Psykiatristen osastojen toimintaa tulee kehittää käyttäjälähtöisesti yhdessä potilaiden, omaisten ja henkilökunnan kanssa

Psykiatristen osastojen toimintaa kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon yksilöt, joita niiden toiminta koskettaa. Psykiatrinen hoito ja sen sisältö koskettavat sekä hoidossa olevia potilaita, omaisia että luonnollisesti hoitoa toteuttavaa henkilökuntaa. Kun toiminnan kehittämiseen otetaan mukaan ne, joita toiminta koskee, puhutaan käyttäjälähtöisestä kehittämisestä. Perinteisesti psykiatrista hoitoa ja sen menetelmiä kehitettäessä ei olla kuitenkaan totuttu ottamaan mukaan potilaita ja omaisia, henkilökunnan näkemysten huomioinnin jäädessä usein myös uupumaan. Miksi tämä kuitenkin olisi tärkeää ja mitä tulisi huomioida?

Ottamalla huomioon käyttäjien näkemykset voidaan edistää uusien menetelmien sopivuutta ja hyväksyttävyyttä käyttötarkoitukseensa sekä käyttöympäristöönsä (Scariot ym. 2012). Vaikka uusi menetelmä olisi käyttökelpoinen, mutta siinä ei ole huomioitu käyttäjiä, se ei välttämättä koskaan saavuta sille asetettua tavoitteita (Forssel & Vuokko 2007). Toimintaa ja menetelmiä kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon kohderyhmän kehittämisehdotukset ja tarpeet (Hogan & Logan 2004), sekä oltava tietoinen käyttäjien odotuksista menetelmää ja sen sisältöä kohtaan (Koivunen 2009). Tärkeää on myös huomioida tulevilta käyttäjiltä vaadittavat taidot uutta menetelmää koskien (Scariot ym. 2012).

Käyttäjälähtöistä kehittämistä on hyödynnetty aiemmin mielenterveystyössä erityisesti erilaisten sähköisten palvelujen, kuten esimerkiksi tietosivustojen (Dirmaier et al. 2016), terveyspelien (Cheek et al. 2015), erilaisten mobiilisovellusten (Whiteman ym. 2017, Schlosser ym. 2016) ja internet välitteisten psykoterapioiden kehittämisessä (Rizzo et al. 2010).  Psykiatristen sairaaloiden toiminnan kehittäminen käyttäjälähtöisesti on kuitenkin ollut vähäisempää. Positiivisia kokemuksia psykiatristen sairaaloiden toiminnan kehittämisestä yhteistyössä potilaiden ja henkilökunnan kanssa on kuitenkin olemassa. Toimintaa on onnistuneesti kehitetty muun muassa koskien hoitajien työhyvinvointia ja hoidon laatua kehittämällä uusi työmenetelmä hoitajille väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen ja riskien arvioimiseen.  (Välimäki ym. 2013.)

Myös tällä hetkellä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella on menossa professori Maritta Välimäen johtama kansallinen hanke, jossa psykiatristen osastojen toimintaa kehitetään käyttäjälähtöisesti. Avainasemassa hankkeessa on potilaiden, omaisten ja henkilökunnan yhteistyö psykiatrisen hoidon kehittämisessä. Hankkeessa pureudutaan erityisesti erilaisten haastavien tilanteiden syntyyn ja niiden käsittelyyn. Haastavia tilanteita pyritään ennaltaehkäisemään kehittämällä osastojen toimintaa, osastoympäristöä ja osastojen ilmapiiriä.

Hankkeessa tehdyillä laajoilla potilaiden, omaisten ja henkilökunnan haastatteluilla pyrittiin nimeämään konkreettisia kehittämiskohteita ja -ideoita psykiatristen osastojen toimintaan. Tähän mennessä saadut tulokset osoittavat, että potilailla, omaisilla ja henkilökunnalla on arvokasta kokemustietoa haastavista tilanteista hoidossa, jota voidaan hyödyntää hoidon kehittämisessä ennaltaehkäisyn näkökulmasta.

Hankkeessa on mukana 27 suljettua psykiatrista osastoa ympäri Suomen. Toimintaa kehitetään 12 osastolla ja vertailuosastoja on 15. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Kirjoittajien tiedot:

Virve Pekurinen, sh (AMK), TtM

Tohtorikoulutettava

Hoitotieteen tohtoriohjelma (DPNurs)

Lääketieteellinen tiedekunta

Turun yliopisto

vimapek@utu.fi

Minna Anttila, TtT

Erikoistutkija

Hoitotieteteen laitos

Turun yliopisto

minant@utu.fi

Tella Lantta, sh (AMK), TtT

Erikoistutkija

Hoitotieteen laitos

Turun yliopisto; ja

School of Nursing, Hong Kong Polytechnic University

tejela@utu.fi

Maritta Välimäki, TtT

Professori

Hoitotieteen laitos

Turun yliopisto; ja

School of Nursing, Hong Kong Polytechnic University

mava@utu.fi

Lähteet:

Scariot CA, Heemann A & Padovani S. 2012. Understanding the collaborative-participatory design. Work 41, 2701–270.

Forssell A & Vuokko R. Käyttöönotto kriisissä: Tietojärjestelmän osuus käyttöönoton aikana ilmeneviin ongelmatilanteisiin. Häyrynen (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. Stakesin työpapereita 14/2007.

Koivunen M. 2009. Acceptance and use of information technology among nurses in psychiatric hospitals. Turun yliopiston julkaisuja, sarja D osa 837. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos. Väitöskirja.

Whiteman KL1, Lohman MC2, Gill LE3, Bruce ML2, Bartels SJ2. Adapting a Psychosocial Intervention for Smartphone Delivery to Middle-Aged and Older Adults with Serious Mental Illness. Am J Geriatr Psychiatry. 2017 Jan 5. pii: S1064-7481(16)30336-0. doi: 10.1016/j.jagp.2016.12.007. [Epub ahead of print]

Cheek C1, Fleming T2, Lucassen MF2, Bridgman H3, Stasiak K2, Shepherd M4, Orpin P3. Integrating Health Behavior Theory and Design Elements in Serious Games. JMIR Ment Health. 2015 Apr 21;2(2):e11. doi: 10.2196/mental.4133. eCollection 2015 Apr-Jun.

Rizzo AS1, Difede J, Rothbaum BO, Reger G, Spitalnick J, Cukor J, McLay R. Development and early evaluation of the Virtual Iraq/Afghanistan exposure therapy system for combat-related PTSD. Ann N Y Acad Sci. 2010 Oct;1208:114-25. doi: 10.1111/j.1749-6632.2010.05755.x.

Schlosser D, Campellone T, Kim D, Truong B, Vergani S, Ward C, Vinogradov S. Feasibility of PRIME: A Cognitive Neuroscience-Informed Mobile App Intervention to Enhance Motivated Behavior and Improve Quality of Life in Recent Onset Schizophrenia. JMIR Res Protoc. 2016 Apr 28;5(2):e77. doi: 10.2196/resprot.5450.

Dirmaier J, Liebherz S, Sänger S, Härter M, Tlach L. Psychenet.de: Development and process evaluation of an e-mental health portal. Inform Health Soc Care. 2016;41(3):267-85. doi: 10.3109/17538157.2015.1008486. Epub 2015 Feb 24.

Välimäki M, Lantta T, Anttila M, Pekurinen V, Alhonkoski M, Suvanne T, Laine A, Kannisto K & Kontio R. 2013. Hoitajien työnhallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteessa. Publications of Department of Nursing Science, University of Turku. Research and reports. Series A:66. Turku.