Sivut

tiistai 3. maaliskuuta 2020

Kuka pelkää synnytystä?


Viime viikonloppuna uutisoitiin naisten erittäin huonoja kokemuksia erään synnytyssairaalan naistenklinikalta. Synnytystä pelänneet naiset olivat kertomustensa mukaan saaneet tylyjä ja epäasiallisia kommentteja ja kokeneet tulleensa nöyryytetyiksi tai kiristetyiksi synnytystavasta päätettäessä. On hyvä, että hoidon epäkohtia nostetaan esille ja niistä keskustellaan. Uhkailu, pelottelu tai kiristys eivät saa olla terveydenhuollon ammattilaisten käyttämiä menetelmiä missään yhteydessä. Tietoa asiakkaalle on kuitenkin tarjottava rehellisesti. Synnytyspelkoon liittyen esimerkiksi synnytystavasta keskusteltaessa erilaiset riskit on tuotava esille.

Todennäköisesti jokainen raskaana oleva nainen jännittää synnytystä jossain määrin, mutta varsinaista pelkoa kokee vain osa naisista; tuoreen katsauksen mukaan 6–14 %. Synnytyspelon esiintyvyys vaihtelee eri maissa ja syitä siihen pitäisi tutkia vielä tarkemmin. (Nilsson ym. 2018.) Vaikea synnytyspelko heikentää raskaana olevan hyvinvointia huomattavasti ja saattaa johtaa muun muassa negatiiviseen synnytyskokemukseen tai päätökseen jättää yrittämättä seuraavia raskauksia.

Naisten näkökulmaa synnytyspelon kokemuksesta on tarkasteltu vastikään julkaistussa metasynteesissä eli aiempien laadullisten tutkimusten tuloksia kokoavassa katsauksessa. Synnytystä pelkäävät naiset kokivat olevansa pisteessä, josta ei ole paluuta. Pelkäävillä uudelleensynnyttäjillä oli huonoja kokemuksia aiemmista synnytyksistä ja pelkäävillä ensisynnyttäjillä kuultuja tarinoita ja mielikuvia kauheista synnytyksistä. Kontrollin menettämisen pelko, ymmärryksen puute sekä kivun ja vahingoittumisen pelko olivat keskeisiä synnytyspelon kokemuksessa. (Wigert ym. 2020.)

Synnytyspelon hoitoon kehitetyt interventiot pyrkivät vahvistamaan naisen uskoa omiin voimavaroihinsa selvitä synnytyksestä. Erilaiset yksilö- tai ryhmäterapiat ja –keskustelut näyttävät tehokkaimmilta interventioilta, jos tehokkuutta mitataan synnytyspelon takia tehtyjen keisarileikkausten määrällä. Ammattilaisilla pitää olla osaamista kohdata synnytystä pelkäävä nainen niin raskauden aikana kuin synnytysosastolla. Synnytyspelon arvioinnissa on hyvä käyttää systemaattisesti jotakin mittaria, vaikka nainen ei edes ottaisi itse asiaa puheeksi. Pelon tasoa arvioivan mittarin käyttö auttaa soveltuvan ja yksilöllisen tuen räätälöinnissä. Synnytyspelon toimiva hoito edellyttää yhteistyöverkostoa niin kätilöiden, synnytyslääkärien kuin psykologien kanssa. (Strebich ym. 2018.) On  hyvä muistaa kertoa myös niitä positiivisia synnytystarinoita.

Kirjoittajan tiedot:
Hannakaisa Niela-Vilén
kätilö, TtT, erikoistutkija
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
s-posti: hmniel(at)utu.fi

Lähteet

Nilsson C, Hessman E, Sjöblom H, Dencker A, Jangsten E, Mollberg M, Patel H, Sparud-Lundin C, Wigert H, Begley C. 2018. Definitions, measurements and prevalence of fear of childbirth: a systematic review. BMC Pregnancy and Childbirth 18:28. DOI: 10.1186/s12884-018-1659-7
Strebich S, Mattern E, Ayerle GM. 2018. Support for pregnant women identified with fear of childbirth (FOC)/tokophobia – a systematic review of approaches and interventions. Midwifery 61, 97–115 DOI: 10.1016/j.midw.2018.02.013
Wigert H, Nilsson C, Dencker A, Begley C, Jangsten E, Sparud-Lundin C, Mollberg M, Patel H. 2020. Women’s experiences of fear of childbirth: a metasynthesis of qualitative studies. International Journal of Qualitative Studies in Health and Well-being 15(1):1704484 DOI: 10.1080/17482631.2019.1704484

1 kommentti:

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.