Kylmäuinnin terveysvaikutukset – mitä sanoo tiede?

 

Villa Järvelä/Järvelän avanto, Littoinen

Yleistä hyvää oloa, virkistystä, apua palautumiseen ja parempaa unen laatua − näitä monet kylmäuimarit kokevat saavansa säännöllisestä harrastuksestaan. Myös vastustuskyvyn ja yleisen kylmänsietokyvyn vahvistuminen sekä erilaisten kolotusten ja kipujen poispysyminen motivoivat monia pitämään kiinni kylmistä kylvyistään. Suomessa kylmäuinti mielletään usein avannossa tapahtuvaksi kastautumiseksi tai lyhyeksi uintikierrokseksi, saunalla tai ilman. Kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta katsottaessa kylmäuinnille löytyy kuitenkin monenlaisia määritelmiä ja lopullinen määritelmä puuttuu. Ihmiselle kylmänä vetenä voidaan pitää kaikkia sellaisia lämpötiloja, joissa ruumiinlämpö alenee ja joissa oleilu voi johtaa lopulta hypotermiaan. Tällainen lämpötila on jo 35 astetta, mutta kylmän veden fysiologiset vaikutukset vahvistuvat alle 15 asteisessa vedessä. (Tipton ym. 2017) Tämä määritelmä eroaa meidän avantouintikulttuuristamme, johon tutkimuksissa viitataan usein jääkylmään veteen kastautumisena (ice cold water immersion) tai talviuintina (winter/ice swimming). Avantouinnin sijaan myös Suomen latu käyttää talviuinti-käsitettä, ja määrittelee sen tapahtuvaksi alle 10 asteisessa vedessä (Suomen latu 2011).

Subjektiivisesti koettujen terveyshyötyjen tueksi tutkimuksissa kylmäuinnilla on havaittu useita terveyshyötyjä, jotka liittyvät immunologiaan, sydän- ja verenkiertoelimistöön, mielialaan ja palautumiseen. Tutkimusten mukaan kylmäuinti voi laskea verenpainetta, parantaa rasva-aineenvaihduntaa ja insuliiniherkkyyttä sekä vaikuttaa suotuisasti stressihormonien tuotantoon. Lisäksi kylmäuinnilla on tutkimusten mukaan suotuisa vaikutus mielialaan ja sillä voi olla jopa masennusta hoitava/estävä vaikutus. Myös säännöllisen kylmäaltistuksen vaikutus parempaa vastustuskykyyn on vahvistettu tutkimuksissa, ja tutkimuksissa on havaittu, että kylmäuimarit kärsivät keskimäärin verrokkiryhmäläisiä vähemmän ylähengitystieinfektioista. Vastustuskyvyn paranemisen on ajateltu johtuvan toistuvasta lyhytkestoisista elimistön stressitilanteista, jotka nostavat hetkellisesti stressihormoneja ja vahvistavat valkosolujen tuotantoa. (Knechtle ym. 2020) Myös Fyysisen harjoittelun jälkeistä palautumista voidaan parantaa kylmävesialtistuksella suorituksen jälkeen. Nämä tulokset eivät ole kuitenkaan ristiriidattomia, vaan palautumisen vauhdittuminen riippuu esimerkiksi sitä edeltäneen harjoittelun laadusta ja kuormituksesta (esim. voima-/kestävyysharjoittelu). (Tipton ym. 2017)  Yksi hyödyistä liittyy elimistön tottumiseen kylmäaltistumiselle, jolloin elimistön hypotermiaan johtavat muutokset eivät tapahdu niin nopeasti vaan ihminen pystyy kauemmin toimintakykyisenä kylmässä vedessä (Saarelma 2021).

Kylmäuinnin terveyshaittoihin ja -vaaroihin liittyvät tutkimukset keskittyvät kuvaamaan hukkumisvaaraa, äkillisiä sydäntapahtumia ja hypotermiaa. Elimistön jäähtymiselle altistavat korkea ikä, huono yleiskunto, väsymys, nestevajaus, alkoholi ja sairaudet (Saarelma 2021), ja hukkumiset liittyvät usein kylmän aiheuttamaan elimistön sokkitilaan. Tämän takia on ensiarvoisen tärkeää toteutella kylmään vähitellen ja tarkkailla elimistön reaktioita.

