Pelaten taistoon tupakkaa vastaan

Keskiviikkona 31.5.2017 vietetään jokavuotista kansainvälistä tupakatonta päivää ”World No Tobacco Day”, jonka tarkoituksena on muistuttaa tupakkatuotteiden aiheuttamista moninaisista haitoista ja tupakanvastaisten toimien tärkeydestä. Asian muistuttaminen on edelleen ajankohtainen, sillä vielä tänäkin päivänä tupakka tappaa maailmanlaajuisesti vuosittain yli 7 miljoonaa ihmistä ja 12 % kaikista yli 30-vuotiaiden kuolemista linkittyy tupakkaan (WHO 2017).

Suomessa on toteutettu aktiivisesti tupakanvastaista työtä ja mm. tiukenneltu tupakkalainsäädäntöä. Savukkeiden polttaminen onkin Suomessa merkittävästi vähentynyt (Helldán & Helakorpi 2015; Kinnunen ym. 2015), mutta edelleen vuosittain uusi joukko nuoria päätyy kokeilemaan niitä. Lisäksi nuuska ja muut tupakkatuotteet ovat alkaneet kiinnostaa nuoria jopa aiempaa enemmän (Kinnunen ym. 2015). Jotta Suomi olisi vapaa tupakka- ja nikotiinituotteista vuoteen 2030 mennessä (Tupakkalaki 549/2016), on työsarkaa vielä edessä.

Tupakkalakiin (549/2016) kirjatun tavoitteen saavuttamiseksi ovat nuoret ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen tärkeässä roolissa. Näin lähestyvän tupakattoman päivän kunniaksi tämänkertainen blogikirjoitus keskittyykin esittelemään erityisesti 10–13 -vuotiaille varhaisnuorille suunnattua tupakka-aiheista terveyspeliä nimeltä Fume.

Fume – Sano ”EI” tupakkatuotteille!

Fume on mobiililaitteilla pelattava terveyspeli, joka sekä käsittelee mm. savukkeiden ja nuuskan käytön negatiivia seurauksia että tuo esille tupakoimattomuuden myönteisiä puolia eri näkökulmista. Fumeen sisällytetyt minipelit on suunniteltu samalla hauskoiksi, mutta silti tarjoamaan pelaamisen lomassa faktoihin pohjautuvaa tietoa tupakkatuotteista ymmärrettävällä tavalla, herättämään ajattelemaan tupakkatuotteiden käytön seurauksia ja kannustamaan sanomaan ”EI” tupakkatuotteille. Minipelien lisäksi sovelluksen aloitusnäytöltä löytyy lyhyitä tekstimuotoisia tietoiskuja peliin sisällytetyistä aihealueista.

Fume on julkaistu viime vuoden puolella mobiilikaupoissa ja sen on ladattavissa niistä ilmaiseksi eri mobiililaitteille (Android: Google Play; iOS: App Store; Windows: Microsoft store). Fume on tarkoitettu pelattavaksi joko itsenäisesti tai sitä voidaan hyödyntää osana esimerkiksi kouluissa toteutettavaa terveysohjausta vaikkapa aiheesta keskustelun pohjana.

Miten tämä kaikki liittyy hoitotieteeseen ja tutkimukseen?

Fume on osa Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella toteutettavaa väitöskirjatutkimusta, jossa Fumea kehitetään ja tutkitaan terveysinterventiona varhaisnuorten tupakoimattomuuden tukemiseen liittyen^(*. Fumen kehitystyö (Parisod ym./In press) on noudattanut tieteellistä prosessia (Craig ym. 2008), jossa intervention kehittämistä varten perehdytään niin aiempaan tutkimuskirjallisuuteen, tarkastellaan intervention suunniteltua rakennetta aiheeseen sopivan terveystieteellisen teorian kautta kuin testataan kehitteillä olevaa interventiota useaan otteeseen sen kehitysprosessin aikana. Näiden alun kehitysvaiheeseen liittyvien osatutkimusten lisäksi (lue näistä yhdestä lisää mm. aiemmasta blogikirjoituksestani) Fumen soveltuvuutta terveysohjauksen menetelmäksi on testattu ennen sen julkaisua keväällä 2016. Tässä pilottitutkimuksessa, jossa arvioitiin mm. Fumen käyttöä ja vaikuttavuutta, oli mukana yhteensä 151 varhaisnuorta. Näistä tuloksista kerromme lisää piakkoin. Pysy siis kuulolla!

Kuten interventioiden kehittämisprosessiin kuuluu, on tarkoituksenamme jatkaa Fumen ja sen oheismateriaalin kehitystyötä saadun palautteen ja tutkimustulosten pohjalta. Nuorten palautteen lisäksi tärkeässä roolissa ovat nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten näkemykset aiheesta. Liity siis mukaan taistoomme tupakkaa vastaan ja kerro ajatuksesi, miten Fumea voisi jatkokehittää tai miten voisit hyödyntää peliä työssäsi! Voit joko kirjoittaa ideasi alla olevaan kommenttikenttään tai lähettää sähköpostia heidi.parisod(a)utu.fi.

Kirjoittajan tiedot:

Heidi Parisod

terveydenhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

s-posti: heidi.parisod(at)utu.fi

ResearchGate: http://www.researchgate.net/profile/Heidi_Parisod/

LinkedIn: http://fi.linkedin.com/pub/heidi-parisod/94/368/a72/

^*) Fumen kehitystyö on toteutettu yhdessä Turun yliopiston TEPE-tutkimusryhmän ja pelifirma NordicEdun kesken. Fumen kehitystyötä ja siihen liittyvää tutkimusta ovat rahoittaneet Turun yliopisto, Juho Vainion Säätiö, Hengityssairauksien tutkimussäätiö, TYKS-säätiö, Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS r.y. ja Turun kaupunki.

Lähteet:

Craig P, Dieppe P, Macintyre S, Michie S, Nazareth I & Petticrew M. 2008. Developing and evaluating complex interventions: The new Medical Research Council guidance. BMJ 337, a1655.

Helldán A & Helakorpi S. 2015. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2014. Raportti 6/2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Helsinki.

Kinnunen JM, Pere L, Lindfors P, Ollila O & Rimpelä A. 2015. Nuorten terveystapatutkimus 2015. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977-2015. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:31. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.

Parisod H, Pakarinen A, Axelin A, Danielsson-Ojala R, Smed J & Salanterä S. Designing a Health-Game Intervention Supporting Health Literacy and a Tobacco-Free Life in Early Adolescence. In Press: hyväksytty julkaistavaksi (4/2017) Games for Health Journal -lehteen.

Tupakkalaki 549/2016. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160549

WHO 2017. World No Tobacco Day, 31 May 2017. Saatavissa: http://www.who.int/campaigns/no-tobacco-day/2017/en/

Seiso omilla jaloillasi – tutkimusta jalkaterveydestä

Toukokuu on maailmanlaajuinen jalkakuukausi. Sen tavoitteena on edistää kansalaisten jalkaterveyttä ja lisätä tietoutta erilaisten jalkavaivojen ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Jalkakuukaudella on vuosittain eri teema ja tänä vuonna teemana ovat kantakivut. On arvioitu, että noin joka neljännellä on jalkakipuja.

Jalkaterveys on osa ihmisen kokonaisterveyttä. Kun jalat ovat terveet niiden olemassa oloa tuskin huomaan. Sen sijaan pienikin jalkavaiva, vaikkapa kesäkenkien aiheuttama pieni rakko, aiheuttaa kipua ja vaivaa joka askeleella. On arvioitu, että ihminen kulkee elämänsä aikana viisi kertaa maapallon ympäri, siksi onkin syytä kysyä, miten meistä jokainen huolehtii jaloistaan, jotta jalat säilyvät terveinä tuon matkan?

Jalkojen omahoito tarkoittaa toimenpiteitä, joita yksilö tekee oman jalkaterveytensä ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Siihen kuuluvat jalkojen hygieniasta huolehtiminen, ihon ja kynsien hoito ja sopivan kokoisten sukkien sekä kenkien käyttö.

Jalkaterä anatomisesti on monimutkainen kokonaisuus. Siinä on 28 luuta, 33 niveltä, yli 100 nivelsidettä ja noin 30 lihasta. Nämä aikaansaavat kolmiulotteisia liikkeitä, mitkä tekevät jalkaterän ja nilkan alueen vaivojen arvioinnista ja hoidosta erityisen mielenkiintoisia. Esimerkiksi jalkakipujen arviointi ja hoito on salapoliisi työtä, koska varsin usein kipukohta on jossain muualla kuin itse kipua aiheuttava ongelma. Säären ja jalkaterän ulkosyrjällä tuntuva vihlova kipu on usein seurausta pakaroiden ja alaselän hermopinteistä.

Jalkakipu on aina merkki siitä, että jalat eivät voi hyvin. Jos tuntee jaloissaan kipua, on syytä pysähtyä tunnusteleman kipua ja sitä lisääviä tai helpottavia tekijöitä. Joskus kivun taustalla voi olla esimerkiksi sopimattomat kengät tai huolimattoman kynsien lyhennyksen aiheuttama kynsipiikki. Jos kipu ei helpota viikossa, on syytä hakeutua jalkaterapeutin vastaanotolle, joka tekee kattavan arvioinnin kivun syistä ja aloittaa asianmukaisen hoidon. Riittävän varhain aloitettu hoito poistaa usein kivun aiheuttajan ja nopeuttaa paranemista.

Hyvä jalkaterveys ei ole pysyvä olotila, vaan sen ylläpitäminen vaatii säännöllistä huolehtimista. Jokainen voi edistää jalkaterveyttään oikeanlaisilla terveysvalinnoilla ja jalkojen omahoidolla. Jalkaterveyttä horjuttavia tekijöitä ovat mm. pitkäaikaissairaudet, kuten diabetes, nivelreuma, ylipaino ja liikkumattomuus. Sairauden hyvä hoitotasapaino, terveellinen paino ja aktiivinen kuntoilu ovat hyväksi jaloille. Näiden lisäksi päivittäin toteutettu jalkojen omahoito ylläpitävät jalkojen terveyttä.

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen Clinical Quality -tutkimusohjelmassa tutkitaan eri-ikäisten jalkaterveyttä ja kehitetään menetelmiä jalkavaivojen arviointiin ja hoitoon.

Hyvää jalkaterveyttä kaikille Terveyttä tieteestä -blogin lukijoille.

Kirjoittajan tiedot:

Minna Stolt

TtT, yliopisto-opettaja, jalkaterapeutti (AMK)

Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto

sposti: minna.stolt@utu.fi

ResearchGate: https://www.researchgate.net/profile/Minna_Stolt

Kirjoitus perustuu lähteeseen:

Stolt M, Flink A, Saarikoski R & Väyrynen P. (toim.) 2017. Jalkaterveys. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki.

Psykiatristen osastojen toimintaa tulee kehittää käyttäjälähtöisesti yhdessä potilaiden, omaisten ja henkilökunnan kanssa

Psykiatristen osastojen toimintaa kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon yksilöt, joita niiden toiminta koskettaa. Psykiatrinen hoito ja sen sisältö koskettavat sekä hoidossa olevia potilaita, omaisia että luonnollisesti hoitoa toteuttavaa henkilökuntaa. Kun toiminnan kehittämiseen otetaan mukaan ne, joita toiminta koskee, puhutaan käyttäjälähtöisestä kehittämisestä. Perinteisesti psykiatrista hoitoa ja sen menetelmiä kehitettäessä ei olla kuitenkaan totuttu ottamaan mukaan potilaita ja omaisia, henkilökunnan näkemysten huomioinnin jäädessä usein myös uupumaan. Miksi tämä kuitenkin olisi tärkeää ja mitä tulisi huomioida?

