja kasvavaa resurssipulaa sekä keinona vakioida toimintaa ja edistää potilasturvallisuutta. Tekoäly hoitotyössä on käsitteenä vielä täsmentymätön, mutta sovellukset voidaan jakaa esimerkiksi kolmeen pääluokkaan sisältäen robotit, sensorit ja päätöksenteon tukijärjestelmät (Shang 2021). Erilaisten tekoälyteknologioiden käyttöönotto hoitotyössä on kasvanut runsaasti viime vuosina ja tutkimukset ovat pääasiassa keskittyneet ennustaviin malleihin, älykoteihin, virtuaalisiin hoitotyön avustajiin ja robotteihin. Näiden tutkimusten mukaan tekoäly on jo alkanut muuttamaan hoitotyön rooleja, toimintatapoja ja potilas-hoitaja suhdetta. (Buchanan ym. 2020.)
Hoitotyön asiantuntijuuden ääni on tähän asti ollut hyvin vaimea tekoälyn kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvässä keskustelussa terveysalalla. Tarkoituksenmukainen resurssien kohdentaminen tekoälyn hyödyntämisessä edellyttää substanssiosaamista määrittelytyössä siitä, miten tekoälyteknologiat parhaiten tukevat hoitotyötä ja hoitotyön ammattilaisia sekä miten tekoälyn käyttöönotto on eettistä, turvallista ja vaikuttavaa. Huomioitavaa on myös se, että hoitotyön asiantuntijuutta tarvitaan tekoälyteknologioiden kehitystyön kaikkiin eri vaiheisiin (Ronquillo ym. 2021).
Jatkossa on erityisen tärkeää, että hoitotyön ammattilaiset ymmärtävät tekoälyyn pohjautuvien teknologioiden kehittämisen ja toiminnan periaatteita sekä käyttöön liittyviä vahvuuksia ja rajoituksia. Teknologioiden kehittämiseen ja käyttöön liittyvää kompetenssia vahvistamalla hoitotyön ja hoitotieteen opetuksen kaikilla tasoilla luodaan valmiuksia tuoda hoitotyön asiantuntijuutta paremmin esille ja ottaa vastuuta keskusteluista, joissa valmistellaan ja toteutetaan näiden teknologioiden soveltamista terveysalalle ja hoitotyöhön.
Kirjoittaja:
Laura-Maria Peltonen
Kliininen opettaja, TtT, sh
Hoitotieteen laitos
Turun yliopisto
laura-maria.peltonen[at]utu.fi
Lähteet
Buchanan C, Howitt ML, Wilson R, Booth RG,
Risling T, Bamford M. Predicted Influences of Artificial Intelligence on the
Domains of Nursing: Scoping Review. JMIR Nurs. 2020 Dec 17;3(1):e23939. doi:
10.2196/23939.
Euroopan Komissiso 2021. Europe fit for the
Digital Age: Commission proposes new rules and actions for excellence and trust
in Artificial Intelligence. Luettavissa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/IP_21_1682
Ronquillo CE, Peltonen LM, Pruinelli L, Chu
CH, Bakken S, Beduschi A, Cato K, Hardiker N, Junger A, Michalowski M, Nyrup R,
Rahimi S, Reed DN, Salakoski T, Salanterä S, Walton N, Weber P, Wiegand T,
Topaz M. Artificial intelligence in nursing: Priorities and opportunities from
an international invitational think-tank of the Nursing and Artificial
Intelligence Leadership Collaborative. J Adv Nurs. 2021 Sep;77(9):3707-3717.
doi: 10.1111/jan.14855.
Shang Z. A Concept Analysis on the Use of Artificial
Intelligence in Nursing. Cureus. 2021 May 5;13(5):e14857. doi:
10.7759/cureus.14857.
STM 2018. Hyvinvoinnin
tekoäly ja robotiikka -ohjelma Hyteairo. Luettavissa: https://stm.fi/hyteairo