Kylmäuinnin terveyshyötyjen tutkimuksen hajanaisuus ja niukkuus johtunee lajin marginaalisuudesta, sillä se on suosittua lähinnä Pohjoismaissa, joissakin Itä-Euroopan maissa ja Venäjällä (Knechtle ym. 2020). Objektiivisten tutkimustulosten vertailun haasteena on toisistaan poikkeavat tutkimusasetelmat, ja erot esimerkiksi veden lämpötilan, altistuksen keston ja määrän suhteen (Tipton ym. 2017). Lisäksi useat suotuisista terveysvaikutuksista on havaittu tutkimuksista, joista puuttuu kontrolliryhmä. Tällöin vaikutukset ovat voineet johtua kylmäuimareiden aktiivisesta elämäntavasta, eivätkä pelkästään kylmäuinnista. Odotamme innolla uutta tutkimusta ja sillä aikaa nautimme kokemuksesta ja sen tuomasta hyvästä olosta.

Kirjoittaja:

Riitta Mieronkoski, ft, TtM, väitöskirjatutkija

ritemi@utu.fi

Lähteet:

Knechtle B., Waśkiewicz Z., Sousa CV., Hill L. & Nikolaidis PT. (2020) Cold water swimming—benefits and risks: A narrative review. International Journal of Environmental Research and Public Health.

Saarelma O. 2021. Hypotermia (ruuminlämmön lasku). Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00223. Viitattu 25.4.2021

Terveyttä talviuinnista. Talviuintiopas. 2011. Suomen latu. https://www.suomenlatu.fi/media/ulkoile/talviuinti/talviuinnin-julkiset-tiedostot/talviuintiopas_netti.pdf. Viitattu 25.4.2021

Tipton MJ., Collier N., Massey H., Corbett J. & Harper M. (2017) Cold water immersion: kill or cure?. Experimental Physiology 102(11), 1335–1355.

 

 

5.5.2021 – Kansainvälinen käsihygieniapäivä

Olen kirjoittanut tästä aiemminkin, tässä samaisessa blogissa. Edelleen on kyse asiasta, joka vaatii huomiotamme.

WHO lanseerasi käsihygieniakampanjansa vuonna 2009 ja sen ensimmäinen sanoma on yhä ajankohtainen: ”Puhtain käsin annettu hoito on turvallisempaa hoitoa” (Clean care is safer care). Nyt vuonna 2021 kansainvälisen Käsihygienia-päivän sanoma on ”Sekunneissa voit säästää henkiä, puhdista kätesi” (Seconds save lives, clean your hands!). Täältä voit lukea lisää päivästä. 

Vuosia on kulunut WHO:n lanseeraaman käsihygienia -ohjelman julkaisusta. Se sisältää monenlaisia välineitä maailmanlaajuisesti erilaisiin toimintaympäristöihin, niin terveydenhuoltoon kuin ihan meille jokaiselle. Tietoa, miten voimme ehkäistä tautien leviämistä.

Mitä me sitten olemme näiden vuosien aikana oppineet? Tiedämme, että käsihygienia ehkäisee tarttuvia tauteja, kuten COVID-19-infektioita. Uskomme käsihygienian toteutumisen olevan tärkeää esimerkiksi ruoan valmistuksessa, päivähoidossa ja eri terveydenhuollon toimipisteissä. Tiedämme ehkä, että saippuavesipesu on se yleisin kotona suositeltava tapa toteuttaa käsihygieniaa. Terveydenhuollossa ja korona-aikana vähän muuallakin on käytössä yleensä alkoholipohjaiset käsihuuhteet.

Useissa tutkimuksissa ympäri maailmaa on todettu, että terveydenhuollossa käsihygienian toteutus ei ole riittävää. Tulokset ovat olleet vuosikymmeniä saman suuntaisia. Asiaa on tutkittu kyselyin, havainnoimalla ja arvioimalla käsihygienian toteutuksen mahdollistavia välineitä ja niiden käyttöä.

