Lasten ja nuorten tulevaisuuden turvaamisen tärkeys COVID-19-pandemian jälkeen

Lasten oikeuksien viikkoa vietetään kansainvälisesti jälleen 16.11.-22.11.2020. Tämän vuoden teemana on lasten oikeus tulevaisuuteen. (Lapsen oikeudet 2020.) Teema linkittyy läheisesti globaaliin pandemiatilanteeseen ja sen vaikutukseen lapsissa ja nuorissa. Pandemiatilanteen vaikutuksia arvioivia tutkimuksia on jo tähän mennessä julkaistu paljon, ja joitakin tutkimuksia on tehty lasten ja nuorten osalta. Tänä vuonna julkaistun pikaisen kirjallisuuskatsauksen (rapid review) mukaan suurin osa lasten ja nuorten mielenterveyttä tarkastelevista tutkimuksista oli tehty Kiinassa, ja tuttkimusnäyttö COVID-19-pandemian vaikutuksista on vielä vähäistä (Racine ym. 2020). Psychiatry Research- lehden julkaiseman kirjallisuuskatsauksen mukaan pandemiatilanteet ja katastrofitilanteet voivat aiheuttaa nuorille muun muassa traumaperäisiä häiriöitä, pelkoa ja epävarmuutta elämästä sekä suurentuneen riskin joutua väkivallan uhriksi kotioloissaan (Guessoum ym. 2020, YK:n väestörahasto 2020). Lisäksi lasten ja nuorten voi olla vaikeaa sopeutua kotikaranteeniin, jolloin myös mielenterveysongelmat voivat kasvaa erityisesti lapsilla ja nuorilla, joilla on niitä jo valmiiksi. (Guessoum ym. 2020).

Kuva: Pixabay

Lasten ja nuorten tulevaisuuden turvaaminen voi aikuisen korvaan kuulostaa isolta haasteelta. Maailman terveysjärjestön, UNICEFin ja Lancetin komission valtuutetut kirjoittivat heinäkuun LANCET-lehdessä, kuinka pandemiatilanne voi vaikuttaa negatiivisesti niin lasten turvattuun ravinnon saantiin, koulutuksen jatkuvuuteen, eikä vähentynyt matkaliikenne vielä pelasta ilmastokriisiltä. Valtuutettujen mukaan pandemian vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin huonommassa asemassa oleviin kuten köyhien, vammaisten, tyttöjen, alkuperäisväestöihin ja muihin etnisiin ryhmiin kuuluviin sekä vähemmistöasemassa elävien lasten ja nuorten tulevaisuuteen. (The WHO–UNICEF– Lancet Commissioners 2020.) 

Vaikka lasten ja nuorten tulevaisuuden turvaaminen voi olla iso haaste, on se jokaisen lapsen oikeus, johon me aikuiset voimme vaikuttaa. Lasten ja nuorten mielenterveyttä voidaan tukea pandemia-aikana ylläpitämällä päivärutiineja ja sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia, keskustelemalla lasten ja nuorten kanssa heidän tunteistaan, tukea koko perheiden hyvinvointia ja antaa perheille mahdollisuuksia saada tukea ammattilaisilta. (Guessoum ym. 2020) Lasten ja nuorten tulevaisuuteen kuuluu keskeisenä osana myös ympäristöllisesti kestävän kehityksen toteuttaminen ja vastuullinen kuluttaminen. Ilman ympäristöä ei lapsilla ole tulevaisuutta. Kaikkein tärkeintä lasten ja nuorten tulevaisuuden turvaamisessa on rakentaa kansainvälistä ja globaalia yhteistyötä ja solidaarisuutta yhteisen hyvän puolesta (The WHO–UNICEF– Lancet Commissioners 2020), jossa lapset ja nuoret osallistetaan mukaan tulevaisuuden rakentamiseen.

Kuva: Pixabay

Kirjoittajan tiedot: 

Minna Laiti
TtM, Tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos
minna.a.laiti (at)utu.fi
Twitter: @LaitiMinna

Lähteet:

Guessoum, S. B., Lachal, J., Radjack, R., Carretier, E., Minassian, S., Benoit, L., & Moro, M. R. (2020). Adolescent psychiatric disorders during the COVID-19 pandemic and lockdown. Psychiatry Research, 291, 113264. https://doi.org/https://doi.org/10.1016/j.psychres.2020.113264

Lapsen oikeudet (2020). Lapsen oikeuksien päivä ja viikko. https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-paiva-ja-viikko/ Viitattu 10.11.2020

Racine, N., Cooke, J. E., Eirich, R., Korczak, D. J., McArthur, B., & Madigan, S. (2020). Child and adolescent mental illness during COVID-19: A rapid review. Psychiatry Research, 292, 113307. https://doi.org/https://doi.org/10.1016/j.psychres.2020.113307

The WHO–UNICEF– Lancet Commissioners (2020). After COVID-19, a future for the world's children? LANCET, 396(10247), 291-360, e12. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)31481-1

YK:n väestörahasto (UNFPA) (2020). COVID-19: A Gender Lens. Protecting Sexual and Reproductive Health and Rights, and Promoting Gender Equality. Technical Brief. https://www.unfpa.org/sites/default/files/resource-pdf/COVID-19_A_Gender_Lens_Guidance_Note.pdf Viitattu 10.11.2020.

