Moniammatillisuus osaksi sosiaali- ja terveysalan koulutusta

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen tuoma integraatio lisää tarvetta moniammatilliseen yhteistyöhön, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille/potilaille voidaan taata laadukkaat ja kokonaisvaltaiset palvelut. Sekä kansallisesti että kansainvälisesti moniammatillinen ja monitieteinen yhteistyö nähdään tärkeänä keinona uudistaa sosiaali- ja terveysalan toimintaa (Opetushallitus 2014; IOM 2015). Onnistuneen moniammatillisen yhteistyön toteuttaminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää, vaan edellyttää tietoa eri ammattirooleista, yhteistä päätöksentekoa ja vuorovaikutusta, sillä yhteistyölle ominaista on sekä oman että toisten ammattiryhmien arvostus ja yhteistoiminnallisuus (Poore ym. 2014).

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus luo myös paineita järjestää moniammatillisia opintojaksoja osaksi sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Määritelmän mukaan moniammatillisilla opintojaksoilla tarkoitetaan opintojaksoja, joihin osallistuu opiskelijoita kahdesta tai useammasta eri koulutusohjelmasta. Oppiminen perustuu vuorovaikutukseen ja edellyttää sitoutumista toisiin opiskelijoihin. Aktiivisen keskustelun avulla opiskelijat voivat oppia yhdessä, toisiltaan ja toisistaan (Barr ym. 2005). Moniammatilliseen yhteistyöhön harjoittelun tulisikin alkaa jo koulutuksen aikana, sillä tutkimusten mukaan moniammatillinen oppiminen (engl. interprofessional education) on mahdollinen keino parantaa yhteistyön toteutumista ja potilashoitoa (Reeves ym. 2013).

Moniammatillisilla opintojaksoilla vuorovaikutuksen tulee olla avainasemassa, koska moniammatillinen yhteistyö on ihmissuhteiden välinen prosessi. Opintojaksojen aikana eri alojen opiskelijat voivat oppia ymmärtämään toistensa erilaisia ammatillisia rooleja ja vastuita asiakkaan/potilaan hoidon kokonaisuudessa. Tämän lisäksi opiskelijoiden on mahdollista oppia muita moniammatillisen yhteistyön edellytyksiä, kuten myönteisiä asenteita sekä toisiaan että yhteistyötä kohtaan, yhteistä päätöksentekoa ja valmiuksia tiimin sekä ihmissuhteiden rakentamiseen (esim. Petri 2010; Murdoch ym. 2017.)

Moniammatillisten opintojaksojen järjestäminen osana sosiaali- ja terveysalan koulutusta on tunnustettu maailmanlaajuisesti välttämättömäksi koulutusuudistukseksi (WHO 2010) ja niiden järjestäminen on ajankohtaista myös Suomessa. Järjestämisen perusteeksi tarvitaan kuitenkin lisää näyttöä moniammatillisten opintojaksojen sekä moniammatillisen yhteistyön vaikuttavuudesta potilashoitoon (Reeves ym. 2013; Reeves ym. 2017). Tärkeintä on muistaa, että moniammatillisen toiminnan keskiössä on asiakas/potilas. Parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi yhteistyön tulee organisoitua asiakaslähtöiseen, kokonaisvaltaiseen työskentelyyn yhdistäen kaikkien tiedot ja taidot (Ketcherside ym. 2017). Tämän mahdollistamiseksi moniammatillisten opintojaksojen tulisi olla osana sosiaali- ja terveysalan koulutusta.

 

Karoliina Tuomela

sairaahoitaja, FM, TtM, tohtorikoulutettava

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

tktuok@utu.fi

 

 

 

 

Lähteet:

Barr H, Koppel I, Reeves S, Hammick M & Freeth D. 2005. Effective Interprofessional Education: Argument, Assumption, Evidence. CAIPE & Blackwell Publishing, London.

Institute of Medicine (IOM). 2015. Measuring the impact interprofessional education and collaborative practice and patient outcomes. The National Academies Press. Washington, DC.

Ketcherside M, Rhodes D, Powelson S, Cox C & Parker J. 2017. Translating interprofessional theory to interprofessional practice. Journal of Professional Nursing 33, 370–377.

Murdoch NL, Epp S & Vinek J. 2017. Teaching and learning activities to educate nursing students for interprofessional collaboration: A scoping review. Journal of Interprofessional Care. (in press) http://dx.doi.org/10.1080/13561820.2017.1356807.

Opetushallitus. 2014. Moniammatillinen ja monialainen osaaminen sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja liikunta-alojen koulutuksessa. Malli työssäoppimisen ja ammattitaitoa edistävän harjoittelun toteutusta varten. Raportit ja selvitykset 2014:2.

Petri L. 2010. Concept Analysis of Interdisciplinary Collaboration. Nursing Forum 45 (2), 73–82.