Ottamalla huomioon käyttäjien näkemykset voidaan edistää uusien menetelmien sopivuutta ja hyväksyttävyyttä käyttötarkoitukseensa sekä käyttöympäristöönsä (Scariot ym. 2012). Vaikka uusi menetelmä olisi käyttökelpoinen, mutta siinä ei ole huomioitu käyttäjiä, se ei välttämättä koskaan saavuta sille asetettua tavoitteita (Forssel & Vuokko 2007). Toimintaa ja menetelmiä kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon kohderyhmän kehittämisehdotukset ja tarpeet (Hogan & Logan 2004), sekä oltava tietoinen käyttäjien odotuksista menetelmää ja sen sisältöä kohtaan (Koivunen 2009). Tärkeää on myös huomioida tulevilta käyttäjiltä vaadittavat taidot uutta menetelmää koskien (Scariot ym. 2012).

Käyttäjälähtöistä kehittämistä on hyödynnetty aiemmin mielenterveystyössä erityisesti erilaisten sähköisten palvelujen, kuten esimerkiksi tietosivustojen (Dirmaier et al. 2016), terveyspelien (Cheek et al. 2015), erilaisten mobiilisovellusten (Whiteman ym. 2017, Schlosser ym. 2016) ja internet välitteisten psykoterapioiden kehittämisessä (Rizzo et al. 2010).  Psykiatristen sairaaloiden toiminnan kehittäminen käyttäjälähtöisesti on kuitenkin ollut vähäisempää. Positiivisia kokemuksia psykiatristen sairaaloiden toiminnan kehittämisestä yhteistyössä potilaiden ja henkilökunnan kanssa on kuitenkin olemassa. Toimintaa on onnistuneesti kehitetty muun muassa koskien hoitajien työhyvinvointia ja hoidon laatua kehittämällä uusi työmenetelmä hoitajille väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen ja riskien arvioimiseen.  (Välimäki ym. 2013.)

Myös tällä hetkellä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella on menossa professori Maritta Välimäen johtama kansallinen hanke, jossa psykiatristen osastojen toimintaa kehitetään käyttäjälähtöisesti. Avainasemassa hankkeessa on potilaiden, omaisten ja henkilökunnan yhteistyö psykiatrisen hoidon kehittämisessä. Hankkeessa pureudutaan erityisesti erilaisten haastavien tilanteiden syntyyn ja niiden käsittelyyn. Haastavia tilanteita pyritään ennaltaehkäisemään kehittämällä osastojen toimintaa, osastoympäristöä ja osastojen ilmapiiriä.

Hankkeessa tehdyillä laajoilla potilaiden, omaisten ja henkilökunnan haastatteluilla pyrittiin nimeämään konkreettisia kehittämiskohteita ja -ideoita psykiatristen osastojen toimintaan. Tähän mennessä saadut tulokset osoittavat, että potilailla, omaisilla ja henkilökunnalla on arvokasta kokemustietoa haastavista tilanteista hoidossa, jota voidaan hyödyntää hoidon kehittämisessä ennaltaehkäisyn näkökulmasta.

Hankkeessa on mukana 27 suljettua psykiatrista osastoa ympäri Suomen. Toimintaa kehitetään 12 osastolla ja vertailuosastoja on 15. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Kirjoittajien tiedot:

Virve Pekurinen, sh (AMK), TtM

Tohtorikoulutettava

Hoitotieteen tohtoriohjelma (DPNurs)

Lääketieteellinen tiedekunta

Turun yliopisto

vimapek@utu.fi

Minna Anttila, TtT

Erikoistutkija

Hoitotieteteen laitos

Turun yliopisto

minant@utu.fi

Tella Lantta, sh (AMK), TtT

Erikoistutkija

Hoitotieteen laitos

Turun yliopisto; ja

School of Nursing, Hong Kong Polytechnic University

tejela@utu.fi

Maritta Välimäki, TtT

Professori

Hoitotieteen laitos

Turun yliopisto; ja

School of Nursing, Hong Kong Polytechnic University

mava@utu.fi

Lähteet:

Scariot CA, Heemann A & Padovani S. 2012. Understanding the collaborative-participatory design. Work 41, 2701–270.

Forssell A & Vuokko R. Käyttöönotto kriisissä: Tietojärjestelmän osuus käyttöönoton aikana ilmeneviin ongelmatilanteisiin. Häyrynen (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. Stakesin työpapereita 14/2007.

