Tohtorikoulutettavan elämää: #METurku-tapahtumassa edistettiin lasten oikeuksia ja osallisuutta

Kansainvälistä lasten oikeusien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Tänä vuonna turkulaisille 7-luokkalaisille järjestettiin yhteistyössä Turun yliopiston, Turun kaupungin, Turun Ammattikorkeakoulun, Turun ja Kaarinan seurakuntien, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry:n, Suomen Uusperheiden liitto ry:n ja Turvary:n kanssa #METurku (MyEqualTurku)-tapahtuma. Tapahtuman teemalla pyrittiin lisäämään nuorten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta oman hyvinvointinsa edistäjinä. #METurku järjestettiin Kupittaan urheiluhallilla, jossa seiskaluokkalaiset pääsivät kiertämään toiminnallisia pisteitä esimerkiksi mielenterveyteen, fyysiseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien aiheiden ympäriltä. Paikalla oli yli 30 järjestöä ja toimijaa, noin 300-350 oppilasta, ja tapahtuman suojelijana toimi Unicef. #METurku oli jatkoa viime vuoden #DigitTurku-tapahtumalle, josta kirjoitettiin myös Terveyttä tieteestä-blogissa

 Turun yliopiston Hoitotieteen laitokselta järjestimme nuorille pisteen, jossa he pääsivät pyörittämään ”Identiteettipyörää”. Identiteettipyörä sisälsi useita erilaisia seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta kuvaavia identiteettejä, ja nuoret saivat pohtia mitä kukin identiteetti heidän mielestään tarkoitti. Pisteemme oli menestys, koska nuoret kävivät aktiivisesti arvailemassa identiteettejä, he osoittivat selkeää kiinnostusta oppia seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta, ja nuoret osoittivat olevansa tietoisia monista identiteeteistä. 

#METurku oli kokonaisuudessaan tapahtumana onnistunut ja jälleen hyvä osoitus siitä, että lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita heitä koskevista asioista ja he ovat myös entistä tietoisempia ympärillään tapahtuvista asioista. Lasten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta tulisikin edistää käytännön elämän lisäksi myös tutkimuksessa, jotta sote-palveluista ja hoitotyöstä voitaisiin kehittää lasten ja nuorten näköisiä ja heidän tarpeisiinsa vastaavia.

Kirjoittajan tiedot:

Minna Laiti
Röntgenhoitaja, TtM, Tohtorikoulutettava
Turun yliopisto
Hoitotieteen laitos
mianlai(at)utu.fi

Vastuu lapsen hyvinvoinnista on aikuisella – hampaita unohtamatta

Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/mariaeklind/27080465840/

oolin merkitystä lapsen suun päivittäisessä omahoidossa ja ylipäätään terveellisten elämäntapojen muodostumisessa on edelleen tarvetta painottaa. Suomessa lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa vanhemmat ja lapsen huoltajat huolehtimaan lapsen hyvinvoinnista. Tämän lain olemassa olosta ja tärkeydestä saatiin hyvin ikävä muistutus syksyllä, kun uutisotsikoihin nousi tapaus, jossa pikkulapsen hampaiden hoitoa oli vakavasti laiminlyöty. 

Sosiaali- ja terveysministeriö 2009. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20. Helsinki.

Kirjoittajan tiedot:

Henna-Riikka Hakojärvi

suuhygienisti, TtM, tohtorikoulutettava

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

hrmhak@utu.fi

Musiikkia muistisairaan korville

Arviolta noin 200 000 henkilöä Suomessa sairastaa muistisairautta ja muistisairauksia sairastavien joukon arvioidaan kasvavan entisestään väestön ikärakenteen muutoksen myötä. Muistisairauksia sairastavien hoidon järjestelyä ja hyvää hoitoa koskevat kysymykset ovatkin jo herättäneet lisääntyvää keskustelua. Pinnalla on ollut hoitohenkilökunnan riittävyyden ja muistisairaalle oikean asuinmuodon ohella muun muassa muistisairaiden liialliseen lääkitsemiseen liittyvät kysymykset.

Muistisairauksiin liittyy muistisairautta sairastavan käyttäytymistä koskevia ympäristön haasteelliseksi kokemia muutoksia (engl. behavioral and psychological symptoms of dementia, BPSD), jotka liittyvät muun muassa muistisairaan pyrkimykseen ilmaista jokin tunnetila tai tarve. Muistisairauden kognitiivisten muutosten vuoksi nämä pyrkimykset voivat ilmetä esimerkiksi muistisairautta sairastavan aggressiivisuutena, huuteluna, kiihtyneisyytenä ja levottomuutena. Tällaisia käyttäytymisen muutoksia suositellaan hoidettavan, jos ne rasittavat tai aiheuttavat vaaratilanteita muistisairaalle tai hänen läheisilleen, hankaloittavat vuorovaikutusta muiden kanssa tai heikentävät muistisairaan toimintakykyä tai hänen kykyään huolehtia itsestään. Haasteelliseksi koetun käyttäytymisen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä suositaan ensisijaisesti lääkkeettömiä menetelmiä lääkkeiden mahdollisten haittavaikutusten vuoksi.

Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) toteutti syksyllä 2018 Muistiliiton toimeksiannosta laajan, järjestelmällisten katsausten (n=21) katsauksen muistisairaiden haasteelliseksi koetun käyttäytymisen hoitoon soveltuvien lääkkeettömiä menetelmiä koskevan tutkimusnäytön kokoamiseksi. 

Kuva: pxhere.com

Katsauksen tulosten perusteella vahvin tutkimusnäyttö tukee musiikin käyttöä muistisairaan haasteelliseksi koetun käyttäytymisen hoidossa (lue myös aiempi blogikirjoitus musiikista kivun hoidossa). Musiikkia oli hyödynnetty tutkimuksissa monin eri tavoin, muun muassa soittamalla muistisairaan mielimusiikkia ja musisoimalla ja laulamalla hänen kanssaan yhdessä. Vahva tutkimusnäyttö tuki myös muistisairaan yksilölliset tarpeet ja toivomukset huomioivien menetelmien käyttöä muistisairaan kiihtyneisyyden ja aggressiivisuuden vähentämisessä. Tällaiset menetelmät kattoivat muun muassa hoitotilanteet, kuten kylpytilanteet, jotka toteutettiin muistisairaan yksilölliset tarpeet huomioiden sekä muut menetelmät, joissa pyrittiin yksilöllisesti tunnistamaan muistisairaan kiihtyneisyyden syitä ja vastaamaan niihin.

Vaikka hoitohenkilökunnan riittävyyttä koskevat kysymykset aiheuttavat huolta, tutkimusnäytön valossa lääkkeettömiin menetelmiin satsaaminen kannattaa. Katsauksen tulokset kannustavatkin kokeilemaan eri lääkkeettömiä menetelmiä muistisairaiden haasteelliseksi koetun käyttäytymisen hoidossa sekä muistisairaan yksilölliset tarpeet ja mieltymykset että toimintaympäristö huomioiden. Tarjoa siis vaikka näin alkuun mielimusiikkia muistisairaan korville. 

Katsausta koskeva raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Muistiliiton sivuilta. Katsauksen tuloksista kertoi myös YLE uutiset.

Kirjoittajien tiedot:

Heidi Parisod

terveydenhoitaja, TtT

tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus)/

post doc -tutkija, hoitotieteen laitos, Turun yliopisto

s-posti: heidi.parisod(at)hotus.fi

Annukka Tuomikoski

sairaanhoitaja, TtM

tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus)/

väitöskirjatyöntekijä, hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto

s-posti: annukka.tuomikoski(at)hotus.fi

Lähteet:

Cerejeira J, Lagarto L, Mukaetova-Ladinska EB. 2012. Behavioral and psychological symptoms of dementia. Frontiers in neurology 3, 73.  

Finne-Soveri H, Kuusterä K, Tamminen A, Heimonen S, Lehtonen O, Noro A. 2015. Muistibarometri 2015 ja RAI tietoa kansallisen muistiohjelman tueksi. Raportti 17/2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (viitatti 30.11.2018). Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129706/URN_ISBN_978-952-302-565-3.pdf

Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 21.4.2018). Saatavissa: www.kaypahoito.fi

Tuomikoski A, Parisod H, Oikarainen A, Siltanen H, Holopainen A. 2018. Lääkkeettömien menetelmien vaikutukset muistisairautta sairastavan haasteelliseksi koettuun käyttäytymiseen – raportti järjestelmällisten katsausten katsauksesta. Muistiliiton julkaisusarja 1/2018. Muistiliitto & Hoitotyön tutkimussäätiö. Saatavissa: https://www.muistiliitto.fi/application/files/9315/4227/2682/Katsaus_laakkeettomat.pdf