Kivun arviointi on päivittäinen haaste tehohoidossa

 

Haastattelin tutkimustani varten teho-osastolla työskenteleviä hoitajia kivun arviointiin liittyvistä haasteista tehohoidoissa olevilla potilailla. Ehdottomasti suurimpana haasteena hoitajat kokivat potilaiden mahdollisen kyvyttömyyden kuvata sanallisesti kiputuntemuksia. Toisena haasteena hoitajat kuvasivat kivun subjektiivista luonnetta, eli sitä, ettei kukaan muu kuin potilas itse voi tietää, miltä hänestä tuntuu. Kolmas haasteista oli kipuun liittyvien käyttäytymisen ja fysiologisten muutosten erottaminen muista epämukavista oireista, kuten pahoinvointi ja ahdistuneisuus. Kokonaisuudessaan kivun arviointi tehohoidossa olevilla kriittisesti sairailla potilailla koettiin yhdeksi vaikeimmista asioista päivittäisessä hoitotyössä.

Kivun arviointi on aina vaikeaa tilanteissa, joissa potilas ei pysty kommunikoimaan. Tällaisia tilanteita on myös esimerkiksi vastasyntyneiden ja vaikeasta muistisairaudesta kärsivien potilaiden kohdalla. Kuitenkin juuri nämä potilaat ovat haavoittuvia ja ovat tehohoitopotilaiden ohella riskissä kärsiä hoitamattomasta kivusta. Tehohoidossa olevilla potilailla kipu voi liittyä sairauteen, leikkauksien tai toimenpiteiden jälkeiseen kipuun mutta erityisesti kajoaviin ja kajoamattomiin päivittäisiin hoitotoimenpiteisiin. Tutkimusten mukaan eniten kipua aiheuttavia hoitotoimenpiteitä ovat hengitysteiden imeminen, asennon vaihtaminen, haavanhoidot sekä erilaisten kanyylien ja dreenien laitto ja poisto. Myös lähtökohtaisesti kivuttomat toimenpiteet, kuten suunhoito, voivat tehohoidossa olevalla potilaalla aiheuttaa kipua.

Ihminen ilmaisee kipua usealla eri tavalla; osin tahattomasti ja osin tarkoituksena on kivun kommunikointi sosiaalisesti. Sanallisen ilmaisun lisäksi kipua ilmaistaan kasvojen ilmeellä, valittavalla ääntelyllä ja eleillä, kuten vetäytymisellä (paikallaan olo, jäykkyys) ja suojelemisella (esimerkiksi kivuliaan paikan piteleminen ja hieronta). Akuutin kivun aiheuttama sympaattisen hermoston aktivoituminen aiheuttaa myös fysiologisia muutoksia. Esimerkiksi syke ja verenpaine voivat nousta ja hengitystaajuus puolestaan laskea reaktiona kipuun. Tehohoidossa olevilla potilailla on tehty lukuisia tutkimuksia siitä, voitaisiinko vitaaliarvojen vaihtelua käyttää kivun arvioinnissa. Tutkimustulokset ovat kuitenkin niin ristiriitaisia, että vitaaliarvojen muutoksia tulisi käyttää vain viitteenä mahdollisesta kivusta, jota tulee edelleen selvittää.

Tehohoidossa olevilla potilailla kivun arvioinnin tulisi perustua vuonna 2013 julkaistuun suositukseen kivun, levottomuuden ja deliriumin hoidosta. Sen mukaan kommunikoimaan kykenemättömien tehohoidossa olevien potilaiden kivun arviointiin tulisi käyttää ensisijaisesti validoituja havainnointimittareita Critical-care Pain Observation Tool (CPOT) ja Behavioral Pain Scale (BPS), joista CPOT on myös käännetty suomeksi ja otettu käyttöön useilla suomalaisilla teho-osastoloilla. Vaikka kipumittareiden toimivuus on osoitettu useissa tutkimuksissa, on validoitujen mittareiden käyttö kansainvälisissä tutkimuksissa edelleen hyvin vaihtelevaa. Näin kertoivat myös haastattelemani hoitajat; mittareiden konkreettinen täyttäminen tietojärjestelmään ennalta määrätyn aikataulun mukaisesti tuntui kuormittavalta, vaikka kivunarviointia – osin täysin mittareiden mukaisesti havainnoiden – tehtiin jatkuvasti. Päällimmäiseksi tunnelmaksi haastatteluista jäi kuitenkin yhteinen halu kehittää kivun arviointia moniammatillisesti ja potilaiden parhaaksi.

Kirjoittaja:

Riitta Rosio

ft, TtM, tohtoriopiskelija

Turun yliopisto/hoitotieteen laitos

email:riitta.rosio@utu.fi

 

 Lähteet:

Azevedo-Santos, I. F., & DeSantana, J. M. (2018). Pain measurement techniques: Spotlight on mechanically ventilated patients. Journal of Pain Research, Vol. 11, pp. 2969–2980. https://doi.org/10.2147/JPR.S151169

Barr, J., Fraser, G. L., Puntillo, K., Ely, E. W., Gélinas, C., Dasta, J. F., … Jaeschke, R. (2013). Clinical practice guidelines for the management of pain, agitation, and delirium in adult patients in the intensive care unit: Executive summary. Critical Care Medicine, 41(1), 263–306. https://doi.org/10.1097/CCM.0b013e3182783b72

Mieronkoski, R., Matinolli, H-M., Niela-Vilén, H. & Salanterä, S. (2020) Sairaanhoitajien näkemyksiä älyteknologian käytöstä tehohoitopotilaiden kivunarvioinnissa. Hoitotiede, 32 suppl, s46–56.