Voidaanko pitkäaikaishoitolaitoksissa torjua hoitoon liittyviä infektioita?

Hoitoon liittyvät infektiot vaarantavat potilasturvallisuuden ja heikentävät hoitotyön laatua. Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyydestä ja torjunnasta akuuttisairaaloissa on kohtuullisen paljon tutkimusta. Pitkäaikaishoitolaitoksien hoitoon liittyvien infektioiden torjunnasta on kuitenkin tehty lähinnä pilottiluonteisia tutkimuksia ennen keväällä 2013 tehtyä ECDC:n (European Centre of Disease Prevention and Control) Euroopan laajuista HALT-2-tutkimusta, johon osallistui 1181 pitkäaikaishoitolaitosta 19 Euroopan maasta.

HALT-2 -tutkimuksen mukaan pitkäaikaishoitolaitosten kodinomaisissa tiloissa on useita infektioriskiä lisääviä tekijöitä. Asukkaiden hoitoisuus on hyvin korkea, kun yli puolet heistä on vuodehoidossa ja aikaan sekä paikkaan orientoitumattomia, ja heillä esiintyy niin virtsa- kuin ulosteinkontinenssiakin. Hoitoon liittyvien infektioiden riskitekijöinä ovat hygieniakäytäntöjen (käsihygienia ja suojakäsineiden käyttö) lisäksi antibioottikäytännöt, painehaavat, hengitystieinfektiot ja virtsatietulehdukset. Runsas antibioottien käyttö lisää vastustuskykyisten mikrobien kehittymistä. Iäkkäiden ja heikkokuntoisten asukkaiden laitoksissa esiintyy usein nopeasti leviäviä hengitysinfektioepidemioita influenssakauden aikana. Perushoidosta tinkiminen lisää painehaavaumia ja inkontinenssista johtuvia tulehduksia. Voidaanko infektoiden torjunnalle siis tehdä mitään?

Hoitotyön laatua voidaan aina parantaa. HALT-2 -tutkimus osoittaa hyvin, mitkä infektioiden torjuntakäytännöt kaipaavat selkeyttämistä ja seurantaa pitkäaikaishoitolaitoksissa (kuvio 1). 

Kuvio 1. Vuonna 2013 HALT-2 tutkimuksen infektioiden torjuntakäytännöt (IPC) pitkäaikaishoitolaitoksissa (n=1046)

Pitkäaikaishoitolaitosten hygieniakäytännöissä on hyvä seurata käsihuuhdekulutuksen lisäksi käsihygienian toteutustapoja ja erityisesti suojakäsineiden käyttöä. Antibioottien käyttöä varten tulee olla toimintaprotokolla – pitkäaikaishoitolaitosten henkilökunnan tulee tietää miksi antibioottia menee, milloin se on aloitettu ja milloin lopetetaan. Ennaltaehkäisevän antibiootin tarpeellisuutta tulee harkita myös moniresistenttien mikrobien näkökulmasta. Influenssarokotus tulee järjestää asukkaille, jotka ovat oikeutettuja ilmaiseen rokotteeseen. Perushoidon laadusta ei tule tinkiä.

Dinah Arifulla
Tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
Tartuntatautienseurannan ja -torjunnan osasto
Tartuntatautien torjuntayksikkö
dinah.arifulla(at)thl.fi

Tutkimuslähde:  ECDC, European Centre for Disease Prevention and Control. Point prevalence survey of healthcare-associated infections and antimicrobial use in European long-term care facilities. April-May 2013. Stockholm: ECDC; 2014.

Tervessi Tampereelt

Kesäkuussa järjestettiin kolmastoista kansallinen hoitotieteellinen konferenssi Tampereella. Teemana oli “perhe, yhteiskunta ja hoitotiede” mikä luontevasti sopii Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimusprofiiliin. Konferenssiin osallistui yli 400 tutkijaa, opettajaa, opiskelijaa tai muuten hoitotieteestä kiinnostunutta henkilöä ympäri Suomen. Kansallisen konferenssin parasta antia onkin esitysten lisäksi monien vanhojen ja uusien tuttujen kanssa verkostoituminen. Tampere-talo tarjosi hulppean ja tyylikkään ympäristön konferenssille. Ajoittain jopa liiankin hulppean, sillä ison salin käyttö rinnakkaissessioissa oli hieman liioiteltua, kun yli 1800 henkilölle mitoitettua salia käytti muutama kymmenen konferenssiosallistujaa. Kuitenkin kaikki järjestelyt toimivat moitteetta, mistä kiitos aktiiviselle ja reippaalle konferenssitiimille! 

Rinnakkaisesityksiä riitti jokaiseen makuun. Itse olin erityisen iloinen siitä, että aiheelle ”vauvan syntyminen perheeseen” oli omistettu kokonainen sessio ja monet esitykset käsittelivät myös imetystä. Imetysohjauksen kehittäminen kiinnostaa monissa synnytyssairaaloissa ja pitkäjänteistä työtä tarvitaan, koska tunnetusti asenteiden ja toimintatapojen muutosprosessit ovat hitaita. Erityisen mielenkiintoinen oli myös professori Katri Vehviläinen-Julkusen esittämä kansainvälinen tutkimushanke, jossa pyritään lisäämään alatiesynnytysten osuutta keisarileikkauksen jälkeen. Alatiesynnytys keisarileikkauksen jälkeen on monissa tapauksissa mahdollista, mutta käytännöt vaihtelevat eikä yhtenäistä hoitolinjaa ole. Keisarileikkausten määrä on maailmanlaajuisesti kasvamassa, joskin osuudet vaihtelevat suuresti maittain. Suomessa keisarileikkausten osuus on noin 17 %, kun se esimerkiksi Italiassa ja Yhdysvalloissa on reilusti yli 30 %. Keisarileikkausten merkittävästi suuremmista riskeistä alatiesynnytyksiin nähden tarkastettiin äskettäin myös väitöstutkimus Turun yliopistossa.

Tässä vain pieni kurkistus konferenssin antiin, mutta esitysten monipuolisuudesta ja aiheiden kirjosta päätellen hoitotiede voi Suomessa hyvin. Kansallisia konferensseja järjestetään kahden vuoden välein yhteistyössä Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry:n ja vuorotellen jokaisen hoitotiedettä tutkivan ja opettavan yliopiston kanssa. Seuraavaksi (28.–29. syyskuuta 2016) vuorossa on Turun yliopisto, jolloin nähdään entistäkin vahvempi ja vapaampi hoitotiede.

Kyl maar sääki tules sillo!

Kirjoittajan tiedot:

Hannakaisa Niela-Vilén

kätilö, TtM, tohtorikoulutettava

Hoitotieteen tohtoriohjelma ja hoitotieteen valtakunnallinen tohtorikoulutusverkosto

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

s-posti: hmniel(at)utu.fi

ResearchGate: https://www.researchgate.net/profile/Hannakaisa_Niela-Vilen