tiistai 19. huhtikuuta 2016

Hoitotyön informatiikka ratkaisee hoitotyön tiedonhallinnan haasteita

Terveysalan tiedonhallinta takkuilee ajoittain, vaikka tieto- ja viestintäteknologia kehittyy huimaa vauhtia. Hoitotyön tiedonhallinnan edistämiseksi on kehittynyt hoitotyön informatiikka (nursing informatics), joka voidaan määritellä erikoisalana, jossa integroituvat hoitotiede, tietojenkäsittelytiede ja informaatiotiede[1, 2]. Erikoisalan tavoitteena on hallita ja välittää dataa, informaatiota ja tietoa hoitotyössä, sekä tukea potilaiden, hoitohenkilöstön ja muiden palvelun tarjoajien päätöksentekoa kaikissa rooleissa ja ympäristöissä. Tämä tuki mahdollistuu tietorakenteiden, informaatioprosessien ja tieto- ja viestintäteknologian avulla.[2]

On selvää, että jokaisella hoitotyön ammattilaisella tulee olla riittävä tiedonhallinta ja tieto- ja viestintäteknologian osaaminen toimiakseen terveysalalla. Hoitotyön informatiikan eri tasojen asiantuntijoille on määritelty kompetenssivaatimuksia, joista esimerkkinä mainittakoon AMIA:n[3], TIGER:n[4] ja CASN:n[5] vaatimukset. Hoitotyön informatiikan asiantuntijuutta voidaan kuvata eri tavoin. Staggers ym. [6] määritteli hoitotyön informatiikan asiantuntijuuden neljään tasoon.

Tasolla 1 on aloitteleva sairaanhoitaja, joka omaa perustavanlaatuista tiedonhallinta ja tieto- ja viestintäteknologiaosaamista sekä osaamista tietojärjestelmien ja käytettävissä olevien tietojen hyödyntämisestä kliinisessä ympäristössään. Tasolla 2 on kokenut sairaanhoitaja, joka hyödyntää taitavasti tiedonhallintaa ja tieto- ja viestintäteknologiaa tukeakseen oman alueensa kliinistä toimintaa. Tason 2 sairaanhoitaja pystyy analysoimaan tietoa ja tekemään johtopäätöksiä löydösten perusteella. Hän osallistuu tietojärjestelmien kehittämiseen yhdessä informatiikan asiantuntijoiden kanssa.

Tasolla 3 on informatiikan asiantuntija, joka on vähintään kandidaatin tutkinnon suorittanut sairaanhoitaja. Hän on perehtynyt tiedonhallintaan ja tieto- ja viestintäteknologiaan. Tämän tason asiantuntija pystyy integroimaan hoitotiedettä, tietojenkäsittelytiedettä ja informaatiotiedettä. Toisaalta, yhdysvaltalaisen sairaanhoitajayhdistyksen ANA:n[1] mukaan hoitotyön informatiikan asiantuntijuus (informatics nurse specialist) edellyttää vähintään maisterin tutkinnon tasoista hoitotyön informatiikan koulutusta, kun taas hoitotyön informatiikan sairaanhoitajalle (informatics nurse) riittää ammattitutkinnon lisäksi informatiikan kokemus.

Staggersin ym.[6] asiantuntijamäärityksen tasolla 4 on informatiikan innovaattori, jolla on koulutuksellisesti valmius tehdä tiedonhallintaan ja tieto- ja viestintäteknologian liittyvää tutkimusta ja tuottaa teoriaa. Nämä asiantuntijat johtavat hoitotyöhön liittyvää tieto- ja viestintäteknologian tutkimusta ja kehitystä. He tarkastelevat kriittisesti tiedonhallintakäytäntöjä ja kehittävät ratkaisuja ongelmakohtiin. Heillä on laaja osaaminen tiedonhallinnasta ja tieto- ja viestintäteknologiasta sekä ymmärrys järjestelmien, tieteenalojen ja tulosten keskinäisistä riippuvuuksista.

Hoitotieteen informatiikan asiantuntijat kehittävät käytännössä hoitotyön tiedonhallintaa laajasti terveysalalla. Alan tunnetun yhteisön mukaan (AMIA)[7] hoitotyön informatiikan asiantuntijat toimivat tieto- ja viestintäteknologian kehittäjinä, opettajina, tutkijoina, tietohallintojohtajina, ohjelmistokehittäjiä, implementoinnin konsultteina, poliittisten linjausten alustajina ja yrittäjinä. Esimerkkinä mainittakoon yksi maailmalla nopeasti yleistyvä asema terveysalan organisaatioissa, joka on hoitotyön tietohallintojohtaja (chief nursing informatics officer, CNIO). Aseman yleistymisen taustalla on selkeä tarve teknologian strategisen ja operatiivisen tason ohjaukselle laadukkaiden ja tehokkaiden terveyspalveluiden turvaamiseksi[8, 9].

Hoitotyön informatiikalla on valmius ratkaista hoitotyön tiedonhallinnan haasteita laajalti terveysalalla. Tämä edellyttää riittävän osaamisen turvaamisen hoitotyön informatiikan koulutuksella hoitoalan kaikilla eri tasoilla ammattitutkinnosta jatko-opintoihin asti. Lisäksi kaikissa hoitotyön organisaatioissa tulisi varmistaa hoitotyön informatiikan asiantuntijuus kliinisestä hoitotyöstä strategiseen johtamiseen asti.

Laura-Maria Peltonen
sh, TtM, tohtorikoulutettava
Hoitotieteen laitos
Lääketieteellinen tiedekunta
Turun yliopisto
lmemur(at)utu.fi

Lähteet
1 American Nurses Association (ANA). (2014). Scope and standards of nursing informatics practice. 2nd edition. American Nurses Association.
2 Staggers, N., & Thompson, C. B. (2002). The evolution of definitions for nursing informatics. Journal of the American Medical Informatics Association, 9(3), 255-261.
3 Kannry, J. ym. (2016). The Chief Clinical Informatics Officer (CCIO). Journal of the American Medical Informatics Association, 23(2), 435-435.
4 Gugerty, B., & Delaney, C. (2009). TIGER Informatics Competencies Collaborative (TICC), Final Report, Technology Informatics Guiding Educational Reform (TIGER) Initiative, 2009.
5 Canadian Association of Schools of Nursing (CASN). (2012). Entry-to-Practice Nursing Informatics Competencies.  http://www.casn.ca/2014/12/casn-entry-practice-nursing-informatics-competencies/
6 Staggers, N., Gassert, C. A., & Curran, C. (2002). A Delphi study to determine informatics competencies for nurses at four levels of practice. Nursing research, 51(6), 383-390.
7 American Medical Informatics Association (AMIA). (2016). Nursing informatics https://www.amia.org/programs/working-groups/nursing-informatics
9 AONE Position Paper: Nursing Informatics Executive Leader. (2012) http://www.aone.org/resources/informatics-executive-leader.pdf

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti