tiistai 4. joulukuuta 2018

Musiikkia muistisairaan korville

Arviolta noin 200 000 henkilöä Suomessa sairastaa muistisairautta ja muistisairauksia sairastavien joukon arvioidaan kasvavan entisestään väestön ikärakenteen muutoksen myötä. Muistisairauksia sairastavien hoidon järjestelyä ja hyvää hoitoa koskevat kysymykset ovatkin jo herättäneet lisääntyvää keskustelua. Pinnalla on ollut hoitohenkilökunnan riittävyyden ja muistisairaalle oikean asuinmuodon ohella muun muassa muistisairaiden liialliseen lääkitsemiseen liittyvät kysymykset.

Muistisairauksiin liittyy muistisairautta sairastavan käyttäytymistä koskevia ympäristön haasteelliseksi kokemia muutoksia (engl. behavioral and psychological symptoms of dementia, BPSD), jotka liittyvät muun muassa muistisairaan pyrkimykseen ilmaista jokin tunnetila tai tarve. Muistisairauden kognitiivisten muutosten vuoksi nämä pyrkimykset voivat ilmetä esimerkiksi muistisairautta sairastavan aggressiivisuutena, huuteluna, kiihtyneisyytenä ja levottomuutena. Tällaisia käyttäytymisen muutoksia suositellaan hoidettavan, jos ne rasittavat tai aiheuttavat vaaratilanteita muistisairaalle tai hänen läheisilleen, hankaloittavat vuorovaikutusta muiden kanssa tai heikentävät muistisairaan toimintakykyä tai hänen kykyään huolehtia itsestään. Haasteelliseksi koetun käyttäytymisen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä suositaan ensisijaisesti lääkkeettömiä menetelmiä lääkkeiden mahdollisten haittavaikutusten vuoksi.

Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) toteutti syksyllä 2018 Muistiliiton toimeksiannosta laajan, järjestelmällisten katsausten (n=21) katsauksen muistisairaiden haasteelliseksi koetun käyttäytymisen hoitoon soveltuvien lääkkeettömiä menetelmiä koskevan tutkimusnäytön kokoamiseksi. 
Kuva: pxhere.com

Katsauksen tulosten perusteella vahvin tutkimusnäyttö tukee musiikin käyttöä muistisairaan haasteelliseksi koetun käyttäytymisen hoidossa (lue myös aiempi blogikirjoitus musiikista kivun hoidossa). Musiikkia oli hyödynnetty tutkimuksissa monin eri tavoin, muun muassa soittamalla muistisairaan mielimusiikkia ja musisoimalla ja laulamalla hänen kanssaan yhdessä. Vahva tutkimusnäyttö tuki myös muistisairaan yksilölliset tarpeet ja toivomukset huomioivien menetelmien käyttöä muistisairaan kiihtyneisyyden ja aggressiivisuuden vähentämisessä. Tällaiset menetelmät kattoivat muun muassa hoitotilanteet, kuten kylpytilanteet, jotka toteutettiin muistisairaan yksilölliset tarpeet huomioiden sekä muut menetelmät, joissa pyrittiin yksilöllisesti tunnistamaan muistisairaan kiihtyneisyyden syitä ja vastaamaan niihin.

Vaikka hoitohenkilökunnan riittävyyttä koskevat kysymykset aiheuttavat huolta, tutkimusnäytön valossa lääkkeettömiin menetelmiin satsaaminen kannattaa. Katsauksen tulokset kannustavatkin kokeilemaan eri lääkkeettömiä menetelmiä muistisairaiden haasteelliseksi koetun käyttäytymisen hoidossa sekä muistisairaan yksilölliset tarpeet ja mieltymykset että toimintaympäristö huomioiden. Tarjoa siis vaikka näin alkuun mielimusiikkia muistisairaan korville. 

Katsausta koskeva raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Muistiliiton sivuilta. Katsauksen tuloksista kertoi myös YLE uutiset.


Kirjoittajien tiedot:

Heidi Parisod
terveydenhoitaja, TtT
tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus)/
post doc -tutkija, hoitotieteen laitos, Turun yliopisto
s-posti: heidi.parisod(at)hotus.fi

Annukka Tuomikoski
sairaanhoitaja, TtM
tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus)/
väitöskirjatyöntekijä, hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
s-posti: annukka.tuomikoski(at)hotus.fi



Lähteet:

Cerejeira J, Lagarto L, Mukaetova-Ladinska EB. 2012. Behavioral and psychological symptoms of dementia. Frontiers in neurology 3, 73.  

Finne-Soveri H, Kuusterä K, Tamminen A, Heimonen S, Lehtonen O, Noro A. 2015. Muistibarometri 2015 ja RAI tietoa kansallisen muistiohjelman tueksi. Raportti 17/2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (viitatti 30.11.2018). Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129706/URN_ISBN_978-952-302-565-3.pdf

Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 21.4.2018). Saatavissa: www.kaypahoito.fi

Tuomikoski A, Parisod H, Oikarainen A, Siltanen H, Holopainen A. 2018. Lääkkeettömien menetelmien vaikutukset muistisairautta sairastavan haasteelliseksi koettuun käyttäytymiseen – raportti järjestelmällisten katsausten katsauksesta. Muistiliiton julkaisusarja 1/2018. Muistiliitto & Hoitotyön tutkimussäätiö. Saatavissa: https://www.muistiliitto.fi/application/files/9315/4227/2682/Katsaus_laakkeettomat.pdf






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti