Elämää aivoverenkiertohäiriön jälkeen?

Aivoverenkiertohäiriöt ovat yleisiä ja koskettavat monia meistä joko potilaan, omaisen tai esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisen roolissa. Aivoverenkiertohäiriöistä puhutaan usein diagnooseina, lukuina tai oireina. Mutta miltä aivoverenkiertohäiriö ja elämä sen jälkeen näyttäytyy sairastuneelle henkilölle? Terveydenhuollossa puhumme usein potilaskeskeisestä hoidosta, jonka kehittämiseksi ja toteuttamiseksi tarvitsemme tietoa potilaiden näkökulmasta. Näin aivoviikolla haluankin ottaa keskustelun aiheeksi potilaiden kokemukset aivoverenkiertohäiriöstä ja sen vaikutuksesta päivittäiseen elämään.

Aivoverenkiertohäiriöllä on usein merkittävä vaikutus yksilön elämään, myös silloin kun aivoverenkiertohäiriö luokitellaan lieväksi. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuminen on usein äkillinen ja muuttaa yksilön elämää ilman ennakkovaroitusta. Erityisesti aikaisemmin perusterveillä henkilöillä sairastumista voi seurata kokemus kyvyttömyydestä tai jopa viallisuudesta, ja luottamus omaan toimintakykyyn voi olla alhainen. Sairastumisen jälkeisiä kokemuksia voi varjostaa riippuvuus toisista henkilöistä ja omaa elämää koskeva kontrollin puute.¹

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuminen aiheuttaa usein muutoksia elämään liittyen esimerkiksi sosiaalisiin rooleihin². Fyysisen toimintakyvyn rajoitusten lisäksi aivoverenkiertohäiriö voi vaikuttaa muun muassa muistiin sekä puheentuottoon ja -ymmärtämiseen. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneelle ’minä itse’ voi tuntua vieraalta. Sairastuneen mielialaa voi laskea tilapäinenkin luopuminen aikaisemmin itsestään selvistä asioista, kuten työssä käymisestä tai autolla ajamisesta.³ Ahdistus ja masennus ovat yleisiä aivoverenkiertohäiriöön sairastuneella¹, kuten myös erilaiset negatiivissävytteiset tunteet, kuten huoli ja murhe liittyen omaan tilanteeseen ja tulevaisuuteen².

Kaikki aivoverenkiertohäiriöön liittyvät kokemukset eivät kuitenkaan ole negatiivisia. Sairastuminen voi korostaa yksilölle itselleen tärkeiden asioiden merkitystä ja muistuttaa omasta terveydestä huolehtimisen tärkeydestä¹. Kuntoutusvaiheeseen liittyy usein iloa ja luottamusta lisääviä kokemuksia, esimerkiksi oman toimintakyvyn kohetessa^1–3. Positiivisten kokemusten syntymisessä omaisilla on merkittävä rooli^2,3, mutta näitä voidaan tukea myös terveydenhuollossa kiinnittämällä huomiota hoidon jatkuvuuteen ja kuntoutuksen saatavuuteen³. Merkittäviä ovat myös terveydenhuoltohenkilökunnan ymmärtävä suhtautuminen ja vähättelemistä ilmaisevien puheiden ja elekielen välttäminen¹. Jokainen aivoverenkiertohäiriöpotilas ansaitsee tulla arvokkaasti kohdatuksi niin terveydenhuollossa kuin arkielämässäkin.

Hyvää Aivoviikkoa toivottaen,

Sunna Rannikko

th/sh, TtM, tohtorikoulutettava

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

Sähköposti: seeran(at)utu.fi

ResearchGate: https://www.researchgate.net/profile/Sunna_Rannikko

Lähteet:

1. Crowfoot G, van der Riet P & Maguire J. 2018. Real‐life experiences of people with transient ischaemic attack or minor stroke: A qualitative literature review. Journal of Clinical Nursing 27(7–8), 1381–1398.

2. Thomas CM, Allison R & Latour JM. 2018. Using blogs to explore the lived‐experience of life after stroke: “A journey of discovery I never wanted to take”. Journal of Advanced Nursing 74(3), 579–590.

3. Pedersen SG, Anke A, Aadal L, Pallesen H, Moe S & Arntzen C. 2019. Experiences of quality of life the first year after stroke in Denmark and Norway. A qualitative analysis. International Journal of Qualitative Studies on Health & Well-Being  14(1), 1–12.

Kuva: Pixabay/wondermar

Minun muistini, minun tarinani

Viikolla 11 vietetään kansainvälistä Aivoviikkoa, joka tarjoaa hyvän hetken pysähtyä jälleen miettimään näiden elämää ylläpitävien elinten merkitystä. Sen lisäksi, että aivot muun muassa säätelevät muiden elinten toimintaa, niiden tehtävänä ovat myös korkeammat tiedonkäsittelytoiminnot, kuten muistaminen. Muistin voidaankin sanoa olevan älyllisen toiminnan perusta ja toimivan muistin katsotaan olevan tärkeä ehto toimivalle arjelle. (Muistiliitto 2017a.)

Muistiongelmat voivat johtua eri syistä. Kiireinen arki ja jatkuva tietotulva ovat nykypäivänä tavallisia tilapäisten muistiongelmien aiheuttajia. Tällöin tärkeää on hidastaa tahtia ja antaa aivoille aikaa levätä. (Muistiliitto 2014). Osa muistioireista vaatii kuitenkin täsmällistä hoitoa ja osa on myös hoidolla parannettavissa. Näistä esimerkkeinä mainittakoon lääkehoidolla hoidettava B₁₂-vitamiinin puutos tai usein kirurgisesti hoidettava krooninen subduraalihematooma. (Erkinjuntti & Koivu 2018.) Varsinaiseen muistisairauteen sairastuu Suomessa arviolta 14 500 henkilöä. Muistisairauksien arvioidaan myös yleistyvän väestön ikääntyessä. (THL 2019.)

Muistisairauksia on erilaisia (Muistiliitto 2017b), mutta usein muistisairaille yhteistä on se, että nykyhetkessä tapahtuneiden asioiden muistaminen on haastavampaa verrattuna aikaisemmin elämässä tapahtuneisiin asioihin (McKinney 2017). Miten hoitotyössä sitten voidaan huomioida muistisairaiden elämänhistoria ja edelleen yksilöllisyys sekä yksilökeskeinen hoito? Yksi menetelmä tähän on tarinankerronta (McKeown et al. 2010).

Tarinankerronnassa yksilölle mahdollistetaan hänen elämänkokemustensa ja elämänhistoriansa kertominen (McKinney 2017). Apuna tarinankerronnassa voidaan käyttää esimerkiksi kuvia ja tarinankerrontaa voidaan toteuttaa yhdessä omaisen kanssa (McKeown et al. 2010). Tarinankerronta voidaan koota esimerkiksi kirjasen muotoon, johon voidaan liittää muun muassa piirustuksia tai valokuvia (McKinney 2017). Muistisairaalle tämä on usein nautinnollinen tapa kertoa elämästään ennen sairastumista ja se saa hänet tuntemaan ylpeyttä omasta elämänhistoriastaan (McKeown et al. 2010). Sen lisäksi tarinankerronnalla on todettu olevan positiivinen vaikutus sairastuneen mielialaan, elämänlaatuun sekä omaa elämänhistoriaa koskevaan muistamiseen (Elfrink et al. 2018).

Tarinankerronnasta ei hyödy kuitenkaan vain muistisairas, vaan myös omaiset (Elfrink et al. 2018) ja häntä hoitava henkilökunta (McKeown et al. 2010). Menetelmän on todettu parantavan muistisairaan ja hänen omaisensa välistä suhdetta (Elfrink et al. 2018). Hoitohenkilökunnalle tarinankerronta puolestaan mahdollistaa syvemmän tutustumisen muistisairaaseen yksilönä sen sijaan, että hänet nähtäisiin persoonattomana potilaana tai asiakkaana. Hoitohenkilökunnan voi niin ikään olla helpompi ymmärtää muistisairasta ja hänen toimintaansa. Myös omaiset arvostavat sitä, että muistisairasta hoitava henkilökunta tuntee heidän omaisensa paremmin. (McKeown et al. 2010.)

Tarinankerronnassa on myös haasteita sen sensitiivisen luonteen takia ja tästä syystä sitä tulisi toteuttaa harkiten (McKeown et al. 2010). Oikein käytettynä menetelmä tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisen tavan parantaa yksilökeskeistä hoitoa ja tukea muistisairaan arvokkuutta tukevaa hoitotyötä.

Kirjoittajan tiedot:

Sunna Rannikko

th/sh, TtM, tohtorikoulutettava

Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Sähköposti: seeran(at)utu.fi

Lähteet:

Elfrink TR, Westerhof GJ, Zuidema SU & Kunz M. 2018. Life story books for people with dementia: a systematic review. International Psychogeriatrics 30(12), 1797-1811.

Erkinjuntti T & Koivu M. 2018. Parannettavissa olevia muistioireen ja -sairauden syitä. Lääkärin käsikirja. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=muisti [viitattu 6.3.2019].

McKeown J, Clarke A, Ingleton C, Ryan T & Repper J.2010. The use of life story work with people with dementia to enhance person-centred care. International Journal of Older People Nursing 5(2), 148-158.

McKinney A. 2017. The value of life story work for staff, people with dementia and family members. Nursing Older People 29(5), 25-29.

Muistiliitto. 2017a. Aivot ja muisti. Saatavissa https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti [viitattu 6.3.2019].

Muistiliitto. 2017b. Muistisairaudet. Saatavissa https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/muistihairiot-ja-sairaudet/muistisairaudet [viitattu 10.3.2019].

Muistiliitto. 2014. Muistiopas. Saatavissa https://www.muistiliitto.fi/application/files/2015/1263/5293/Muistiopas_2017.pdf [viitattu 10.3.2019].

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2019. Muistisairauksien yleisyys. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-yleisyys [viitattu 6.3.2019].