Koivunen M. 2009. Acceptance and use of information technology among nurses in psychiatric hospitals. Turun yliopiston julkaisuja, sarja D osa 837. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos. Väitöskirja.

Whiteman KL1, Lohman MC2, Gill LE3, Bruce ML2, Bartels SJ2. Adapting a Psychosocial Intervention for Smartphone Delivery to Middle-Aged and Older Adults with Serious Mental Illness. Am J Geriatr Psychiatry. 2017 Jan 5. pii: S1064-7481(16)30336-0. doi: 10.1016/j.jagp.2016.12.007. [Epub ahead of print]

Cheek C1, Fleming T2, Lucassen MF2, Bridgman H3, Stasiak K2, Shepherd M4, Orpin P3. Integrating Health Behavior Theory and Design Elements in Serious Games. JMIR Ment Health. 2015 Apr 21;2(2):e11. doi: 10.2196/mental.4133. eCollection 2015 Apr-Jun.

Rizzo AS1, Difede J, Rothbaum BO, Reger G, Spitalnick J, Cukor J, McLay R. Development and early evaluation of the Virtual Iraq/Afghanistan exposure therapy system for combat-related PTSD. Ann N Y Acad Sci. 2010 Oct;1208:114-25. doi: 10.1111/j.1749-6632.2010.05755.x.

Schlosser D, Campellone T, Kim D, Truong B, Vergani S, Ward C, Vinogradov S. Feasibility of PRIME: A Cognitive Neuroscience-Informed Mobile App Intervention to Enhance Motivated Behavior and Improve Quality of Life in Recent Onset Schizophrenia. JMIR Res Protoc. 2016 Apr 28;5(2):e77. doi: 10.2196/resprot.5450.

Dirmaier J, Liebherz S, Sänger S, Härter M, Tlach L. Psychenet.de: Development and process evaluation of an e-mental health portal. Inform Health Soc Care. 2016;41(3):267-85. doi: 10.3109/17538157.2015.1008486. Epub 2015 Feb 24.

Välimäki M, Lantta T, Anttila M, Pekurinen V, Alhonkoski M, Suvanne T, Laine A, Kannisto K & Kontio R. 2013. Hoitajien työnhallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteessa. Publications of Department of Nursing Science, University of Turku. Research and reports. Series A:66. Turku.

Mikä kiinnostaa terveysalan tiedonhallinnan ammattilaisia, tutkijoita ja kehittäjiä Euroopassa?

Terveysalan teknologiaan, tietoon ja tiedonhallintaan perehtyneet eurooppalaiset ammattilaiset, tukijat ja kehittäjät kokoontuivat Manchesterissä 24.–26.4.2017 konferenssissa nimeltä ”Informatics for Health 2017”. Konferenssin pääjärjestäjä on vuonna 1976 perustettu terveysalan tietojenkäsittelyyn ja tiedonhallinnan tutkimukseen ja teknologiaan keskittyvä organisaatio nimeltä ”European Federation for Medical Informatics (EFMI)”. Tällä voittoa tavoittelemattomalla organisaatiolla on 32 jäsenmaata. Organisaatio on järjestänyt ”Medical Informatics Europe (MIE)” -konferensseja eri puolilla Eurooppaa vuodesta 1978 lähtien. Nykyään konferensseja järjestetään vuosittain.

Tänä vuonna MIE-konferenssiin osallistui lähes 800 osallistujaa. Päivien sisältö muodostui neljästä pääesityksestä ja 80 rinnakkaissessiosta. Päivät sisälsivät 237 suullista esitystä, 16 paneelia, 14 työpajaa, 155 posteriesitystä ja yhdeksän demonstraatiota. Esityksissä korostuivat viisi teemaa:

• Terveyden edistämisen etäpalvelut
• Terveystiedon tutkimus
• Ihmisiin, organisaatioihin ja sosiaalisiin näkökulmiin liittyvä tutkimus
• Osaamisen hallinta
• Laatu, turvallisuus ja hoidon tulos

MIE-konferenssissa esitettyihin tutkimuksiin pääsee perehtymään proceedings-julkaisun (Randell ym. 2017) ja konferenssinabstraktien julkaisun (Scott ym. 2017) kautta. Proceedings-julkaisu koostuu 116 artikkelista ja abstraktien julkaisu sisältää 113 suullisen esityksen ja 149 posterin abstraktit. Nämä ovat open access -periaatteella vapaasti saatavilla.

