Ideasta innovaatioksi sairaalan ja yliopiston yhteistyönä!

Teknologian kehittyminen, nuorten ikäluokkien pieneneminen sekä muut muutokset pakottavat terveyspalvelujärjestelmää kehittämään uusia innovatiivisia tapoja päivittäiseen sairaalan toimintaan (TEM 2012). Palvelujärjestelmän uudistaminen ja erilaisten terveyden edistämisen innovaatiot ovat Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -strategian keskeisiä linjauksia, joissa yhtenä päätavoitteena mainitaan sairaalan käytännön toimia hyödyttävä yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa (STM 2011). Innovaatioiden eteenpäin vieminen on keskeinen yhtälailla Työ- ja elinkeinoministeriön terveysalan ja innovaatiotutkimuksen kasvustrategiassa (TEM 2014). Innovaation käsite on julkisella sektorilla vielä uusi, vaikka ilmiönä tuttu. Siitä on aiemmin käytetty nimitystä hyvä käytäntö ja se on määritelty muun muassa seuraavasti: 

”Sosiaalinen innovaatio on yksilön, ryhmän tai yhteisön luovan toiminnan tuloksena syntynyt uusi idea, joka johtaa lisäarvoa tuottavaan tulokseen yksilön tai yhteisön hyvinvoinnissa, terveydessä tai palvelujärjestelmässä.” (Hämäläinen 2005)

Tutkimusta julkisen sektorin innovaatioista on varsin niukasti, joten innovaatioiden eteenpäin viemisestä tiedetään vielä vähän (Hennala 2011, Lovio & Kivisaari 2010). Tutkimuksen mukaan juuri henkilökuntaa tulisi rohkaista, motivoida ja osallistaa osaksi innovaatiotoimintaa (Hennala 2011). Innovaatioiden synnyssä erilaisten sidosryhmien sekä eri ammattiryhmien merkitys on huomattava ja keksintö voi syntyä, kun sitä pohditaan yhdessä. Sairaalan henkilökunta on keskeisenä vaikuttamassa terveydenhuollon tuloksiin. 40% Euroopan Unioinin alueen hoitohenkilökunnasta on korkeasti koulutettu (EU 2013), joten myös Suomessa hoitohenkilökunta on juuri oman työnsä paras asiantuntija innovaatioiden kehittämisessä. 

Yliopiston yhteistyötä (STM 2012) ja henkilökunnan asiantuntijuutta (EU 2013) on hyödynnetty Yliopistosairaalat innovaatioalustana (YSI) –hankkeessa*, jossa korkeakouluopiskelijat ovat havainnoineet sairaalan toiminnasta kehittämistarpeita ja ideoita, joista voi synnyttää uutta liiketoimintaa. Juuri kehittämistarpeiden eli ideoiden tunnistaminen on innovaation ensiaskel.

Viisi eri tieteenalojen korkeakouluopiskelijaa havainnoi ja haastatteli henkilökuntaa Turun yliopistollisen keskussairaalan sydänkeskuksessa neljän viikon ajan lokakuussa 2016. Havainnoinnin aikana syntyi yli 80 kehittämistarvetta, joista 30 esiteltiin yrityksille liiketoimintaideoina. Tilaisuus herätti runsasta keskustelua, uusia ajatuksia, ideoita ja useita yrityskontakteja. Seuraavaksi kehittämistarpeet esitellään myös hoitohenkilökunnalle osastotunnilla. 

Henkilökunta on hankkeen aikana ollut keskeisessä asemassa ideoiden esiintuomisessa. Toisaalta eri tieteenalalta tulleet opiskelijat ovat katsoneet sairaalan toimintaa ”uusin silmin” ja ovat osanneet puuttua asioihin, joita hoitohenkilökunta ei työssään ehdi huomata. Sairaalan päivittäisessä toiminnassa ei aikaa kehittämistarpeiden eteenpäin viemiselle ja luovuudelle juuri ole. Hankkeen aikana opiskelijoiden havainnointia on tukenut innovaatiolähettiläs, jonka tehtävänä on toimia sillanrakentajana yliopiston ja sairaalan päivittäisen toiminnan välillä.  Tarvitaan uudenlaista yhteistyötä sairaalan ja yliopiston kanssa, jotta päivittäisessä toiminnassa syntyneitä ideoita voidaan kehittää.  Jos henkilökunnalla olisi tieto, kehen ottaa yhteyttä idean syntyessä, olisi mahdollista ylläpitää työssä jaksamista, työhyvinvointia ja luovaa ilmapiiriä.  Näin arjen keskellä syntyneestä ideasta syntyy hyvän käytännön seurauksena innovaatio, joka voidaan ottaa osaksi sairaalan päivittäistä toimintaa.

Eriikka Siirala, Innovaatiolähettiläs

sh, TtM, TtT-opiskelija

VSSHP, tutkimustoimisto

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

eriikka.siirala(at)tyks.fi

*Yliopistosairaalat innovaatioalustana(YSI) -hankkeen tarkoituksena on Työ- ja elinkeinoministeriön kasvustrategian mukaisesti tehostaa toimintamallia sairaalasyntyisten innovaatioiden löytämiseksi, evaluoimiseksi ja saattamiseksi uudeksi liiketoiminnaksi. Toisaalta tuetaan sairaalaympäristön toimintaa alustana uusien palveluiden, ratkaisujen ja tuotteiden luomiselle ja testaamiselle todellisissa olosuhteissa. Hanketta koordinoi Turku Science Park Oy.  Hankkeeseen osallistuvat Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sekä Oulun yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Turussa vastuullisena tutkijoina toimivat professori, tutkimusylilääkäri Päivi Rautava (VSSHP) sekä erikoistutkija Janne Lahtiranta (TY). Hanke on osa kestävän kaupunkikehityksen strategiaa (6Aika). Sen rahoituksesta vastaavat Euroopan Aluekehitysrahasto (EAKR) ja Uudenmaan liitto. 

Lähteet

• European Commission. (2013). Investing In Health. Commission Staff Working Document. Social Investment Package February 2013 Health and Consumers.https://europa.eu/european-union/topics/health_fi, Viitattu 13.8.2016.
• Hennala L. (2011). Kuulla vai kuunnella – käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita julkisella sektorilla. Väitöskirja. University of Technology. Lappeenranta.
• Hämäläinen H. (2005). Mihin innovaatioita tarvitaan sosiaali- ja terveysalalla? Yhteiskuntapolitiikka 70,(2) 219–226.
• Lovio R & Kivisaari S. (2010). Julkisen sektorin innovaatiot jainnovaatiotoiminta. Katsaus kansainväliseen kirjallisuuteen. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Espoo.
• Sosiaali- ja terveysministeriö. STM. (2011). Investointi kestävään  terveyteen ja hyvinvointiin. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan linjaukset. Helsinki.
• Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM. (2012). Työelämän kehittämistrategia vuoteen 2020.
• Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM. (2014). Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia. TEM –raportteja.