Mikrotauot tukemassa palautumista (työ)päivän aikana

 

Hyvinvoinnista puhuttaessa keskustelussa vilahtaa usein käsite palautuminen, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Miksi myös työpäivän aikana tulisi huolehtia riittävästä palautumisesta?

Palautumisella tarkoitetaan yksilön fyysisen ja psyykkisen tilan palautumista kuormitusta edeltäneeseen tilaan. Kuormittavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi työ, huonot elintavat tai sairaus, kun taas palauttavia tekijöitä ovat esimerkiksi riittävä ja laadukas uni, hyvä ravinto, sosiaalinen elämä ja terveys. Työterveyslaitos (2022) kuvaakin palautumista osuvasti akkujen lataamiseksi. On välttämätöntä, että palautumista tapahtuu riittävästi, sillä ilman palautumista keho ylikuormittuu, mikä vähentää hyvinvointia ja jaksamista.

Työhyvinvoinnin tutkimuksessa työpäivän aikaista palautumista on tutkittu jo pitkään ja esimerkiksi lounastaukojen yhteydestä työhyvinvointiin löytyy runsaasti tutkimusta. Pidempien taukojen lisäksi viime vuosina on tutkittu enenevissä määrin myös mikrotaukoja ja niiden yhteyttä työhyvinvointiin ja palautumiseen. Mikrotauolla tarkoitetaan työpäivän aikana pidettävää lyhyttä taukoa, joka voi vaihdella kestoltaan puolesta minuutista kymmeneen minuuttiin.

Etätyöt ovat tuoneet uusia haasteita työn tauottamiseen, kun lähityössä luonnollisesti päivän aikana tapahtuneet tauot ovat jääneet vähemmälle. Luultavasti olet lähityössä mikrotauottanut työtä huomaamattasi. Olet ehkä vaihtanut työskentelypistettä päivän aikana, käynyt eri rakennuksessa lounaalla tai vaihtanut kuulumisia ohikulkevan kollegan kanssa. Kotona työskennellessä kaikki tapahtuu samassa tilassa ja töiden tauottamiseen tulee todella kiinnittää huomiota, jotta taukojen pitäminen onnistuu.

Asiantuntijatyö on kuormittavaa sekä psyykkisesti että fyysisesti, ja työstä palautuminen ottaa aikansa. On hyvä pohtia voisimmeko edistää palautumista jo työpäivän aikana. Olisiko parempi ladata akkua sitä mukaa, kun kulutamme sitä, sen sijaan, että antaisimme akun tyhjentyä kokonaan ennen kuin aloitamme lataamisen?

Mikrotauoilla on todettu olevan lukuisia positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin. Jo kolmen kuukauden jälkeen istumatyötä tekevät henkilöt kokivat stressinsä vähentyneen ja tutkimustulokset osoittivat, että mikrotauoilla voidaan mahdollisesti myös edistää työntekijöiden mielenterveyttä. Mikrotaukojen on lisäksi todettu tukevan työntekijöiden palautumista työtehtäviä edeltävälle tasolle, edistävän keskittymiskykyä ja lisäävän työtyytyväisyyttä.

Jotta mikrotauoista olisi hyötyä, tulisi niitä muistaa myös pitää. Uuden tavan omaksuminen osaksi arkea vaatii hieman vaivannäköä, mutta on ehdottomasti sen arvoista. Se, mitä tauon aikana tekee, on kunkin itse valittavissa. Tärkeintä on tehdä jotakin, joka ei liity työntekoon ja katkaisee työn alla olevan tehtävän suorittamisen. Tässä muutamia hyväksi havaittuja vinkkejä mikrotauoille – ehkä löydät näistä itsellesi uusia rutiineja työpäivien lomaan.

·        Nouse ylös seisomaan ja liiku! Venyttele, kävele tai tanssi – tarjoa keholle sitä liikettä, mitä se tuntuu sillä hetkellä kaipaavan.

·        Lähde ulos. Mikäli aikaa on vain vähän, tee pikainen happihyppely hengittäen ulkoilmaa, tai mikäli aikataulut antavat myöden, tee pieni lenkki esimerkiksi korttelin tai talon ympäri.

·        Hengitä. Nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Jo muutama syvä hengitys rentouttaa.

Kirjoittajan tiedot:
Iina Ryhtä
ft, TtM, väitöskirjatutkija
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

iikrry(at)utu.fi

Lähteet:

Bennett AA, Gabriel AS, Calderwood C. Examining the interplay of micro-break durations and activities for employee recovery: A mixed-methods investigation. J Occup Health Psychol. 2020 Apr;25(2):126-142. doi: 10.1037/ocp0000168.

Kim S, Park Y, Headrick L. Daily micro-breaks and job performance: General work engagement as a cross-level moderator. Journal of Applied Psychology. 2018:103(7), 772–786. https://doi.org/10.1037/apl0000308

Lee KE, Williams K, Sargent L, Williams N, Johnson K. 40-second green roof views sustain attention: The role of micro-breaks in attention restoration. Journal of Environmental Psychology. 2015;42:182-189. https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2015.04.003

Mainsbridge CP, Cooley D, Dawkins S, et al. Taking a Stand for Office-Based Workers' Mental Health: The Return of the Microbreak. Front Public Health. 2020;8:215. Published 2020 Jun 11. doi:10.3389/fpubh.2020.00215

Työterveyslaitos. Palautuminen on tärkeä osa elämäntapamuutosta. 2022. Viitattu 4.5.2022. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/elintavat/nyt-laitetaan-kroppa-ja-nuppi-kuntoon/palautuminen-tarkea-osa-elamantapamuutosta