Viime viikonloppuna uutisoitiin naisten erittäin huonoja
kokemuksia erään synnytyssairaalan naistenklinikalta. Synnytystä pelänneet naiset
olivat kertomustensa mukaan saaneet tylyjä ja epäasiallisia kommentteja ja
kokeneet tulleensa nöyryytetyiksi tai kiristetyiksi synnytystavasta
päätettäessä. On hyvä, että hoidon epäkohtia nostetaan esille ja niistä
keskustellaan. Uhkailu, pelottelu tai kiristys eivät saa olla terveydenhuollon
ammattilaisten käyttämiä menetelmiä missään yhteydessä. Tietoa asiakkaalle on
kuitenkin tarjottava rehellisesti. Synnytyspelkoon liittyen esimerkiksi
synnytystavasta keskusteltaessa erilaiset riskit on tuotava esille.
Todennäköisesti jokainen raskaana oleva nainen
jännittää synnytystä jossain määrin, mutta varsinaista pelkoa kokee vain osa
naisista; tuoreen katsauksen mukaan 6–14 %. Synnytyspelon esiintyvyys vaihtelee
eri maissa ja syitä siihen pitäisi tutkia vielä tarkemmin. (Nilsson ym. 2018.) Vaikea
synnytyspelko heikentää raskaana olevan hyvinvointia huomattavasti ja saattaa johtaa
muun muassa negatiiviseen synnytyskokemukseen tai päätökseen jättää yrittämättä
seuraavia raskauksia.
Naisten näkökulmaa
synnytyspelon kokemuksesta on tarkasteltu vastikään julkaistussa
metasynteesissä eli aiempien laadullisten tutkimusten tuloksia kokoavassa
katsauksessa. Synnytystä pelkäävät naiset kokivat olevansa pisteessä, josta ei
ole paluuta. Pelkäävillä uudelleensynnyttäjillä oli huonoja kokemuksia
aiemmista synnytyksistä ja pelkäävillä ensisynnyttäjillä kuultuja tarinoita ja
mielikuvia kauheista synnytyksistä. Kontrollin menettämisen pelko, ymmärryksen
puute sekä kivun ja vahingoittumisen pelko olivat keskeisiä synnytyspelon
kokemuksessa. (Wigert ym. 2020.)
Synnytyspelon hoitoon
kehitetyt interventiot pyrkivät vahvistamaan naisen uskoa omiin voimavaroihinsa
selvitä synnytyksestä. Erilaiset yksilö- tai ryhmäterapiat ja –keskustelut
näyttävät tehokkaimmilta interventioilta, jos tehokkuutta mitataan synnytyspelon
takia tehtyjen keisarileikkausten määrällä. Ammattilaisilla pitää olla
osaamista kohdata synnytystä pelkäävä nainen niin raskauden aikana kuin
synnytysosastolla. Synnytyspelon arvioinnissa on hyvä käyttää systemaattisesti
jotakin mittaria, vaikka nainen ei edes ottaisi itse asiaa puheeksi. Pelon
tasoa arvioivan mittarin käyttö auttaa soveltuvan ja yksilöllisen tuen räätälöinnissä.
Synnytyspelon toimiva hoito edellyttää yhteistyöverkostoa niin kätilöiden,
synnytyslääkärien kuin psykologien kanssa. (Strebich ym. 2018.) On hyvä
muistaa kertoa myös niitä positiivisia synnytystarinoita.
Kirjoittajan
tiedot:
Hannakaisa
Niela-Vilén
kätilö, TtT,
erikoistutkija
Turun yliopisto,
hoitotieteen laitos
s-posti:
hmniel(at)utu.fi
Lähteet
Nilsson C, Hessman E, Sjöblom
H, Dencker A, Jangsten E, Mollberg M, Patel H, Sparud-Lundin C, Wigert H,
Begley C. 2018. Definitions, measurements and prevalence of fear of childbirth:
a systematic review. BMC Pregnancy and Childbirth 18:28. DOI: 10.1186/s12884-018-1659-7
Strebich
S, Mattern E, Ayerle GM. 2018. Support for pregnant women identified with fear
of childbirth (FOC)/tokophobia – a systematic review of approaches and
interventions. Midwifery 61, 97–115 DOI: 10.1016/j.midw.2018.02.013
Wigert H, Nilsson C, Dencker A, Begley C,
Jangsten E, Sparud-Lundin C, Mollberg M, Patel H. 2020. Women’s experiences of
fear of childbirth: a metasynthesis of qualitative studies. International
Journal of Qualitative Studies in Health and Well-being 15(1):1704484 DOI: 10.1080/17482631.2019.1704484
Kiitos blogiisi!
VastaaPoista