Musiikista laastari kipuun

Taiteella, kuten musiikilla, sanotaan olevan parantava vaikutus. Laulamalla stressi laskee ja mieli piristyy. Musiikilla on myös pitkät perinteet sairaalassa potilaan rauhoittamisessa ja ahdistuksen lievittämisessä. Systemaattinen musiikin hyödyntäminen ja musiikkiterapian käyttö potilaan hoidossa sairaalassa ajoittuu ensimmäisen ja toisen maailman sodan aikaan, jolloin musiikkia käytettiin sotilaiden postraumaattisten kokemusten ja ahdistuksen hoidossa. Niihin aikoihin perustettiin myös ensimmäiset musiikkiterapiayhdistykset Yhdysvalloissa. Musiikin parantavaa vaikutusta voidaan käyttää potilaan hoidossa joko aktiivisesti osallistamalla soittoon/lauluun tai passiivisesti kuuntelemalla.

 Musiikkia voidaan hyödyntää potilaan hoidossa koko sairaalassaoloajan. On todettu, että musiikilla voidaan lievittää ahdistusta, rentouttaa, tuoda lohtua ja yhtälailla auttaa kuntoutumista aktivoimalla potilasta yhteiseen toimintaan. Erityisesti musiikin kuuntelun etuina pidetään edullisuutta, turvallisuutta ja toteuttamisen mahdollistamista esimerkiksi kuulokkeilla ilman toisten potilaiden häirintää.

Martin-Saavedran ja kumppaneiden (2018) hetki sitten julkaistun katsauksen mukaan musiikki toimii edellä mainittujen lisäksi tehokkaana kivunlievityskeinona. Tähän katsaukseen valikoitui 13 tutkimusartikkelia, joista osa oli myös olemassa olevia katsauksia aiheesta. Näistä jokaisessa arvioitiin kivun voimakkuutta tai kivun lieventymistä musiikin avulla. Osassa arvioitiin lisäksi myös sedatiivisten lääkkeiden käyttöä osana kivun hoitoa. Katsauksessa ei otettu kantaa, minkä tyyppistä musiikkia tulisi tarjota potilaalle kivun lievityksen yhteydessä, vaan musiikin ominaispiirteistä puhuttiin varsin yleisellä tasolla, kuten rentouttava musiikki jne. Pääosin katsaukseen valikoiduissa tutkimuksissa musiikin hyödyntämistä kivunhoidossa oli verrattu tavanomaiseen kivunhoitoon, hiljaisuuteen tai osallistavaan musiikkiterapiaan.

Tuloksena tutkijat suosittavat ehdottomasti musiikin käyttöä osana kivunlievitystä muiden menetelmien rinnalla. On toki haasteellista osoittaa, mikä vaikutus on juuri musiikin aikaansaama mutta musiikkia kannattaa hyödyntää, vaikka sillä olisi hyvin vähäinen vaikutus. Katsauksessa ei todeta musiikilla olevan haittavaikutuksia.

Kivunlievityskeinoina katsaukseen valikoiduissa tutkimusartikkeleissa käytettiin pääsääntöisesti musiikin kuuntelua kuulokkeilla, tyynyn sisään asennetulla soittimella tai elävän musiikin esityksillä. Akuutin kivunhoidon yhteydessä suositeltiin musiikkia koko hoidon ajan. Katsauksen mukaan toimenpiteessä hereillä olevat potilaat hyötyvät musiikin kuuntelusta toimenpiteen jälkeen enemmän kuin nukutetut potilaat.

Katsauksessa todetaan, että usein musiikin tyylilaji ilmaistaan hyvin yleisellä tasolla. Tutkijat pohtivat myös, voiko tietyntyyppinen melodia, rytmi tai harmonia vaikuttaa kivunlievitykseen voimakkaammin kuin toinen. Tähän kohdennettu jatkotutkimus voisi mahdollistaa paremman ja täsmällisemmän kivunlievityksen, eikä sellaista ollut tähän katsaukseen valikoiduissa tutkimuksissa tehty. 

Totta on, että musiikki koskettaa kaikkia. Toivottavasti jatkossa saamme lisää tutkimusta siitä, miten juuri tietyn tyyppisellä musiikilla voisimme vaikuttaa kivunlievitykseen. Näin saisimme potilaille vielä paremman kosketuksen musiikkiin. 

"Anna sen soida, anna sen soida, whoo-o. Älä pysäytä musiikkii, älä koskaan pysäytä sitä". Elastinen

Eriikka Siirala

Sh, TtM, TtT-opiskelija

Turun yliopisto

Hoitotieteen laitos

eesiir@utu.fi

Lähde

Martin-Saavedraa J., Vergara-Mendezb L., Talero-Gutiérrezc C. 2018. Music is an effective intervention for the management of pain: An umbrella review. Complementary Therapies in Clinical Practice, 32, 103–114. doi: 10.1016/j.ctcp.2018.06.003.