tiistai 8. marraskuuta 2016

Ollako osallistava sosiaalisen median kautta infektioiden torjunnassa, vaiko eikö olla?

Hoitoon liittyvät infektiot ja mikrobilääkeresistenssit ovat suurimpia globaaleja terveysuhkia, joiden taloudellinen haitta on isompi kuin monen toimijan maksukyky antaa myöten. Omalla toiminnalla voi oleellisesti vaikuttaa niiden syntyyn ennaltaehkäisevästi. Nykypäivänä kun niin yleisö kuin terveysalan toimijatkin tietävät enemmän terveydestä ja keinoista vaikuttaa siihen kuin koskaan aiemmin, on haasteeksi noussut se, miten nostaa yhtä tai kahta asiaa ison uutistulvan keskeltä sekä miten vaikuttaa massojen toimintaan. Oman haasteen vaikuttamiseen on tuonut tarve vuorovaikutukselle sekä osallistuvuudelle. Tämän tarpeen on myös EU:n potilasturvallisuusdirektiivi noteerannut, vaikkakin seurantatutkimuksissa ja toteutumisen arvioinneissa ei siihen olla riittävällä laajuudella ja vaikuttavuudella päästy.

Miten tavoittaa massat edullisesti, ja miten mahdollistaa osallistuvuus ja vuorovaikutteisuus?
Ajassa, jossa valtamedia on siirtynyt sosiaalisen median toimintaympäristöön erilaisien sähköisten sovellusten kautta, on haasteena olla juuri siellä missä muut ovat. Toinen haaste on olla siellä samanaikaisesti vuorovaikutuksen maksimoimiseksi. Näihin kaikkiin haasteisiin antaa sosiaalinen media monipuolisuudellaan ratkaisun avaimet. Sosiaalisen median toimintaympäristöjä on useita, joista suurimmat yleisösuosikit ovat mikroblogi Twitter sekä olohuoneenjatke Facebook. Mahdollisia tulevaisuuden ratkaisuja eivät tarjoa pelkästään sähköiset palvelut (eHealth) vaan silloin on siirrytty ajassa jo gamifikaatioon (gHealth) eli pelien aikaan. Esimerkiksi e-Bug-hankkeessa tavoitteena on ollut lisätä tietoisuutta mikrobeista ja infektioiden torjuntakeinoista pelien ja viihteellisten opetussessioiden kautta.

Twitter on tällä hetkellä ollut maailmalla suosituin vuorovaikutteinen toimintaympäristö, jossa osallistuvuus mahdollistetaan niin seuraamalla aiheita kuin visertämällä muille (twiittaamalla). Sähköisessä toimintaympäristössä oleellista ovat erilaiset hashtagit eli aihetunnisteet (#), joilla voidaan nostaa aiheseurantaan haluttu aihekokonaisuus. Tällöin mahdollistetaan myös yksittäisten viestien seuranta ja yhdistäminen samankaltaisiin. Twitter-chatit eli erilliset aihekeskustelut ovat olleet infektioiden torjunnassa se keino, jolla globaali toimintakenttä on pienentynyt ja asiantuntijat ovat voineet kommunikoida toimijoiden kanssa. Twitter-chatille ominaista on rajattu kesto, jonka aikana käydään keskustelua twiittaamalla aiheesta. Kesto voi olla muutamia tunteja (säännölliset, oman lähialueen tavoittavat chatit) tai jopa vuorokauden (erilaiset kampanjat) mahdollistaen globaalin osallistumisen. Erilaisia infektioiden torjunnan Twitte-chatteja ovat olleet #SaveAbx ja #fluchat, vain muutaman mainitakseni. Twitte-chatissa keskustelu sovitusta aiheesta etenee kertomalla omia näkemyksiä tai kommentoimalla toisten mielipiteitä. Kaikkeen keskusteluun voidaan lisäksi liittää kuvia, videoita ja muita linkkejä. Chatin seuraaminen on mahdollistettu käyttämällä tiettyä aihetunnistetta sekä kertomalla ajankohdasta oikealle foorumille.

18.11. vietetään maailman antibioottipäivää, jolloin halutaan muistuttaa antibioottien käytön vaikutuksista mikrobilääkeresistenssiin ja siten vastustuskykyisten mikrobien leviämiseen. Tavoitteena on opastaa mikrobilääkkeiden käytössä ja ohjata toimintaa haluttuun suuntaan. Päivän lähellä käytetään Twitterissä useita aihetunnisteita aiheeseen liittyen. Twitterin kautta seurataan lähettäjän seuraajien määrää eli mahdollisia tavoitettuja, uudelleen välitettyjä viestejä sekä tietenkin itse viestien lukumäärää. Esimerkiksi aihetunnisteella #AntibioticResistance on 23.10-1.11.16 välisenä aikana twiitattu 1359 kertaa. Käyttäjiä on ollut 890 ja heidän kautta mahdollisia tavoitettuja 3 525 458 henkilöä. Verrattuna tunnisteeseen #hoitotyö, joka on suomenkielinen ja siten rajaa kohdeyleisöä, on siitä aiheesta 24.10-1.11.16 twiitannut 52 käyttäjää  yhteensä 75 kertaa ja näin tavoitettu potentiaalisia henkilöitä 45 001. Selkeästi aktiivisempi aihe on ollut #AMR (antimicrobial resistance), josta yhden päivän aikana 1.11.16 twiittais 970 henkilöä 1558 kertaa ja tavoitti mahdollisesti 1 726 163 henkilöä. Siihen vertailuna: huomattavasti laajemmasta aiheesta #nursing (hoitotyö, englanninkielinen) twiittasi samana päivänä 882 henkilöä  1600 kertaa tavoittaen 1 945 539 henkilöä.

Se aika on siis ohitse, jolloin tutkijat ja terveysalan vaikuttajat pystyivät piiloutumaan omaan kammariinsa norsunluutorneihinsa. Sosiaalinen media tavoittaa nopeasti laajoja määriä käyttäjiä ja toiminta on seurattavissa. Sosiaalisen median luonne mahdollistaa osallistumisen ja vuorovaikutuksen kunkin yksilön halujen ja tarpeen mukaisesti. Kuitenkin perinteisiin medioihin verrattuna sosiaalinen media voi olla lyhytkestoisempaa ja vaikuttavuudeltaan nopeatempoista. Sosiaalinen media on niin keino kuin mahdollisuus, vaikka tulen lailla huono isäntä.


Kirjoittajan tiedot:

Dinah Arifulla
sairaanhoitaja, hygieniahoitaja, TtM, AmO
Terveysalan opettaja, Turun ammatti-instituutti
Tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Infektiotautien torjuntayksikkö
twitter: @dinaharifulla
sposti: work.dinah(at)gmail.com
LinkedIn

Dinah Arifulla on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Hän opettaa hoitotyötä Turussa ja toimii tutkijana hoitoon liittyvien infektioiden parissa Helsingissä. Vapaa-ajallaan hän toimii terveysalan some-aktiivina. Tämä blogikirjoitus sisältää hänen omia mielipiteitä ja ajatuksia eikä edusta hänen työpaikkojen näkemyksiä aiheesta.

Lähteet

Castro-Sánchez E. & Holmes A.H. Impact of organizations on healthcare-associated infections. J Hosp Infect 2015;89(4):346-50.

Goff D.A., Kullar R. & Newland J.G. Review of Twitter for infectious diseases clinicians: Useful or a waste of time? Clin Infect Dis 2015;60(10):1533-40.

Zowawi H.M., Abeldalthagafi M., Mar F.A., Almalki T., Kutbi A.H., Harris-Brown T., Harbart S., Balkhy H.H., Paterson D.L. & Hasanain R.A. The potential role of social media platforms in community awareness of antibiotic use in the Gulf Cooperation Council States: luxury or necessity? J Med Internet Res 2015;17(10):e233.

Lisäksi

ECDC Euroopan antibioottipäivä http://ecdc.europa.eu/fi/eaad/Pages/Home.aspx

ECDC, Sosiaalinen media antibioottien vastuullisen käytön edistämisessä http://ecdc.europa.eu/fi/eaad/Documents/Social-Media-Guidance-FI.pdf




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti