Google-äitinä vai luotettavasti monitoroituna?

Viime vuonna kirjoitetussa blogitekstissäni pohdin voisiko raskautta seurata etänä. Lähdimme kysymään asiaa myös varsinaisilta asiantuntijoilta: raskaana olevilta naisilta sekä heitä hoitavilta kätilöiltä, terveydenhoitajilta sekä synnytyslääkäreiltä. Halusimme selvittää mitä mahdollisuuksia - tai mahdottomuuksia - raskauden etäseurannassa voidaan nähdä. Tutkimuksessa haastateltiin neljää raskaana olevaa naista, jotka olivat sairaalahoidossa raskauteen liittyvien syiden vuoksi, sekä 17 terveydenhuollon ammattilaista, jotka työkseen hoitavat raskaana olevia naisia äitiysneuvolassa tai erikoissairaanhoidossa äitiyspoliklinikalla tai prenataaliosastolla. (Niela-Vilen ym. 2019.)

Odottajat ja terveydenhuollon ammattilaiset perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa lähestyivät raskautta hyvin eri näkökulmista. Neuvolan terveydenhoitajat kokivat olevansa raskaana olevien naisten neuvonantajia ja kanssakulkijoita koko perheen tilanne huomioiden. Heille raskauden etämonitorointi näyttäytyi enemmän naisten vahtimisena kuin tukemisena. Toisaalta terveydenhoitajien mielestä etämonitorointi voisi toimia kuitenkin välineenä raskaana olevien naisten omahoidon tukemisessa, kun naiset näkisivät itse omat seurantatietonsa. Erikoissairaanhoidon henkilökunta puolestaan tarkasteli raskautta sen riskien kautta keskittyen sekä raskaana olevan naisen että sikiön turvallisuuteen. Etämonitoroinnin mahdollisuudet nähtiin nopeassa ja luotettavassa tietojen siirrossa mikä voisi lisätä turvallisuutta. Erityisesti synnytyslääkärit pohtivat miten sikiön turvallisuus voitaisiin taata äitiä monitoroimalla. Kätilöt esittivät myös huolen jatkuvan monitoroinnin luomasta valheellisesta turvallisuuden tunteesta.

Raskaana olevat naiset tarkastelivat asiaa kukin omasta tilanteestaan käsin. Odottajat näkivät etämonitoroinnissa enemmän mahdollisuuksia kuin heitä hoitavat ammattilaiset. Etämonitorointi voisi luotettavasti vahvistaa naisten subjektiiviset tuntemukset joko normaaleiksi tai epänormaaleiksi sen sijaan, että he huolestuneina etsivät tietoa internetistä ja ovat ”Google-äitejä” kuten yksi haastateltavista asian ilmaisi. Sairaalahoidossa olevat odottajat ajattelivat etämonitoroinnin mahdollistavan pääsyn kotiin, joskin osa tunsi olonsa sairaalassa turvalliseksi eikä välttämättä edes halunnut lähteä.

Kaikki haastateltavat, niin raskaana olevat kuin terveydenhuollon ammattilaiset, korostivat, etteivät halua luopua kasvokkain tapahtuvista kohtaamisista kokonaan, vaan etämonitorointi voisi toimia täydentävänä seurantana. Joistakin käynneistä esimerkiksi verenpaineseurannassa voitaisiin luopua, mutta kaikille potilasryhmille etäseuranta ei sovi. Raskauden etäseurantaa kehitettäessä onkin syytä osallistaa jo suunnitteluvaiheessa kaikki sitä käyttävien ryhmien edustajat.

Kirjoittajan tiedot:

Hannakaisa Niela-Vilén

kätilö, TtT, erikoistutkija

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

s-posti: hmniel(at)utu.fi

ResearchGate: https://www.researchgate.net/profile/Hannakaisa_Niela-Vilen

Tutkimusartikkeli:

Niela-Vilen H, Rahmani A, Liljeberg P, Axelin A. Being ‘A Google Mom’ or Securely Monitored at Home - Perceptions of Remote Monitoring in Maternity Care. Journal of Advanced Nursing, 2019 DOI: 10.1111/jan.14223

Verkostoidu terveysalan tiedonhallinnan yhteisössä

Terveydenhuollon tiedonhallinnan maailmankongressi MedInfo 2019 (Congress of Medical and Health Informatics) järjestettiin jo 17. kertaa elokuun lopussa, tällä kertaa Ranskan Lyonissa. Terveydenhuollon tietotekniikan kansainvälinen kattojärjestö International Medical Informatics Association (IMIA) järjestää tätä tieteellistä tapahtumaa joka toinen vuosi.

Tänä vuonna tiedepäivien keskiössä olivat sähköiset terveys- ja hyvinvointiverkostot. Järjestäjille lähetettiin yli 1100 käsikirjoitusta, josta 285 tieteellistä artikkelia and 296 posteria hyväksyttiin. Näiden lisäksi päivien aikana esitettiin yhteensä 129 muuta esitystä kuten paneelia, työpajaa ja demonstraatiota. Aiheet olivat jaettu terveystietojen tulkintaan, palveluiden tuottamisen tukemiseen, täsmähoidon ja kansanterveyden edistämiseen, sekä tiedonhallinnan inhimilliseen näkökulmaan. Kaikki konferenssiin hyväksytyt artikkelit ovat vapaasti saatavilla. Seuraava MedInfo kongressi on Australiassa elokuussa 2021.

Hoitotyön tiedonhallinnan maailmankongressia järjestää IMIA:n Nursing Informatics Special Interest Group (IMIA-NI). Tätä kongressia järjestetään myös joka toinen vuosi. Seuraavana järjestyksessä on 15. tapahtuma, jonka keskiössä ovat sairaanhoitajat ja kätilöt digitaalisuuden aikakaudella. NI2020 järjestetään Brisbanessa heinäkuun lopussa ensi vuonna. Käsikirjoitusten viimeinen jättöpäivä on marraskuun 29. päivänä.

Euroopan tasolla vuosittain järjestettävä Medical Informatics Europe (MIE) konferenssi järjestetään European Federation for Medical Informatics (EFMI) järjestön toimesta. 30. MIE-tiedepäivät järjestetään seuraavaksi Genevessä huhti-toukokuussa 2020. Teemana on digitaalinen henkilökohtainen terveys ja hoito.

Alan keskustelufoorumeita on myös Suomessa. Esimerkiksi Sosiaali-ja terveydenhuollon tietojenkäsittely-yhdistys (STTY) järjestää kansallisella tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan (SoTeTiTe) -tutkimuspäiviä. Näitä on järjestetty vuosittain jo vuodesta 1998. STTY on Suomen edustaja kansainvälisissä kattojärjestöissä IMIA:ssa ja EFMI:ssä. Lisäksi STTY julkaisee yhdessä Suomen Telelääketieteen ja eHealth -seuran kanssa terveys- ja sosiaalialan sähköisen tiedonhallinnan lehteä nimeltä Finnish Journal of eHealth and eWelfare (FinJeHeW). Lehden artikkelit ovat avoimesti saatavilla.

Kansainvälisissä ja kansallisissa verkostoissa on erilaisia työryhmiä, joiden toimintaan voi lähteä mukaan. Lisätietoja työryhmistä saa kattojärjestöjen kotisivuilta. Esimerkiksi uraansa aloittelevalle on juuri perustettu IMIA:ssa Student and Emerging Professionals (SEP) työryhmä, jonka on tarkoitus toimia opiskelijoille ja nuorille tutkijoille siltana kansainväliseen yhteisöön. Toimintaan pääsee mukaan olemalla yhteydessä ryhmän puheenjohtajistoon.

Kirjoittajan tiedot:

Laura-Maria Peltonen

Kliininen opettaja, post doc -tutkija

Hoitotieteen laitos

Turun yliopisto

lmemur(at)utu.fi

Ideat ilmaan!

Terveydenhuollon digitalisaation myötä teknologia näyttelee jatkuvasti suurempaa roolia hoitoalan arkipäivässä. Sairaanhoitajaliiton vuonna 2015 tekemän kyselyn mukaan yli 90% vastanneista hoitajista kertoi käyttävänsä teknologisia apuvälineitä työssään. Useimmiten teknologia helpottaa ja selkeyttää työtä tuoden mukanaan luotettavuutta ja tehokkuutta. Toisaalta hoitajat voivat kokea teknisten laitteiden olevan ristiriidassa hoitotyön perimmäisen vaatimuksen, vuorovaikutteisen hoidon kanssa (Zhang ym, 2014).

