Rokotuksia koskeva tiedonvälittäminen terveyspoliittisessa konseptissa

Rokotuksiin kohdistuva epäröinti on kansainvälisesti yksi merkittävimmistä uhkista terveydelle. Rokotusepäröinnillä tarkoitetaan rokottautumisen viivästymistä tai kieltäytymistä rokottautua lainkaan. Epäröinti voi kohdistua yhteen tai useampaan rokotteeseen ja se vaihtelee eri aikoina, eri ihmisten ja eri maantieteellisten alueiden välillä. Rokotuksia vastustetaan usein tiedon puutteesta johtuen. Terveyteen liittyvä tieto jää liian usein vaikeasti saavutettavaksi tai sitä ei ole tarjolla lainkaan, pahimmassa tapauksessa tieto on vääristeltyä. Tietoa ja sen ymmärrettävyyttä lisäämällä on mahdollista vaikuttaa myönteisesti kokemuksiin rokotuksista. 

Maailmanlaajuisesti eniten rokotusepäröintiä esiintyy pienituloisten, matalasti koulutettujen ja yksinasuvien keskuudessa. Vauraimmissa maissa esiintyminen on jakaantunut lisäksi korkeatuloisten ja poliittisesti konservatiivisesti suuntautuneiden tai vahvasti uskonnollisten ryhmiin. Useissa maissa hallinnolliset viranomaiset ovat osaltaan vaikuttaneet toimillaan rokotusvastaisuuden voimakkaaseen kasvuun. Esimerkiksi Italiassa vuonna 2017 levinneeseen tuhkarokkoepidemiaan saattoi vaikuttaa maan hallituksen rokotusvastaiset lausunnot. Poliota esiintyy edelleen monissa maissa ja eräs taannoinen polioepidemia Nigeriassa vuosina 2003 ̶ 2004 on voinut liittyä polion ilmaantumisen aikaan käynnistettyyn paikalliseen poliittiseen rokotusvastaiseen ohjelmaan. 

 

Terveyspoliittisiin muutostarpeisiin tulee vastata ottamalla kansalaiset mukaan muutosprosessiin. Esimerkiksi uskonnollisten yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö voisi olla voimakas viestintäkanava. Tieteen ei ole syytä jakautua yksinomaan omiin lokeroihinsa, vaan murtaa tiensä uusien mahdollisuuksien mukana. Tieteenalojen välinen vuorovaikutus kokoaa yhteen tiedon samasta ilmiöstä ja laajentaa näkökulmaa. Tiede antaa työvälineet päätöksenteon tueksi siitä, miten tartuntatauteja voidaan ehkäistä ja leviämistä estää. Se, miten tietoa käytetään, ja miten se ymmärretään, onkin ihan eri asia. 

Tiedonvälittämiseksi tulee kehittää monipuolisempia ja selkeästi innovatiivisempia menetelmiä. Kanadassa peruskouluissa on viime vuosina kokeiltu hyvällä menestyksellä opetussuunnitelmaan kuuluvaa opetusta tartuntataudeista ja rokotteista. Pienet koululaiset ovat sisäistäneet vastustuskykyyn liittyvää oppia kannustimien avulla. Esimerkiksi hyvistä oppimistuloksista on saanut lisäpisteitä, joita on voinut käyttää vaikkapa rokotteiden lahjoittamiseksi maihin, joissa niistä on pulaa. Toimintamalli luo vankan pohjan kehittää hyväksyvä asennoituminen rokotuksia kohtaan. Kumulatiivinen hyöty näkyy nopeasti, ja on mahdollista, että vaikutus siirtyy myös lasten vanhempiin. Menetelmä on hyvä esimerkki onnistuneesta tiedonvälittämisestä, tiedon omaksumisesta ja oppimisen ilosta. 

Kirjoittaja:

Mervi Lasander

TtK, TtM-opiskelija, Turun yliopisto

Tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

mervi.k.lasander@utu.fi 

Kirjallisuusviitteet

Attwell K, Betsch C, Dubé E, Sivelä J, Gagneur A, Suggs LS, et al. 2021. Increasing vaccine acceptance using evidence-based approaches and policies: Insights from research on behavioural and social determinants presented at the 7th Annual Vaccine Acceptance Meeting. International Journal of Infectious Diseases 2021;105:188-193.

Denning, P. & Johnsson, J. 2021. "Science Is Not Another Opinion". Communications of the ACM. 64(3):36–38, 2021.

EDCD. 2021. Koronarokotusmyönteisyyden ja -kattavuuden edistäminen EU:ssa/ETA-alueella. Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus, ECDC 2021 15. lokakuuta. https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/Facilitating-vaccination-uptake-in-the-EU-EEA-final_FI.pdf

Nurmi, J. Vuolanto, P. 2020. Tutkimukseen perustuvia näkökulmia rokotekeskusteluun. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2020 -08-26;57.

SAGE. 2014. Report of the SAGE Working Group on Vaccine Hesitancy. 2014 -10-01. https://www.asset-scienceinsociety.eu/sites/default/files/sage_working_group_revised_report_vaccine_hesitancy.pdf

WHO. 2019. Ten threats to global health in 2019. https://www.who.int/news-room/spotlight/ten-threats-to-global-health-in-2019