Meillä pohjoismaissa terveydenhuolto on korkealuokkaista: Imeväiskuolleisuus on maailman pienimpiä ja toisaalta myös ihmisten keskimääräinen elinikä on noussut. Siitä voinemme kiittää lääketieteen ja myös hoitotieteen saavutuksia, mutta myös yleistä hygieniaa ja noussutta elintasoamme. Olettaa tietysti voisi, että myös käsihygienian toteutuminen olisi riittävän korkealla tasolla, mutta näin ei kuitenkaan ole.

Suomessakin on tehty tutkimuksia käsihygienian toteutumisesta. Parantamisen varaa on valitettavasti paljon, vaikka erilaisia käsihygienian tehostamiseen tähtääviä hankkeita on tehty kautta Suomen 2000 -luvun alusta lähtien. Yleensä infektion torjunnan ammattilaiset ovat suunnitelleet ja toteuttaneet ne. Infektoiden torjunnan lisääntyneistä resursseista huolimatta, resurssit eivät ole vieläkään riittävällä tasolla.

Oulussa seurattiin havainnoimalla kuukausittain 5 vuoden aikajaksolla käsihygienian toteutumista akuuttisairaalan osastoilla. Käsihygienian toteutuminen nousi (76,4 % vs 88,5 %) ja näyttää siltä, että hoitoon liittyvät infektiot vähenivät (14,0 vs 11,7 suhteutettuna 1000 hoitopäivään). (Ojanperä ym. 2020.) Käsihygienian paraneminen vähensi potilaan riskiä saada lisäsairautena hoidossa ollessaan tai hoidon seurauksena infektio. Potilaan turvallisuus ja hoidon laatu parani.

Oulussa aikaansaatu muutos vaati sairaalan johdon ja henkilökunnan sitoutumista ohjelmaan. Yksiköissä tehty havainnointi edellytti resursointia, jotta havainnoinnit saatiin tehtyä. Havainnointiin käytettiin siihen koulutettuja hygieniayhdyshenkilöitä (link nurse), joita on Suomen kaikissa sairaaloissa. Ongelmana on vain usein se, että hygieniayhdyshenkilöt eivät saa riittävästi aikaa työlleen.

Käsihygienian toteutumiseen tiedetään vaikuttavan paitsi tarjolla olevat välineet myös toimintayksikön kulttuuri ja asenteet. (Ojanperä ym. 2020.) Kulttuurin muutokseen tarvitaan yksiköstä lähteviä yhteisiä toimia. Oulun tutkimuksen hyviin tuloksiin vaikutti todennäköisesti lähes reaaliaikainen yleinen palaute. Meille jokaiselle on tärkeää saada palautetta tehdyn työn laadusta.

Näin korona-aikaan monella on mielessä tartuntataudit ja niiden ehkäisy. Käsihygienian toteutumisen parantaminen terveydenhuollossa ja muussakin kriittisessä toiminnassa on meidän jokaisen vastuulla yksilönä. On myös tärkeää, että vaikutamme yleiseen toimintakulttuuriin ja yhteiskunnassamme tehtäviin päätöksiin resursseista ja toimintalinjoista.


Kirjoittajan tiedot:

Kirsi Terho
sh, TtM, TtT-opiskelija
Turun yliopisto, kmterh@utu.fi

Kirjallisuus

Ojanperä H, Kanste OI, Syrjala H. Hand-hygiene compliance by hospital staff and incidence of health-care-associated infections, Finland. Bull World Health Organ. 2020 Jul 1;98(7):475-483. doi: 10.2471/BLT.19.247494. Epub 2020 May 26. PMID: 32742033; PMCID: PMC7375219.

Ojanperä H², Korhonen A, Meriläinen M, Syrjälä H, Kanste O. The role of managers in promoting good hand hygiene in a Finnish tertiary care hospital. Am J Infect Control. 2020 Dec 5:S0196-6553(20)31035-X. doi: 10.1016/j.ajic.2020.11.026. Epub ahead of print. PMID: 33285225