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden kehitys on kansallisesti lailla (629/2010) säädeltyä. Valmistaja on velvollinen antamaan selkeää, joko tieteelliseen kirjallisuuteen tai kliinisiin laitetutkimuksiin perustuvaa näyttöä laitteen hyödyllisyydestä ja riskittömyydestä ennen laitteen pääsyä markkinoille (Valvira). Myös hoitotyössä lisääntyvien laitteiden kliininen arviointi keskittyy laitteen ominaisuuksiin, suorituskykyyn ja haittavaikutuksiin. Yksi keskeinen riskitekijä terveydenhuollon laitteiden turvallisessa käytössä, on kuitenkin myös laitteen käyttäjä. Virhetapahtumat, kuten vahingossa tai huonosta koulutuksesta johtuen tapahtuneet käyttövirheet tai jopa laitteen tahallinen väärinkäyttö voivat joissain tapauksissa aiheuttaa vakavaakin vaaraa. Tutkimusten mukaan hoitajien asennoitumiseen laitteiden käyttöön vaikuttaa siihen saatu koulutus, laitteen käytettävyys ja hoitajaan liittyvät tekijät, kuten teknologian käyttökokemus ja hoitajan ikä (Kaye 2017, Strudvik 2015).

Jotta laitteet toimisivat mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti hoitotyön arjessa, käytettävyyden lisääminen on keskeisessä roolissa laitteiden kehittämisessä. Erilaisten laitteiden ja ohjelmistojen lisääntyessä ja henkilökunnan vaihtuessa on erityisen tärkeää, että laitekehityksessä huomioidaan teknisten ominaisuuksien lisäksi se, että laite on miellyttävä ja helppo käyttää sekä se, että laitteen käyttö tuntuu mielekkäältä. Laitteen tulee mukautua osaksi hoitajien työtä niin, että sen käyttö koetaan helpotukseksi, ei ylimääräiseksi rasitteeksi.

Hoitajien vastuulla on potilaan tarpeiden kokonaisvaltainen huomioiminen. Viimeaikainen keskustelu hoito- ja hoivatyön laadusta ja eettisistä periaatteista muistuttaa siitä, että hoitotyö ei ole vain samojen tehtävien toistamista päivästä toiseen vaan siihen liittyy keskeisinä elementteinä vuorovaikutus ja asiakaskeskeisyys. Kaikessa toiminnassa tulisi pystyä ottamaan huomioon potilas tai asiakas yksilönä – tähän ammattitaitoinen henkilökunta on koulutettu. Teknologian tulisikin tukea hoitajia myös työn vuorovaikutteisessa osuudessa. Jos teknologiaa kehitetään keskittyen laitteen teknisiin ominaisuuksiin ja suorituskykyyn, voi tämä osuus jäädä huomiotta.

Terveydenhuollon arki on täynnä tehtäviä, joiden suorittamisessa teknologiasta voisi olla apua. Teknologian kehitys lähtee liikkeelle tarpeen määrittelystä ja tuon tarpeen tunnistavat parhaiten työn asiantuntijat. Jotta kehitettävät laitteet olisivat tietoturvallisia, mahdollisimman miellyttäviä ja houkuttelevia käyttää, ja ottaisivat sekä potilaiden, että hoitajien tarpeet huomioon, tulisi hoitotyön asiantuntijoiden osallistua aktiivisesti laitteiden suunnitteluun, testaamiseen ja käyttöönottoon. Parhaat innovaatiot saavat usein alkunsa arkisen aherruksen lomassa ja ne toteutetaan yhdessä, monen alan asiantuntijoiden yhteistyönä.

Kirjoittaja:

Hanna-Maria Matinolli

Projektitutkija, TtT, Sh

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

Lähteet:

Kaye SP. Nurses' attitudes toward meaningful use technologies: An Integrative Review. Comput Inform Nurs. 2017. 35(5): 237-247. doi: 10.1097/CIN.0000000000000310

Strudwick G. Predicting nurses’ use of healthcare technology using the technology acceptance model. Comput Inform Nurs. 2015. 33(5): 189–198.

Zhang W, Barriball LK, While AE. Nurses’ attitudes towards medical devices in health care delivery: a systematic review. J Clin Nurs 2014. 23: 2725–39.

Photo by Júnior Ferreira on Unsplash