Päivien aikana esiteltiin useita hoitotyöhön keskittyviä aiheita. Proceedings-julkaisusta voi lukea tutkimuksista, jotka liittyvät ikääntyvien hoitoon, opetukseen ja ohjaamiseen, terminologioihin, hoidon raportointiin ja jatkuvuuteen, seulontaan sekä terveystietojen digitalisointiin. Abstraktit käsittelevät muun muassa oppimista ja osaamista, teknologian käytettävyyttä, johtamisen tiedonhallintaa, hoitopolkuja, digitaalisia terveyspalveluita, terveystietojen siirtymistä ja visualisointia, hoitotyön kirjausten hyödyntämistä, haavojen paranemisen ennustamista, älypuhelimia hoitoyössä, esineiden internetiä (Internet of Things, IoT) sairaalassa ja laaduntarkkailua. Lisäksi hoitotyön työpajoissa pohdittiin esimerkiksi sitä että, miten sairaanhoitajia paremmin voitaisiin tukea ymmärtämään ja arvioimaan erilaisten teknologioiden hyötyjä ja uhkia. Keskusteluissa ilmeni, että hoitotyössä toimivilta toivotaan kriittisempää osallistumista teknologioiden ja tietojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon.

MIE-konferenssin aikana EFMI:n hoitotyön tutkijoiden ja ammattilaisten työryhmä kokoontui. Työryhmä suunnittelee hoitotyön tiedon ja tiedonhallinnan tutkijoille ja ammattilaisille suunnattuja sessioita seuraavaan MIE-konferenssiin, joka järjestetään Göteborgissa huhtikuussa vuonna 2018. Sessioiden toivotaan vetävän puoleensa niin kliinisessä työssä toimivia, kuin aihetta tutkivia ammattilaisia. Tällöin konferenssin pääteemassa heijastuu suurten tietomassojen hyödyntäminen.

Tutkimustieto lisääntyy valtavalla vauhdilla. Yksittäisten ammattilaisten on yhä vaikeampaa pysyä ajan tasalla uusimmasta tiedosta. Konferenssit ja tutkimuspäivät tuovat viimeisimpää tutkimustietoa valmiiksi pureskeltuna kuulijoille. Aiheen parissa työskentelevien ja aiheesta kiinnostuneille järjestetään opinto- ja tutkimuspäiviä myös Suomessa. Toukokuun aikana järjestetään esimerkiksi Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät sekä valtakunnalliset Sosiaali-ja terveydenhuollon atk-päivät Helsingissä.

Tiedon ja tiedonhallinnan tutkimus ja kehitys koskettavat digitalisaation myötä lähes kaikkia alan ammattilaisia. Tämän vuoksi kliinisessä työssä toimivien sekä palveluita käyttävien osallistuminen teknologian, tiedon ja tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämishankkeissa on tärkeää. Osallistumisella varmistetaan, että käyttöönotettava teknologia palvelee kaikkia käyttäjiään.

Kirjoittajan tiedot:
Laura-Maria Peltonen
Tohtorikoulutettava
Hoitotieteen laitos
Turun yliopisto
lmemur(at)utu.fi

Lähteet

Randell R et al (Eds.). Informatics for Health: Connected Citizen-Led Wellness and Population Health: Proceedings of Medical Informatics Europe 2017, Manchester, 24.04. - 26.04.2017. IOS Press, Amsterdam. 2017.

Scott PJ, Cornet R, McCowan C, Peek N, Fraccaro P, Geifman N, Gude WT, Hulme W, Martin GP, Williams R. Informatics for Health 2017: Advancing both science and practice. J Innov Health Inform. 2017 Apr 21;24(1):939. doi: 10.14236/jhi.v24.i1.939.

Saanko luvan?