Kuva: Pixabay/DGlodowska

Musiikkia aivoilleni

Musiikki on monelle tärkeä osa arkipäivää. Tapaamme kuunnella lempimusiikkiamme esimerkiksi autolla ajaessa, lenkillä tai vaikkapa taustamusiikkina kotitöitä tehdessä. Lisäksi musiikki on monelle tärkeä harrastus esimerkiksi soittamisen, laulamisen tai konserttien muodossa. Samalla musiikki on myös tiedostamaton osa arkeamme. Usein emme kiinnitä siihen erityistä huomiota musiikin soidessa taustalla esimerkiksi kaupassa asioidessamme tai televisiomainosten yhteydessä.

Musiikilla on todettu olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia sekä aktiivisesti toteutettuna (Martin et al. 2018) että taustamusiikin muodossa (Iyendo 2016). Musiikkiterapialla on todettu olevan yhteys muun muassa alentuneeseen stressitasoon, ahdistukseen ja univaikeuksiin (Martin et al. 2018). Puolestaan rauhallinen taustamusiikki sairaalaympäristössä voi alentaa potilaan stressitasoa ja verenpainetta, onpa sen todettu olevan lisäksi yhteydessä hoitohenkilökunnankin hyvinvointiin (Iyendo 2016).

Sen lisäksi, että musiikki voi edistää terveyttä, on sillä todettu olevan yhteys myös aivojen kuntoutumisessa. Musiikkipohjaisia interventioita on tutkittu muun muassa aivoverenkiertohäiriö-, dementia-, Parkinsonin tauti-, epilepsia- ja multippeliskleroosipotilailla. Näiden potilasryhmien kohdalla musiikkipohjaisilla interventioilla voi olla positiivinen vaikutus esimerkiksi motoriseen toimintakykyyn, puheeseen ja kognitioon. (Sihvonen et al. 2017.)

Teknologian kehitys mahdollistaa uudenlaisten tutkimusmenetelmien käytön myös musiikin aivoja kuntouttavan vaikutuksen tutkimisessa. Muun muassa YLE uutisoi helmikuussa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa toteutettavasta neurologian professori Seppo Soinilan tutkimuksesta, jossa potilaat seurasivat virtuaalilaseilla striimattua pianokonserttoa. Kyseisessä tutkimuksessa keskitytään musiikin vaikuttavuuden tutkimiseen aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa. (YLE 2018.)

Myös kolmas sektori on ottanut musiikin kiinteäksi osaksi aivojen hyvinvointia. Vuonna 2017 vietettiin Aivoliiton 40-vuotisjuhlavuotta ja vuoden teemana oli aivot ja musiikki (Aivoliitto 2017). Juhlavuoden jälkeenkin musiikki säilyy Aivoliiton toiminnassa mukana, esimerkiksi musiikkitapahtumien muodossa (Aivoliitto 2018).

Tällä viikolla vietämme aivoviikkoa. Aivoviikolle mahtuu erilaista aivoihin liittyvää toimintaa, esimerkiksi aivojen terveyteen liittyviä luentotapahtumia, joissa järjestäjinä ovat muun muassa aiemmin mainitsemani Aivoliitto (Aivoliitto 2018) ja Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS 2018). Itse haastaisin aivoviikon nojalla jokaisen lukijan ajattelemaan omaa aivoterveyttään: miten huolehdimme siitä ja mitä voisimme vielä tehdä pitääksemme paremmin huolta aivoistamme, vaikka sitten lempimusiikkia kuunnellen. Ovathan aivot tunnetusti korvaamaton kovalevymme (Korvaamaton kovalevy 2018).

Kirjoittajan tiedot:

Sunna Rannikko

Th/sh, TtM, tohtorikoulutettava

Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

seeran@utu.fi

Lähteet:

Aivoliitto. 2018. Ajankohtaista Aivoliitossa. Saatavissa: www.aivoliitto.fi (viitattu 11.3.2018).

Aivoliitto. 2017. Aivoliitto 40 vuotta. Saatavissa: www.aivoliitto.fi (viitattu 11.3.2018).

Iyendo TO. 2016. Exploring the effect of sound and music on health in hospital settings: A narrative review. International journal of nursing studies, 63, (82 -100).

Korvaamaton kovalevy. 2018. Saatavissa: http://www.korvaamatonkovalevy.fi/ (viitattu 11.3.2018).

Martin L, Oepen R, Bauer K, Nottensteiner A, Mergheim K, Gruber H & Koch SC. 2018. Creative Arts Interventions for Stress Management and Prevention—A Systematic Review. Behavioral Sciences, 8(2), 1-18.

Sihvonen AJ, Särkämö T, Leo V, Tervaniemi M, Altenmüller E & Soinila S. 2017. Music-based interventions in neurological rehabilitation. The Lancet Neurology, 16(8), 648-660.

TYKS. 2018. Aivoviikko: Aivoterveys ja elintavat. Saatavissa: http://www.vsshp.fi (viitattu 11.3.2018).

YLE. 2018 Aivot kuntoutuvat musiikin voimalla – tutkimuksessa potilaat seuraavat konserttia virtuaalisesti. Saatavissa: www.yle.fi (viitattu 11.3.2018).

Kuva: geralt/Pixabay