Kylmäuinnin terveysvaikutukset – mitä sanoo tiede?

 

Villa Järvelä/Järvelän avanto, Littoinen

Yleistä hyvää oloa, virkistystä, apua palautumiseen ja parempaa unen laatua − näitä monet kylmäuimarit kokevat saavansa säännöllisestä harrastuksestaan. Myös vastustuskyvyn ja yleisen kylmänsietokyvyn vahvistuminen sekä erilaisten kolotusten ja kipujen poispysyminen motivoivat monia pitämään kiinni kylmistä kylvyistään. Suomessa kylmäuinti mielletään usein avannossa tapahtuvaksi kastautumiseksi tai lyhyeksi uintikierrokseksi, saunalla tai ilman. Kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta katsottaessa kylmäuinnille löytyy kuitenkin monenlaisia määritelmiä ja lopullinen määritelmä puuttuu. Ihmiselle kylmänä vetenä voidaan pitää kaikkia sellaisia lämpötiloja, joissa ruumiinlämpö alenee ja joissa oleilu voi johtaa lopulta hypotermiaan. Tällainen lämpötila on jo 35 astetta, mutta kylmän veden fysiologiset vaikutukset vahvistuvat alle 15 asteisessa vedessä. (Tipton ym. 2017) Tämä määritelmä eroaa meidän avantouintikulttuuristamme, johon tutkimuksissa viitataan usein jääkylmään veteen kastautumisena (ice cold water immersion) tai talviuintina (winter/ice swimming). Avantouinnin sijaan myös Suomen latu käyttää talviuinti-käsitettä, ja määrittelee sen tapahtuvaksi alle 10 asteisessa vedessä (Suomen latu 2011).

Subjektiivisesti koettujen terveyshyötyjen tueksi tutkimuksissa kylmäuinnilla on havaittu useita terveyshyötyjä, jotka liittyvät immunologiaan, sydän- ja verenkiertoelimistöön, mielialaan ja palautumiseen. Tutkimusten mukaan kylmäuinti voi laskea verenpainetta, parantaa rasva-aineenvaihduntaa ja insuliiniherkkyyttä sekä vaikuttaa suotuisasti stressihormonien tuotantoon. Lisäksi kylmäuinnilla on tutkimusten mukaan suotuisa vaikutus mielialaan ja sillä voi olla jopa masennusta hoitava/estävä vaikutus. Myös säännöllisen kylmäaltistuksen vaikutus parempaa vastustuskykyyn on vahvistettu tutkimuksissa, ja tutkimuksissa on havaittu, että kylmäuimarit kärsivät keskimäärin verrokkiryhmäläisiä vähemmän ylähengitystieinfektioista. Vastustuskyvyn paranemisen on ajateltu johtuvan toistuvasta lyhytkestoisista elimistön stressitilanteista, jotka nostavat hetkellisesti stressihormoneja ja vahvistavat valkosolujen tuotantoa. (Knechtle ym. 2020) Myös Fyysisen harjoittelun jälkeistä palautumista voidaan parantaa kylmävesialtistuksella suorituksen jälkeen. Nämä tulokset eivät ole kuitenkaan ristiriidattomia, vaan palautumisen vauhdittuminen riippuu esimerkiksi sitä edeltäneen harjoittelun laadusta ja kuormituksesta (esim. voima-/kestävyysharjoittelu). (Tipton ym. 2017)  Yksi hyödyistä liittyy elimistön tottumiseen kylmäaltistumiselle, jolloin elimistön hypotermiaan johtavat muutokset eivät tapahdu niin nopeasti vaan ihminen pystyy kauemmin toimintakykyisenä kylmässä vedessä (Saarelma 2021).

Kylmäuinnin terveyshaittoihin ja -vaaroihin liittyvät tutkimukset keskittyvät kuvaamaan hukkumisvaaraa, äkillisiä sydäntapahtumia ja hypotermiaa. Elimistön jäähtymiselle altistavat korkea ikä, huono yleiskunto, väsymys, nestevajaus, alkoholi ja sairaudet (Saarelma 2021), ja hukkumiset liittyvät usein kylmän aiheuttamaan elimistön sokkitilaan. Tämän takia on ensiarvoisen tärkeää toteutella kylmään vähitellen ja tarkkailla elimistön reaktioita.

Kylmäuinnin terveyshyötyjen tutkimuksen hajanaisuus ja niukkuus johtunee lajin marginaalisuudesta, sillä se on suosittua lähinnä Pohjoismaissa, joissakin Itä-Euroopan maissa ja Venäjällä (Knechtle ym. 2020). Objektiivisten tutkimustulosten vertailun haasteena on toisistaan poikkeavat tutkimusasetelmat, ja erot esimerkiksi veden lämpötilan, altistuksen keston ja määrän suhteen (Tipton ym. 2017). Lisäksi useat suotuisista terveysvaikutuksista on havaittu tutkimuksista, joista puuttuu kontrolliryhmä. Tällöin vaikutukset ovat voineet johtua kylmäuimareiden aktiivisesta elämäntavasta, eivätkä pelkästään kylmäuinnista. Odotamme innolla uutta tutkimusta ja sillä aikaa nautimme kokemuksesta ja sen tuomasta hyvästä olosta.

Kirjoittaja:

Riitta Mieronkoski, ft, TtM, väitöskirjatutkija

ritemi@utu.fi

Lähteet:

Knechtle B., Waśkiewicz Z., Sousa CV., Hill L. & Nikolaidis PT. (2020) Cold water swimming—benefits and risks: A narrative review. International Journal of Environmental Research and Public Health.

Saarelma O. 2021. Hypotermia (ruuminlämmön lasku). Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00223. Viitattu 25.4.2021

Terveyttä talviuinnista. Talviuintiopas. 2011. Suomen latu. https://www.suomenlatu.fi/media/ulkoile/talviuinti/talviuinnin-julkiset-tiedostot/talviuintiopas_netti.pdf. Viitattu 25.4.2021

Tipton MJ., Collier N., Massey H., Corbett J. & Harper M. (2017) Cold water immersion: kill or cure?. Experimental Physiology 102(11), 1335–1355.