Globaalin terveyden etiikasta

Globaalin terveyden eettiset kysymykset ovat olleet viime kuukausina uutisotsikoissa maailmanlaajuisesti koskien COVID-19 pandemiaa. Globaali terveys on paljon muutakin kuin tartuntataudit, vaikka maailman tämän hetkisessä tilanteessa median huomio kiinnittyy vahvasti pandemiaan. Pandemian aikana, globaalin terveyden eettisiä kysymyksiä herättävät muun muassa kokeelliset tutkimukset, sosiaalinen eristäytyminen, hoidon priorisointi sekä terveydenhuollon ammattilaisten oikeudet ja velvollisuudet.

Globaalin terveyden keskeisenä näkökulmana on oikeudenmukaisuus, joka on myös yksi keskeinen eettinen periaate. Globaalilla terveydellä tavoitellaan oikeudenmukaista terveyden saavuttamista kaikille ihmisille maailmanlaajuisesti, kansalaisuudesta huolimatta. Globaali terveys keskittyy maantieteellisesti kansalliset rajat ylittäviin ongelmiin ja kysymyksiin, joiden ratkaisut edellyttävät usein maailmanlaajuista monitieteistä sekä tieteiden välistä yhteistyötä.

Maailman terveysjärjestö WHO:lla on globaalin terveyden etiikan yksikkö, jonka keskeisenä tehtävänä on tarkastella globaalin terveyden eettisiä kysymyksiä aiheista, jotka vaihtelevat kansanterveyden seurannasta, tutkimusetiikkaan sekä oikeudenmukaiseen hoitoon pääsyyn. Yksikön toiminta on erityisen tärkeää samanaikaisesti ilmenevien terveyshaasteiden myötä asetettujen eettisten kysymysten valossa, kuten terveydenhuollon resurssien kohdentaminen tai toteutumatta jäävä hoito. Globaalin terveyden etiikan yksikön tehtäviin kuuluu muun muassa normatiivisten ohjeistusten kehittäminen poliittisille päättäjille sekä hallituksille ja eettisten ongelmien ratkaisuun käytännön työssä. Yksikkö toimii tiiviissä yhteistyössä bioetiikan keskusten kanssa johtamalla Global Network of Collaborating Centres -verkostoa.

Globaalin terveyden yksi keskeisimmistä eettisistä kysymyksistä koskee oikeutta hyvään terveyteen, joka ei kuitenkaan ole kaikkien ihmisten saavutettavissa esimerkiksi alhaisen tulotason maissa. Globaalin terveyden eettisenä haasteena onkin kehittää toimintoja, joiden avulla varakkaammat maat pystyisivät edistämään globaalin terveyden oikeudenmukaista toteutumista. Globaalia terveyttä voidaan edistää muun muassa kehittämällä lääketeollisuuden johtamista, sillä lääketeollisuus on altis korruptiolle. Lääketeollisuudessa ilmenevän korruption ja huonon johtamisen myötä elintärkeiden lääkkeiden oikeudenmukainen saatavuus heikentyy, etenkin kehitysmaissa sekä haavoittuvimpien potilasryhmien kohdalla. Lisäksi oikeudenmukaista terveyttä ja hoitoon pääsyä vaikeuttaa ”brain drain” eli aivovuoto, jolloin koulutetut työikäiset ihmiset muuttavat maasta toiseen. Aivovuoto-ongelman vaikein tilanne on kehitysmaissa.

Kuva: WHO

Toinen keskeinen aihe globaalin terveyden etiikassa koskee kulttuurillisia eroja. Eri maissa ja kulttuureissa elävien ihmisten arvot saattavat merkittävästi poiketa toisistaan. Esimerkiksi tyttöjen sukupuolielinten silpomiseen liittyvissä uskomuksissa. Viime vuosina keskustelua on herättänyt myös naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevat oikeudet liittyen muun muassa lapsiavioliittoihin ja aborttiin. Tasa-arvoa sekä naisten ja tyttöjen oikeuksia onkin viime vuosina pyritty edistämään eri yhdistysten toimesta kuten Unicefin ja Planin. 

Globaalin terveyden eettiset kysymykset ovat moninaiset ja niiden ratkaisemiseksi ei ole yhtä oikeaa vaihtoehtoa. Etiikan teorioiden, periaatteiden sekä eettisen päätöksenteon viitekehyksien avulla voidaan osoittaa kyseessä olevan eettinen asia. Lisäksi niiden avulla voidaan perustella omaa toimintaa eettisessä päätöksenteossa.

Keskeisenä globaalin terveyden eettisissä kysymyksissä ilmenevät arvot kuten oikeudenmukaisuus, tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus. Globaalin terveyden oikeudenmukainen toteutuminen edellyttää valtioiden rajat ylittävää kollektiivista toimintaa.

Kirjoittaja

Johanna Wiisak
SH, TtM, Tohtorikoulutettava
Turun yliopisto
Hoitotieteen laitos
jmtpoh@utu.fi

Lähteet
Beauchamp T & Childress J. Principles of biomedical ethics. 2013. 7th edition. Oxford University Press.

Koplan J, Bond C, Merson M, Reddy K, Rodriguez M, Sewankambo N & Wasserheit J. 2009. Towards a common definition of global health. Lancet. 373, 1993–1995.

World Health Organization, WHO. 2014. Good Governance for Medicines Model Framework. Osoitteessa: https://www.who.int/

World Health Organization, WHO. 2015. Global health ethics, Key issues. Osoitteessa: https://www.who.int/

World Health Organization, WHO. 2020a. International working group on Ethics & COVID-19. Osoitteessa: https://www.who.int/

World Health Organization, WHO. 2020b. Global health ethics. Osoitteessa: https://www.who.int/