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on laatinut ja ylläpitänyt ohjeistusta hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Lisäksi terveystieteellisen tutkimuksen toteutusta säätelee Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999). Yksi keskeinen hyvä tieteellinen käytäntö tutkimusprosessissa on tutkimusluvan hakeminen. Tutkimusraportissa myönnetty tutkimuslupa mainitaan usein yhdellä lauseella. Käytännössä tutkija käyttää tutkimusluvan hakemiseen työpanostaan huomattavasti tätä vaatimatonta mainintaa enemmän.

Olen kuluvan vuoden aikana saanut erään tutkimusprojektin merkeissä hakea tutkimuslupia useasta suomalaisesta yliopisto- ja keskussairaalasta. Olen ottanut yhteyttä yli kahteenkymmeneen sairaalaan ja luvanhankintaprosessi on käynnistynyt lähestulkoon kaikissa. Saatuani ensimmäiseen viestiini alustavasti myönteisen vastauksen olen suunnannut kyseisen sairaalan nettisivuille. Valtaosin tutkimusluvan hakemiseen liittyvät ohjeet ovat löytyneet vaivattomasti; samalta sivulta on ollut saatavissa sekä tutkimusluvan hakemiseen tarvittava lomake ohjeineen että henkilö tai taho, jonne hakemus on lähetettävä. Joidenkin sairaaloiden kohdalla tutkimuslupalomake on ikään kuin kätketty – tuskin kuitenkaan tarkoituksella – ja se on löytynyt vasta pitkällisten etsintöjen jälkeen esimerkiksi sairaalassa harjoitteluaan suorittaville opiskelijoille tarkoitettujen sivujen kautta.

Jokaisen sairaalan tutkimuslupalomake on erilainen. Pääasiat, kuten tutkimuksen nimi, tutkittavien määrä ja laatu sekä tutkimuksen sairaalalle aiheuttamat kustannukset pyydetään selvittämään lomakkeessa kuin lomakkeessa. Osassa tutkimuslupalomakkeista pyydetään nimeämään toimialueita tai muita sairaalan sisäisiä tietoja, joita organisaation ulkopuolelta tulevan tutkijan on vaikea tietää. Osa lomakkeista on suunniteltu pelkästään opinnäytetöiden tutkimusluville eikä muunlaista lupalomaketta ole saatavilla. Olenkin käyttänyt ja täyttänyt monenlaisia lomakkeita itse soveltaen tilanteen mukaan.

Täytetyn lomakkeen liitteineen olen palauttanut joko tutkimuskoordinaattorille, hallintoylihoitajalle, ylihoitajalle tai johonkin ”nimettömään” osoitteeseen. Lähes kaikkiin sairaaloihin tutkimuslupahakemuksen on saanut lähettää sähköisesti. Tutkijana arvostan erityisesti, kun paperit vastaanottava taho on reagoinut esimerkiksi kuittaamalla paperit saapuneeksi tai lupaamalla vastauksen mahdollisimman nopeasti. Tutkimusluvat on myönnetty pääosin sujuvasti, tosin osittain olen itse joutunut kyselemään lupien perään, mikäli useaan viikkoon ei ole vastausta kuulunut.

Erityismaininnan annan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille (Kuopion yliopistollinen sairaala), jossa käytössä on eTutkija –niminen järjestelmä, jossa koko tutkimuslupaprosessi hoidetaan sähköisessä järjestelmässä. Prosessi oli sujuva; lupahakemus tarkastettiin ennen sen varsinaista käsittelyä. Mikäli sinulla on mahdollisuus, tarkastelethan oman sairaalasi tutkimuslupakäytäntöjä. Toiveissa ovat selkeät otsikot nettisivuilla, ymmärrettävä lomake myös organisaation ulkopuoliselle tutkijalle, yhteyshenkilö sekä palautusosoite - ja tutkija kiittää.

Kirjoittajan tiedot:

Hannakaisa Niela-Vilén

kätilö, TtT, tohtoriohjelmakoordinaattori, post doc -tutkija

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

s-posti: hmniel(at)utu.fi

ResearchGate: https://www.researchgate.net/profile/Hannakaisa_Niela-Vilen