Poore A, Cullen D.L & Schaar L. 2014. Simulation-Based Interprofessional Education Guided by Kolb's Experiential Learning Theory. Clinical Simulation in Nursing 10 (5), e241–e247

Reeves S, Perrier L, Goldman J, Freeth D & Zwarenstein M. 2013. Interprofessional education: effects on professional practice and healthcare outcomes (update). Cochrane Database of Systematic Reviews 2013, issue 3.

Reeves S, Pelone F, Harrison R, Goldman J & Zwarenstein M. 2017. Interprofessional collaboration to improve professional practice and healthcare outcomes. Cochrane Database of Systematic Reviews 2017, issue 6.

World Health Organization. 2010. Framework for Action on Interprofessional Education and Collaborative Practice. World Health Organization Geneva. http://whqlibdoc.who.int/hq/2010/WHO_HRH_HPN_10.3_eng.pdf?ua=1. 12.2.2018.

 

 

 

 

 

TOIMIA-tietokanta on työkalu terveydenhuollon ammattilaisille toimintakyvyn monipuoliseen mittaamiseen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi ja ylläpitää TOIMIA-tietokantaa, joka on avoin kaikille toiminatakyvyn mittaamisesta kiinnostuneille asiantuntijoille ja ammattilaisille. TOIMIA-tietokanta on jo tuttu monille fyysistä toimintakykyä työssään arvioivalle ammattilaisille. Toimintakyvyn määritelmän mukaisesti toimintakyky tarkoittaa kuitenkin ihmisen fyysisisen toimintakyvyn lisäksi myös psyykkisiä, sosiaalisia ja kognitiivisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselle merkityksellisistä ja välttämättömistä toiminnoista. Tästä syystä toimintakykyä on tarpeellista mitata sen kaikilla osa-alueilla kokonaiskuvan saamiseksi.

Toimintakyvyn mittaaminen on tärkeää sekä asiakkaan, terveydenhuollon ammattilaisen että yhteiskunnan kannalta. Toimintakyvyn arviointimittareita käyttämällä saadaan tietoa terveydenhuollon interventioiden eli hoidon, palveluiden tai terapian vaikuttavuudesta, mutta arviointia tehdään myös palveluiden tai etuuksien saamisesta päätettäessä. Toimintakyvyn mittaamisesta saatu tieto on siis tärkeää sekä asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta että päätettäessä palveluiden kohdentamistarpeesta sote-järjestelmässä.

TOIMIA-Tietokanta tarjoaa apua toimintakykymittareiden valintaan sekä tieteelliseen tutkimukseen perustuvan arvion niiden pätevyydestä, toistettavuudesta, muutosherkkyydestä ja käyttökelpoisuudesta erilaisilla asiakasryhmillä. Mittarien soveltuvuus kuvataan sanallisesti ja visuaalisesti liikennevalojen avulla. Tietokanta on selkeä ja helppokäyttöinen hakutoimintoineen. Mittarin valinnan jälkeen, käyttäjä löytää tietokannasta tarvittavat perustiedot mittareista ja ohjeet mittareiden käyttämiseen. Tietokannan käytännölliset ohjeet sisältävät mm. arvion mittaamiseen tarvittavasta ajasta ja listan mittaamisessa tarvittavista välineistä, apua tulosten tulkintaan sekä linkin mittauslomakkeeseen.

TOIMIA-verkoston asiantuntijaryhmät tekevät työtä tarjotakseen terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön luotettavaa tietoa toimintakyky-mittareista. Asiantuntijaryhmät huolehtivat tietokannan sisällön päivittämisestä ja sen täydentämisestä uusilla mittareilla ja suosituksilla. Useat asiantuntijat tekevät arviointityötä oman työnsä ohella, jolloin se kärsii välillä väistämätöntä resurssipulaa. Asiantuntija joukko on kuitenkin innostunutta ja asiaansa vihkiytynyttä joukkoa, ja mittariarviointeja onkin tietokannassa jo noin 100 ja suosituksia noin 20 – ja lisää on työn alla parhaillaan. Allekirjoittaneet toimivat molemmat Lasten ja nuorten toimintakyvyn arviointiryhmässä. Parasta TOIMIA-verkostossa toimisessa on yhteistyö ja verkostoituminen muiden samalla asialla toimivien asiantuntijoiden kanssa yli organisaatiorajojen. Samalla se mahdollistaa toimintakyvyn arvioinnin ajankohtaisten asioiden seuraamisen paraatipaikalta sekä tarjoaa kokemusta mittariarvioinnin tekemisestä yhdessä muiden kanssa. Sitkeästi jatkamme työtä uusien ja ajankohtaisen mittareiden saamiseksi tietokantaan ja ammattilaisten käyttöön.

Lähteet ja lisätiedot: https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/etusivu/toimia-tietokanta

Kirjoittajien tiedot: 

Riitta Mieronkoski

fysioterapeutti, TtM, väitöskirjatutkja (ritemi@utu.fi)

Anni Pakarinen

sairaanhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava (anni.pakarinen@utu.fi)

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos