Koronan vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ovat olleet monialaiset. On puhuttu erilaisista taloudellisista vaikutuksista, vaikutuksista oppimiseen ja monen muuhun. On puhuttu jopa uuden luokan muodostumisesta koronan aiheuttaman syrjäytymisen vuoksi. On vaikea välillä tietää, mikä näistä keskusteluista ja kannanotoista on pelkkää spekulaatiota tai jopa pelon aiheuttamaa tiedon väritystä.
Koronan vaikutuksista on kuitenkin jo paljon tutkimusta. Täytyy sanoa, että joskus sitä suorastaan hämmästyy, mistä kaikesta meillä Suomessa kerätään tietoa. THL:n tuoreessa julkaisussa nimittäin on todettu, että vuonna 2020 valtakunnalliseen Kriisipuhelimeen on tullut enemmän soittoja kuin aiempina vuosina. Määrä oli suurin huhtikuussa, jonka jälkeen puhelujen määrä laski ja elokuussa puheluita oli taas enemmän. Eniten kasvoi nuorten soittajien määrä. Myös muualta maailmalta on tullut tutkittua tietoa siitä, että mielenterveysongelmien määrä on lisääntynyt ja tarve psyykkiseen tukeen on kasvnut.
Covid-19 pandemia luo uusia toimintatapoja. Esimerkiksi Australiassa on valtion tukemana tarjolla virtuaalista mielenterveyttä tukevia palveluita. Myös Yhdysvalloissa on telepsykiatrian määrä lisääntynyt Covid-19 myötä. Toivottavasti kykenemme täällä meilläkin vastaamaan tähänkin lisääntyneeseen ihmisten tarpeeseen.
Terveydenhuollosta tapahtunut mahtava digitaalinen kehitys on Suomessa todellisuutta. Olemme löytäneet uusia keinoja hoitaa potilaita telelaitteiden avulla. Tamperelaisen tutkimuksen mukaan toisen ihmisen kasvojen näkeminen vaikka vain ruudulla aiheuttaa aivoissamme samanlaisen reaktion kuin oikeasti tapaisimme toisen ihmisen. Tätä tutkimusta on hyvä jatkaa.
Covid-19 pandemia on pelon ja ahdistuksen lisäksi muuttanut yleistä kanssakäymistämme. Nyt olemme Suomessa toisen aallon kynnyksellä. Kesä antoi meille hetken levähdyksen ja nyt meitä taas vaaditaan olemaan tarkkana yhteisessä kanssakäymisessä. Koronan myötä joudumme taas pitämään etäisyyttä toisiin ihmisiin: ei enää halauksia eikä läheistä kanssakäymistä. Toivottavasti ei käy kuten Kustaa Vilkunan novellissa Karoliinin korvapuusti: Moiset keikaroinnit huutiin ja voi sellaisia, jotka niitä vielä harrastavat! Sillä tarvitsemme vanhoja keinoja uusin välinein: Tukea ja olla läsnä toisillemme!
Kirsi Terho, sh, TtM, tohtori koulutettava TY hoitotieteenlaitos
kirsi.m.terho@gmail.com
Khaleghi A, Mohammadi MR, Jahromi GP, Zarafshan H. New Ways to Manage Pandemics: Using Technologies in the Era of COVID-19, a Narrative Review. Iranian Journal of Psychiatry. 2020;15(3):236-242. Accessed September 16, 2020. http://search.ebscohost.com/login.aspx?direct=true&db=cin20&AN=144778651&site=ehost-live
Marshall, J. M., Dunstan, D. A., & Bartik, W. (2020). The role of digital mental health resources to treat trauma symptoms in Australia during COVID-19. Psychological Trauma: Theory, Research, Practice, and Policy, 12(S1), S269-S271.http://dx.doi.org/10.1037/tra0000627
Newman K, Wang AH, Wang AZY, Hanna D. The role of internet-based digital tools in reducing social isolation and addressing support needs among informal caregivers: a scoping review. BMC Public Health. 2019;19(1):1-12. doi:10.1186/s12889-019-7837-3
Restauri N, Sheridan AD. Burnout and Posttraumatic Stress Disorder in the Coronavirus Disease 2019 (COVID-19) Pandemic: Intersection, Impact, and Interventions. Journal of the American College of Radiology. 2020;17(7):921-926. doi:10.1016/j.jacr.2020.05.021
Soklaridis S, Lin E, Lalani Y, Rodak T, Sockalingam S. Mental health interventions and supports during COVID- 19 and other medical pandemics: A rapid systematic review of the evidence. General Hospital Psychiatry. 2020;66:133-146. doi:10.1016/j.genhosppsych.2020.08.007
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.