Hoitotyön informatiikan tutkimus nyt ja lähitulevaisuudessa

Hoitotyön informatiikka (nursing informatics) voidaan määritellä erikoisalana, jossa hoitotiede, tietojenkäsittelytiede ja informaatiotiede kytkeytyvät yhteen [1, 2]. Erikoisalan tavoitteena on edistää datan, informaation ja tiedon hallintaa hoitotyössä, sekä tukea potilaiden ja ammattilaisten päätöksentekoa. Alan yhdessä suuressa kansainvälisessä kongressissa vuonna 2014 esitetyt viisi tutkituinta aihetta olivat standardoidut terminologiat (standardized terminologies), suurten tekstimassojen hyödyntäminen (big data research), potilaan osallisuuden tukeminen (patient activation), koulutus ja pätevyys (education and competencies), sekä mobiiliteknologia terveyden tukena (mobile health)[3].

Hoitotyön informatiikan tutkimuksen tilasta tehtiin tarkemman kokonaiskuvan saamiseksi laaja kansainvälinen kyselytutkimus vuonna 2015[4]. Tutkimukseen vastaajat olivat hoitotyön ammattilaisia, joilla oli hoitotyön informatiikan kiinnostusta ja kokemusta. Vastaajat edustivat sekä yliopiston että kliinisen maailman ammattilaisia, jotka tavoitettiin lumipallo-otannalla. Tutkimukseen vastasi 402 henkilöä 44 maasta (Aasiasta, Afrikasta, Pohjois- ja Keski-Amerikasta, Euroopasta ja Australiasta). Suurin osa vastanneista oli sairaanhoitajia (90.3 %). Koulutukseltaan vastaajat olivat kandidaatin (28.8 %), maisterin (39 %) ja tohtorin (29.3 %) tutkinnon suorittaneita. Kliinisessä työssä toimivat vastaajat edustivat hoitavaa henkilöstöä (31.9 %), keskijohtoa (25.8 %), ylempää johtoa (16.8 %) sekä muita toimijoita, kuten asiantuntijoita (25.5 %). Yliopistolla toimivat vastaajat edustivat opiskelijoita (22.4 %), opettajia (16.6 %), professoreita (38.2 %) ja muita (22.8 %).

Alan tutkituimmat viisi aihetta vuonna 2015 olivat (n=376) hyvin linjassa vuoden 2014 todennettujen tutkimusaiheiden kanssa kattaen standardoidut terminologiat, mobiiliteknologian terveyden tukena, kliinisen päätöksenteon apuvälineet (clinical decision support), potilasturvallisuuden (patient safety) ja suurten tekstimassojen hyödyntämisen. Suurin osa raportoidusta tutkimustyöstä keskittyi kliinisen, opetuksen ja hallinnollisen toiminnan näkökulmiin ja pienempi osa teorian kehittämiseen.[5] Vastaajia pyydettiin lisäksi kuvaamaan, mihin tutkimusta tulevaisuudessa tulisi kohdentaa, jotta kliinistä toimintaa ja terveyden edistämistä voitaisiin jatkossa tukea paremmin. Vastaajien raportoimat tulevaisuudessa priorisoitavat tutkimusaiheet noudattivat samaa kaavaa kuin tutkimus tällä hetkellä, mutta joitain uusia näkökulmia saatiin myös esille. Nämä tutkimusaiheet ovat listattu kuvioon 1.[4]

Tutkimuksista ja kehittämishankkeista huolimatta, yksi kansainvälisesti keskeinen sairaanhoitajien huolenaihe oli hoitotyön sähköinen kirjaaminen ja siihen liittyvät sisällölliset ja tekniset ongelmat. Sisällölliset ongelmat liittyivät järjestelmissä oleviin puutteisiin tukea hoitotyötä, sillä järjestelmät eivät soveltuneet hyvin kliinisen hoitotyön kirjaamiseen tai potilaan kokonaisvaltaisen tilannekuvan luomiseen. Teknisten ongelmien esimerkkejä olivat käytettävyys ja yhteentoimivuus ongelmat, standardoinnin puute ja rajoitetut käyttömahdollisuudet.[6]

Hoitotyön tiedonhallintaan kohdistuvan tutkimuksen kautta saadaan tietoa, jonka avulla voidaan kehittää ja paremmin tukea hoitotyötä. Tutkimuksen avulla voidaan selvittää vaikuttavat ja kustannustehokkaat vaihtoehdot toiminnalle. Resurssien priorisointia varten onkin tärkeää, että käytännössä toimivat ja tutkimusta tekevät käyvät vuoropuhelua niistä aiheista, jotka ripeimmin vaativat toimenpiteitä. Kansainväliseen kyselyyn vastanneiden mukaan, jatkossa tulee panostaa enemmän koulutukseen, tutkimukseen, käytäntöön, näkyvyyteen ja yhteistyöhön toiminnan edistämiseksi[7].

Kirjoittajan tiedot

Laura-Maria Peltonen

sh, TtM, tohtorikoulutettava

Hoitotieteen laitos

Lääketieteellinen tiedekunta

Turun yliopisto

lmemur(at)utu.fi

Lähteet

1.              American Nurses Association (ANA). (2014). Scope and standards of nursing informatics practice. 2nd edition. American Nurses Association.

2.              Staggers, N., & Thompson, C. B. (2002). The evolution of definitions for nursing informatics. Journal of the American Medical Informatics Association 9(3), 255−261.

3.              Topaz M, Ronquillo C, Pruinelli L, Ramos SR, Peltonen L-M, Siirala E, Atique S, Hamann G, Kimpton Badger M. 2015. Central Trends in Nursing Informatics: Students' Reflections from International Congress on Nursing Informatics 2014 (Taipei, Taiwan) CIN: Computers, Informatics, Nursing 33(3), 85−89.

4.              Peltonen L-M, Topaz M, Ronquillo C, Pruinelli L, Sarmiento RF, Badger MK, Ali S, Lewis A, Georgsson M, Jeon E, Tayaben JL, Kuo C-H, Islam T, Sommer J, Jung H, Eler GJ, Alhuwail D. 2016. Nursing informatics research priorities for the future: recommendations from an international survey. 2016. Proceedings of Nursing Informatics 2016, W. Sermeus et al. (Eds.) pp. 222−226.

5.              Peltonen L-M, Alhuwail D, Ali S, Badger MK, Eler GJ, Georgsson M, Islam T, Jeon E, Jung H, Kuo C-H, Ronquillo C, Pruinelli L, Sarmiento RF, Lewis A, Tayaben JL, Sommer J, Topaz M. 2016. Current Trends in Nursing Informatics: Results of an International Survey 2016. Proceedings of Nursing Informatics 2016 W. Sermeus et al. (Eds.). pp. 938-939.

6.              Topaz M, Ronquillo C, Peltonen L-M, Pruinelli L, Sarmiento RF, Badger MK, Ali S, Lewis A, Georgsson M, Jeon E, Tayaben JL, Kuo C-H, Islam T, Sommer J, Jung H, Eler GJ, Alhuwail D, Ying-Li Lee. (2016). Low Satisfaction and Multi-level Concerns with Nursing Electronic Health Records: Results from an International Survey. AMIA 12-16. Nov, Chicago, USA.

7.              Topaz M, Ronquillo C, Peltonen L-M, Pruinelli L, Sarmiento RF, Badger MK, Ali S, Lewis A, Georgsson M, Jeon E, Tayaben JT, Kuo C-H, Islam T, Sommer J, Jung H, Eler GJ, Alhuwail D. 2016. Advancing nursing informatics in the next decade: recommendations from an international survey. Proceedings of Nursing Informatics 2016, W. Sermeus et al. (Eds.) pp. 123−127.