Äidin synnytyksen jälkeiseen terveyteen tulee panostaa enemmän

Odottavan äidin terveyttä ja hyvinvointia seurataan terveydenhuollossa tiheämmin ja tarkemmin kuin kenties koskaan hänen elämänsä aikana.  Raskaus ja synnytys ovat myös suurta yleisöä kiinnostavia ja keskustelua herättäviä aiheita, jotka usein huipentuvat lapsen syntymään.  Synnytyksen jälkeinen aika jää usein vähemmälle huomiolle ja mielenkiinnolle raskausaikaan ja synnytykseen verrattuna. Monet äidit kokevat, että terveydenhuollon mielenkiinto heidän terveyteensä päättyy lapsen syntymään. Keho ja mieli käyvät raskauden ja synnytyksen myötä kuitenkin suuria mullistuksia ja synnyttäneillä äideillä on usein tarve raskaudesta ja synnytyksestä palautumiseen liittyvään tietoon, tukeen ja ohjaukseen. Monen mielestä tämä tuki ei nykyisellään ole riittävää.

Raskaus on ikkuna naisen myöhempään terveyteen. Esimerkiksi viime vuosina merkittävästi lisääntynyt raskausdiabetes lisää naisen riskiä sairastua diabetekseen myöhemmin elämän aikana ja siksi näiden äitien seuranta ja varhainen puuttuminen ovat tärkeitä. Toisena esimerkkinä haluaisin tuoda esille lisääntyneet sektiosynnytykset ja niiden vaikutukset äitien terveyteen ja tuleviin raskauksiin. Sektioihin liittyy moninkertainen riski vakaviin verenvuotoihin, laskimotukoksiin ja tulehduksiin alatiesynnytyksiin verrattuna. Pidemmällä aikavälillä vatsanpeitteiden kiinnikkeisyys ja kohtuarpi saattavat lisätä kipua ja vuotohäiriöitä. Sektio on iso vatsan alueen leikkaus, josta turvallinen toipuminen vaatii ammattilaisilta asianmukaista tukea ja ohjausta.

Lakisääteisessä synnytyksen jälkitarkastuksessa selvitetään äidin fyysinen ja psyykkinen terveyden ja hyvinvoinnin tilanne, kun synnytyksestä on kulunut jo viikkoja.  Ensipäivien ja -viikkojen toipumisen näkökulmasta tämä käynti on liian myöhään. Toisaalta raskaudesta ja synnytyksestä palautuminen on pitkä prosessi, jota toipumisen alkuvaiheessa toteutettavalla kertaluonteisella käynnillä on vaikea tukea riittävästi. Akuutteihin ongelmiin saa useimmiten apua, mutta Suomesta puuttuu systemaattisesti kaikille äideille tarjottu synnytyksen jälkeiseen terveyteen kohdistuva ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä monipuolinen tuki ja ohjaus.

Ehdotukseni on, että neuvolatyötä säätelevään lainsäädäntöön sisällytetään nykyistä näkyvämmin hyvinvointialueiden velvollisuus systemaattisesti ja nykyistä kattavammin edistää raskauden ja synnytyksen jälkeistä äitien terveyttä ja hyvinvointia. Palveluiden tulee olla moniammatillisesti laadittuja, laadukkaita ja kaikkien äitien saatavilla. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi äidin asiakkuuden jatkamista neuvolassa vuoden verran synnytyksen jälkeen ja neuvolahenkilökunnan täydennyskouluttamista. Tiivis yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on myös tärkeää, sillä vain erikoissairaanhoidon puolella on osaamista esimerkiksi vakavien synnytysvaurioiden ja laskeumien korjaamiseen. Synnyttäneiden äitien terveyteen panostaminen julkisen terveydenhuollon palveluissa olisi kaikille viesti siitä, että äideillä on väliä. Asian edistäminen saattaisi vaikuttaa myönteisesti myös alhaisen syntyvyyden korjaamiseen.

 

Kirjoittaja:

Jaana Lojander
Kätilö, TtM, väitöskirjatutkija
Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto
jmmloj[at]utu.fi

 

Lähteet:

Auvinen, A. M., Luiro, K., Jokelainen, J., Järvelä, I., Knip, M., Auvinen, J., & Tapanainen, J. S. 2020. Type 1 and type 2 diabetes after gestational diabetes: a 23 year cohort study. Diabetologia, 63(10), 2123–2128. https://doi.org/10.1007/s00125-020-05215-3

Beake, S., Rose, V., Bick, D., Weavers, A., & Wray, J. 2010. A qualitative study of the experiences and expectations of women receiving in-patient postnatal care in one English maternity unit. BMC pregnancy and childbirth, 10, 70. https://doi.org.ezproxy.utu.fi/10.1186/1471-2393-10-70

Malouf, R., Henderson, J., & Alderdice, F. 2019. Expectations and experiences of hospital postnatal care in the UK: a systematic review of quantitative and qualitative studies. BMJ open, 9(7), e022212. https://doi-org.ezproxy.utu.fi/10.1136/bmjopen-2018-022212

Rudman, A., & Waldenström, U. 2007. Critical views on postpartum care expressed by new mothers. BMC health services research, 7, 178. https://doi-org.ezproxy.utu.fi/10.1186/1472-6963-7-178

Schmied, V., Cooke, M., Gutwein, R., Steinlein, E., & Homer, C. 2008. Time to listen: strategies to improve hospital-based postnatal care. Women and birth : journal of the Australian College of Midwives, 21(3), 99–105. https://doi-org.ezproxy.utu.fi/10.1016/j.wombi.2008.04.002

Tully, K. P., Stuebe, A. M., & Verbiest, S. B. 2017. The fourth trimester: a critical transition period with unmet maternal health needs. American journal of obstetrics and gynecology, 217(1), 37–41. https://doi-org.ezproxy.utu.fi/10.1016/j.ajog.2017.03.032

Hakulinen-Viitanen, T. & Klemetti, R. 2013. Äitiysneuvolaopas. Tampere: Juvenes Print –Suomen Yliopistopaino Oy.

Perinataalitilasto 2021. Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet. Saatavilla osoitteessa https://www.thl.fi/tilastoliite/tilastoraportit/2022/Liitetaulukot/Perinataalitilasto_2021_ENNAKKO_Liitetaulukot.pdf  

Terveyskirjasto. 2022. Keisarileikkaus. Verkkojulkaisu. Saatavilla osoitteessa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00873#s3

Duodecim. 2014. Kohdun keisarileikkausarven pitkäaikaisvaikutukset. Verkkojulkaisu. Saatavilla osoitteessa https://www.duodecimlehti.fi/duo11530

 

Vauvamyönteisyysohjelma – laatulupaus vai imetyspropagandaa?

 

Tuskin mikään toinen terveysinterventio herättää yhtä voimakkaita tunteita kuin Vauvamyönteisyysohjelma. Imetys itsessään on aihe, josta monella on paljon sanottavaa.  WHO:n ja UNICEFIN vuonna 1991 perustaman Vauvamyönteisyysohjelman (Baby-Friendly Hospital Initiative) tarkoituksena on tukea ja edistää imetystä. Vauvamyönteiseksi sertifioidut sairaalat tarjoavat perheille oikea-aikaista, asianmukaista sekä näyttöön perustuvaa imetysohjausta, jotta äidit voisivat imettää suositusten mukaisesti. Ohjelman keskeisenä sisältönä ovat näyttöön perustuvat ”Kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen” imetysohjauskäytännöt (Ten Steps to Successful Breastfeeding), joiden noudattamiseen sairaala sitoutuu. Suomessa on 23 synnytyssairaalaa, joista kuudella on voimassa oleva vauvamyönteisyyssertifikaatti.

Imetysohjauksen yhtenä merkittävänä ongelmana terveydenhuollossa pidetään sen vaihtelevuutta; ohjauksen laatu riippuu pitkälti yksittäisen ammattilaisen imetysohjausosaamisesta - tiedoista, taidoista ja asenteista. Osa perheistä saa laadukasta ohjausta, kun taas toiset saattavat jäädä jopa ilman ohjausta. Vauvamyönteisyysohjelman keskeisenä tavoitteena on ammattilaisten kouluttaminen ja yhtenäisten käytäntöjen käyttöönotto, mitkä vähentävät ohjaukseen liittyvää vaihtelua tai jopa vahingollista imetysohjausta. Sairaalalle myönnetty sertifikaatti on laatulupaus perheille siitä, että he saavat parhainta mahdollista ohjausta ja tukea imetykseen synnytyssairaalassa. Tämä on tärkeää, sillä täysimetyksen ja imetyksen kesto jäävät suosituksiin nähden lyhyeksi: alle kuukauden ikäisistä vauvoista vain hieman reilu puolet on Suomessa täysimetettyjä.

Omassa tutkimuksessani Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotto paransi merkittävästi äitien kokemuksia näyttöön perustuvan (”vauvamyönteisen”) imetysohjauksen toteutumisesta sairaalassa verrattuna sertifikaattia edeltäneeseen aikaan. Vauvamyönteisyysohjelman on lisäksi todettu muuttavan synnytyssairaalan henkilökunnan ja erityisesti lääkäreiden asenteita imetysmyönteisemmäksi sekä parantavan sairaalan vauvamyönteisten käytäntöjen (mm. ihokontaktin) ja imetyksen toteutumista.

Vauvamyönteisyysohjelma on tunnettu myös siihen kohdennetusta kritiikistä. Tutkimusnäyttöä ohjelman hyödyistä pidetään joiltain osin heikkolaatuisena sekä ristiriitaisena eikä vahvaa näyttöä sen pitkäaikaisvaikutuksesta imetykseen tai äidin ja lapsen terveyteen ole kattavasti saatavilla. Vauvamyönteisyysohjelman käytäntöjä ja täysimetyksen tavoittelua on myös kritisoitu vastasyntyneen terveydelle vaaralliseksi. Osa äideistä kokee ohjelman periaatteiden mukaisen imetysohjauksen painostavana tai keskittyvän vain imetyksen myönteisiin puoliin.  Saatavilla oleva näyttö ohjelman vaikutuksista puhuu kuitenkin myönteisten imetysvaikutusten puolesta eikä tutkimusnäyttöä haitallisuudesta ei ole. Vauvamyönteisyysohjelman yhtenä keskeisenä periaatteena on perheiden yksilöllisten imetystoiveiden kuuleminen. Ohjelmaan ei kuulu imetykseen tai täysimetykseen painostaminen. Tämä on yksi vakavimmista väärinymmärryksistä, joka sinnikkäästi varjostaa Vauvamyönteisyysohjelman mainetta.

Laadukkaaseen imetysohjaukseen kannattaa panostaa sillä, se mahdollistaa imetystavoitteiden toteutumisen ja siten ehkäisee sairastavuutta ja kuolleisuutta, edistää kestävää kehitystä ja kaventaa perheiden sosioekonomisesta asemasta johtuvia eroja imetyksessä Suomessa ja maailmalla. Näyttöön perustuva laadukas imetysohjaus on kaikkien perheiden oikeus. Äiteihin, vauvoihin ja hyvään imetysohjaukseen kannattaa panostaa, sillä se maksaa itsensä monin verroin takaisin. Ja tämä ei ole propagandaa.

Jaana Lojander

kätilö, TtM, väitöskirjatutkija

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

jmmloj(at)utu.fi

LÄHTEET:

Bass, J. L., Gartley, T., & Kleinman, R. (2016). Unintended Consequences of Current Breastfeeding Initiatives. JAMA pediatrics, 170(10), 923–924. https://doi.org/10.1001/jamapediatrics.2016.1529  

Fair, F. J., Morrison, A., & Soltani, H. 2021. The impact of Baby Friendly Initiative accreditation: An overview of systematic reviews. Maternal & child nutrition, 17(4), e13216. https://doi.org/10.1111/mcn.13216  

Fallon V., Harrold J., Chisholm A. 2019. The impact of the UK Baby Friendly Initiative on maternal and infant health outcomes: A mixed methods systematic review. Maternal & Child Nutrition e12778. https://doi-org.ezproxy.utu.fi/10.1111/mcn.12778  

Flaherman, V., Schaefer, E. W., Kuzniewicz, M. W., Li, S. X., Walsh, E. M., & Paul, I. M. (2018). Health Care Utilization in the First Month After Birth and Its Relationship to Newborn Weight Loss and Method of Feeding. Academic pediatrics, 18(6), 677–684. https://doi.org/10.1016/j.acap.2017.11.005  

HOTUS 2020. Vauvamyönteisyysohjelma käyttöön. Saatavilla osoitteessa https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/09/netti-vauvamyonteisyys-kasikirja.pdf   

Ikonen, R.,  Hakulinen, T., Lyytikäinen, A., Mikkola, K., Niinistö, S., Sarlio, S. & Virtanen, S. 2020. Imeväisikäisen ruokinta Suomessa 2019. Raportti 2020: 11. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla osoitteessa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140536/URN_ISBN_978-952-343-555-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y     

Lojander, J., Axelin, A., Bergman, P., & Niela-Vilén, H. 2022. Maternal perceptions of breastfeeding support in a birth hospital before and after designation to the Baby-Friendly Hospital Initiative: A quasi-experimental study. Midwifery, 110, 103350. https://doi-org.ezproxy.utu.fi/10.1016/j.midw.2022.103350

Mäkelä, H., Axelin, A., Kolari, T., Kuivalainen, T., & Niela-Vilén, H. 2021. Healthcare Professionals' Breastfeeding Attitudes and Hospital Practices During Delivery and in Neonatal Intensive Care Units: Pre and Post Implementing the Baby-Friendly Hospital Initiative. Journal of Human Lactation  https://doi-org.ezproxy.utu.fi/10.1177/08903344211058373

Pérez-Escamilla R, Martinez JL, & Segura-Pérez S. 2016. Impact of the Baby-friendly Hospital Initiative on breastfeeding and child health outcomes: a systematic review. Maternal and Infant Nutrition 12(3), 402 – 417. https://doi-org.ezproxy.utu.fi/10.1111/mcn.12294 

Rollins N., Bhandari N., Hajeebhoy N., Horton S., Lutter C., Martines J., Piwoz E., Richter L. & Victora C. 2016.Why invest, and what it will take to improve breastfeeding practices? The Lancet 387(10017), 491 – 504. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(15)01044-2  

THL 2020c. Lapset, nuoret ja perheet. Vauvamyönteisyyssertifikaatti. Saatavilla osoitteessa https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-japerheet/peruspalvelut/aitiys_ja_lastenneuvola/vauvamyonteisyys/vauvamyonteisyyssertifikaatti  

Zakarija-Grković I., Boban M., Jankovic S., Cuze A., & Burmaz T. 2018. Compliance With WHO/UNICEF BFHI Standards in Croatia After Implementation of the BFHI. Journal of Human Lactation 34(1), 106 – 115. https://doi-org.ezproxy.utu.fi/10.1177/0890334417703367   

Victora C., Bahl R., Barros A., Franca G., Horton S., Krasevec J., Murch S., Sankar M., Walker N., Rollins N. 2016. Breastfeeding in the 21st century: epidemiology, mechanisms, and lifelong effect. Lancet 387(10017), 475-490. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(15)01024-7   

WHO 2018. Protecting, promoting and supporting breastfeeding in facilities providing maternity and newborn services: the revised BABY-FRIENDLY HOSPITAL INITIATIVE. World Health Organization. Geneve. Saatavilla osoitteessa https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/272943/9789241513807-eng.pdf?ua=1

Kuka pelkää synnytystä?

Viime viikonloppuna uutisoitiin naisten erittäin huonoja kokemuksia erään synnytyssairaalan naistenklinikalta. Synnytystä pelänneet naiset olivat kertomustensa mukaan saaneet tylyjä ja epäasiallisia kommentteja ja kokeneet tulleensa nöyryytetyiksi tai kiristetyiksi synnytystavasta päätettäessä. On hyvä, että hoidon epäkohtia nostetaan esille ja niistä keskustellaan. Uhkailu, pelottelu tai kiristys eivät saa olla terveydenhuollon ammattilaisten käyttämiä menetelmiä missään yhteydessä. Tietoa asiakkaalle on kuitenkin tarjottava rehellisesti. Synnytyspelkoon liittyen esimerkiksi synnytystavasta keskusteltaessa erilaiset riskit on tuotava esille.

Todennäköisesti jokainen raskaana oleva nainen jännittää synnytystä jossain määrin, mutta varsinaista pelkoa kokee vain osa naisista; tuoreen katsauksen mukaan 6–14 %. Synnytyspelon esiintyvyys vaihtelee eri maissa ja syitä siihen pitäisi tutkia vielä tarkemmin. (Nilsson ym. 2018.) Vaikea synnytyspelko heikentää raskaana olevan hyvinvointia huomattavasti ja saattaa johtaa muun muassa negatiiviseen synnytyskokemukseen tai päätökseen jättää yrittämättä seuraavia raskauksia.

Naisten näkökulmaa synnytyspelon kokemuksesta on tarkasteltu vastikään julkaistussa metasynteesissä eli aiempien laadullisten tutkimusten tuloksia kokoavassa katsauksessa. Synnytystä pelkäävät naiset kokivat olevansa pisteessä, josta ei ole paluuta. Pelkäävillä uudelleensynnyttäjillä oli huonoja kokemuksia aiemmista synnytyksistä ja pelkäävillä ensisynnyttäjillä kuultuja tarinoita ja mielikuvia kauheista synnytyksistä. Kontrollin menettämisen pelko, ymmärryksen puute sekä kivun ja vahingoittumisen pelko olivat keskeisiä synnytyspelon kokemuksessa. (Wigert ym. 2020.)

Synnytyspelon hoitoon kehitetyt interventiot pyrkivät vahvistamaan naisen uskoa omiin voimavaroihinsa selvitä synnytyksestä. Erilaiset yksilö- tai ryhmäterapiat ja –keskustelut näyttävät tehokkaimmilta interventioilta, jos tehokkuutta mitataan synnytyspelon takia tehtyjen keisarileikkausten määrällä. Ammattilaisilla pitää olla osaamista kohdata synnytystä pelkäävä nainen niin raskauden aikana kuin synnytysosastolla. Synnytyspelon arvioinnissa on hyvä käyttää systemaattisesti jotakin mittaria, vaikka nainen ei edes ottaisi itse asiaa puheeksi. Pelon tasoa arvioivan mittarin käyttö auttaa soveltuvan ja yksilöllisen tuen räätälöinnissä. Synnytyspelon toimiva hoito edellyttää yhteistyöverkostoa niin kätilöiden, synnytyslääkärien kuin psykologien kanssa. (Strebich ym. 2018.) On  hyvä muistaa kertoa myös niitä positiivisia synnytystarinoita.

Kirjoittajan tiedot:

Hannakaisa Niela-Vilén

kätilö, TtT, erikoistutkija

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

s-posti: hmniel(at)utu.fi

ResearchGate: https://www.researchgate.net/profile/Hannakaisa_Niela-Vilen

Lähteet

Nilsson C, Hessman E, Sjöblom H, Dencker A, Jangsten E, Mollberg M, Patel H, Sparud-Lundin C, Wigert H, Begley C. 2018. Definitions, measurements and prevalence of fear of childbirth: a systematic review. BMC Pregnancy and Childbirth 18:28. DOI: 10.1186/s12884-018-1659-7

Strebich S, Mattern E, Ayerle GM. 2018. Support for pregnant women identified with fear of childbirth (FOC)/tokophobia – a systematic review of approaches and interventions. Midwifery 61, 97–115 DOI: 10.1016/j.midw.2018.02.013

Wigert H, Nilsson C, Dencker A, Begley C, Jangsten E, Sparud-Lundin C, Mollberg M, Patel H. 2020. Women’s experiences of fear of childbirth: a metasynthesis of qualitative studies. International Journal of Qualitative Studies in Health and Well-being 15(1):1704484 DOI: 10.1080/17482631.2019.1704484