Teknologian kehittyminen, nuorten ikäluokkien
pieneneminen sekä muut muutokset pakottavat terveyspalvelujärjestelmää
kehittämään uusia innovatiivisia tapoja päivittäiseen sairaalan toimintaan (TEM
2012). Palvelujärjestelmän uudistaminen ja erilaisten terveyden edistämisen
innovaatiot ovat Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -strategian keskeisiä linjauksia,
joissa yhtenä päätavoitteena mainitaan sairaalan käytännön toimia hyödyttävä
yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa (STM 2011). Innovaatioiden
eteenpäin vieminen on keskeinen yhtälailla Työ- ja elinkeinoministeriön terveysalan
ja innovaatiotutkimuksen kasvustrategiassa (TEM 2014). Innovaation käsite on
julkisella sektorilla vielä uusi, vaikka ilmiönä tuttu. Siitä on aiemmin
käytetty nimitystä hyvä käytäntö ja se on määritelty muun muassa seuraavasti:
”Sosiaalinen
innovaatio on yksilön, ryhmän tai yhteisön luovan toiminnan tuloksena syntynyt
uusi idea, joka johtaa lisäarvoa tuottavaan tulokseen yksilön tai yhteisön
hyvinvoinnissa, terveydessä tai palvelujärjestelmässä.”
(Hämäläinen 2005)
Tutkimusta julkisen sektorin innovaatioista on varsin
niukasti, joten innovaatioiden eteenpäin viemisestä tiedetään vielä vähän (Hennala
2011, Lovio & Kivisaari 2010). Tutkimuksen mukaan juuri henkilökuntaa
tulisi rohkaista, motivoida ja osallistaa osaksi innovaatiotoimintaa (Hennala
2011). Innovaatioiden synnyssä erilaisten sidosryhmien sekä eri ammattiryhmien
merkitys on huomattava ja keksintö voi syntyä, kun sitä pohditaan yhdessä.
Sairaalan
henkilökunta on keskeisenä vaikuttamassa terveydenhuollon tuloksiin. 40%
Euroopan Unioinin alueen hoitohenkilökunnasta on korkeasti koulutettu (EU 2013),
joten myös Suomessa hoitohenkilökunta on juuri oman työnsä paras asiantuntija
innovaatioiden kehittämisessä.
Yliopiston yhteistyötä (STM 2012) ja henkilökunnan asiantuntijuutta (EU 2013) on hyödynnetty
Yliopistosairaalat innovaatioalustana (YSI) –hankkeessa*, jossa
korkeakouluopiskelijat ovat havainnoineet sairaalan toiminnasta
kehittämistarpeita ja ideoita, joista voi synnyttää uutta liiketoimintaa. Juuri
kehittämistarpeiden eli ideoiden tunnistaminen on innovaation ensiaskel.
Viisi eri tieteenalojen korkeakouluopiskelijaa
havainnoi ja haastatteli henkilökuntaa Turun yliopistollisen
keskussairaalan sydänkeskuksessa neljän viikon ajan lokakuussa 2016. Havainnoinnin
aikana syntyi yli 80 kehittämistarvetta, joista 30 esiteltiin yrityksille
liiketoimintaideoina. Tilaisuus herätti runsasta keskustelua, uusia ajatuksia, ideoita ja useita yrityskontakteja. Seuraavaksi kehittämistarpeet esitellään
myös hoitohenkilökunnalle osastotunnilla.
Henkilökunta on hankkeen aikana ollut keskeisessä
asemassa ideoiden esiintuomisessa. Toisaalta eri tieteenalalta tulleet
opiskelijat ovat katsoneet sairaalan toimintaa ”uusin silmin” ja ovat osanneet
puuttua asioihin, joita hoitohenkilökunta ei työssään ehdi huomata. Sairaalan
päivittäisessä toiminnassa ei aikaa kehittämistarpeiden eteenpäin viemiselle ja
luovuudelle juuri ole. Hankkeen aikana opiskelijoiden havainnointia on tukenut
innovaatiolähettiläs, jonka tehtävänä on toimia sillanrakentajana yliopiston ja
sairaalan päivittäisen toiminnan välillä.
Tarvitaan uudenlaista yhteistyötä sairaalan ja yliopiston kanssa, jotta päivittäisessä
toiminnassa syntyneitä ideoita voidaan kehittää. Jos henkilökunnalla olisi tieto, kehen ottaa
yhteyttä idean syntyessä, olisi mahdollista ylläpitää työssä jaksamista,
työhyvinvointia ja luovaa ilmapiiriä. Näin arjen keskellä syntyneestä
ideasta syntyy hyvän käytännön seurauksena innovaatio, joka voidaan ottaa
osaksi sairaalan päivittäistä toimintaa.
Eriikka Siirala, Innovaatiolähettiläs
sh, TtM, TtT-opiskelija
VSSHP, tutkimustoimisto
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
eriikka.siirala(at)tyks.fi
*Yliopistosairaalat
innovaatioalustana(YSI) -hankkeen tarkoituksena on Työ- ja elinkeinoministeriön
kasvustrategian mukaisesti tehostaa toimintamallia sairaalasyntyisten
innovaatioiden löytämiseksi, evaluoimiseksi ja saattamiseksi uudeksi liiketoiminnaksi.
Toisaalta tuetaan sairaalaympäristön toimintaa alustana uusien palveluiden,
ratkaisujen ja tuotteiden luomiselle ja testaamiselle todellisissa
olosuhteissa. Hanketta koordinoi Turku Science Park Oy. Hankkeeseen osallistuvat Turun yliopisto ja
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sekä Oulun yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri. Turussa vastuullisena tutkijoina toimivat professori,
tutkimusylilääkäri Päivi Rautava (VSSHP) sekä erikoistutkija Janne Lahtiranta
(TY). Hanke on osa kestävän kaupunkikehityksen strategiaa (6Aika). Sen
rahoituksesta vastaavat Euroopan Aluekehitysrahasto (EAKR) ja Uudenmaan
liitto.
Lähteet
- European Commission. (2013). Investing In Health. Commission Staff Working Document. Social Investment Package February 2013 Health and Consumers.https://europa.eu/european-union/topics/health_fi, Viitattu 13.8.2016.
- Hennala L. (2011). Kuulla vai kuunnella – käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita julkisella sektorilla. Väitöskirja. University of Technology. Lappeenranta.
- Hämäläinen H. (2005). Mihin innovaatioita tarvitaan sosiaali- ja terveysalalla? Yhteiskuntapolitiikka 70,(2) 219–226.
- Lovio R & Kivisaari S. (2010). Julkisen sektorin innovaatiot jainnovaatiotoiminta. Katsaus kansainväliseen kirjallisuuteen. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Espoo.
- Sosiaali- ja terveysministeriö. STM. (2011). Investointi kestävään terveyteen ja hyvinvointiin. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan linjaukset. Helsinki.
- Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM. (2012). Työelämän kehittämistrategia vuoteen 2020.
- Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM. (2014). Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia. TEM –raportteja.
Sairaalan ja yliopiston välinen yhteistyö on varmasti todella tärkeää innovaatioprojekteissa. Kiinnostaisi tietää, miten terveydenhoitoalalla patentin hankkiminen toimii. Itse olen lähinnä ollut mukana sijoitustoiminnassa ja siksi innovaatiotkin kiinnostavat.
VastaaPoista