Terveyspalveluorganisaation
johtaminen voidaan jakaa strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen tasoon. Strategisella
tasolla päätöksenteko liittyy organisaation pitkäaikaisiin tavoitteisiin kuten
missioon, visioon ja näiden perusteella laadittuun pidemmän ajan strategiaan.
Taktisella tasolla pyritään tuomaan strategia käytäntöön keskittymällä
lyhempiin ajanjaksoihin sekä olemassa olevien resurssien käyttöön.
Operatiivisella tasolla taas johdetaan päivittäistä toimintaa ja palveluiden
laatua esimerkiksi varmistamalla vuorossa olevan henkilökunnan riittävyys
potilaiden hoidon tarpeisiin nähden.
Päätöksentekoa voidaan
tarkastella erilaisista näkökulmista kuten analyyttisen prosessin (Saaty 2008) tai
informaation prosessoinnin kautta (Newell & Simon 1972). Näkökulmasta
riippumatta, tieto on usein oleellinen osa päätöksenteon prosessia ja tiedon
hankinta voi kohdistua niin sähköisiin ja manuaalisiin lähteisiin kuin
käytännön ihmisiin ja tilanteisiin (Wilson ym. 1981, Peltonen ym. 2016). Hoitotyön
johtajien tiedonhankinta ei kuitenkaan aina ole vaivatonta. Tietoa on paljon ja
tärkeän tiedon löytäminen epäoleellisesta tietomassasta voi olla haastavaa.
Tieto on myös joskus virheellistä tai vanhentunutta.
Johtamiseen kehitettyjen
tietojärjestelmien tulisi tuottaa päätöksentekijöille tietoa asioista, jotka
liittyvät terveyspalveluiden tuottamiseen ja käyttöön. Hoitotyön johtamisen
tueksi on kehitetty erilaisia tietojärjestelmiä ja tutkimusta on tehty jonkin verran
esimerkiksi hoitosuuteen ja työnkulkuun liittyen (Fasoli & Haddock 2010),
mutta hoitotyön operatiivisen ja taktisen tason päätöksentekoa tukevan
teknologian tutkimus on yleisesti ottaen vielä vähäistä (Murtola ym. 2013). Ongelmana
on se, että tietojärjestelmä usein kehitetään yhtä määrättyä toimintaa varten,
ei niinkään käyttäjän tarpeista lähtien. Tämän johdosta kentällä on lukuisia
yksittäisiä järjestelmiä, joista päätöksentekijä joutuu hankkimaan tietoa
päätöksensä tueksi.
Tutkimuksen myötä on viitteitä
siitä, että sama tieto on tärkeää operatiivisella, taktisella ja strategisella
tasolla, mutta tämän tiedon tulisi olla eri muodoissa eri tasoilla (Andersson ym.
2004). Terveyspalveluorganisaation jokaiselle tasolle tulisi kehittää
käyttäjien tarpeisiin räätälöityjä keskitetympiä tiedonhallinnan ratkaisuja,
jotka toisivat tärkeät tiedot helposti ja nopeasti saataville. Tämä tukisi
päätöksentekoa ja auttaisi päätöksentekijää perustelemaan päätöksiään. Tärkeä
osa kehittämisprosessia on vuoropuhelu käytännössä toimivien ammattilaisten ja
kehittäjien välillä. Täydellistä järjestelmää on vaikea tehdä kertaheitolla,
koska tietojärjestelmien kehittämisprosessi on iteratiivinen ja jatkuvasti
muuttuvan ympäristön myötä järjestelmän kehittämistarve on jatkuvaa. Tiedonhallinnan
kehitykseen panostaminen maksaa kuitenkin itsensä takaisin parempien päätösten
ja sujuvamman toiminnan kautta.
Kirjoittajan tiedot:
Laura-Maria Peltonen
Tohtorikoulutettava
Hoitotieteen laitos
Turun yliopisto
lmemur(at)utu.fi
Lähteet
Fasoli, D.R., Haddock, K.S. (2010). Results
of an integrative review of patient classification systems. Annu Rev Nurs Res, 28, 295-316.
Lauri, S.,
Salanterä, S. (1998). Decision-making models in different fields of nursing. Res Nurs Health, 21(5), 443-452.
Murtola, L.-M.,
Lundgrén-Laine, H., Salanterä, S. (2013). Information
systems in hospitals: a review article from a nursing management perspective, International Journal of Networking and
Virtual Organisations, 13(1), 81–100.
Newell, A., & Simon, H. A. (1972). Human
problem solving (Vol. 104, No. 9). Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall.
Peltonen, L.M.,
Lundgrén-Laine, H., Salanterä, S. (2016). Information
Management in the Daily Care Coordination in the Intensive Care Unit. In H.
Hongxiu Li, Pirkko Nykänen, Reima Suomi, Nilmini Wickramasinghe, Gunilla Widén,
Ming Zhan (Eds.): WIS 2016, CCIS 636:
Building Sustainable Health Ecosystems. Springer, Switzerland, 1-15.
Saaty, T. L. (2008). Decision making with
the analytic hierarchy process. International
journal of services sciences, 1(1), 83-98.
Wilson, T.D. (1981). On user studies and
information needs. Journal of
Documentation, 37(1), 3-15.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.