Nuorten ääni mielenterveyspalvelujen kehittämisessä- voidaanko kuuluvuutta parantaa?

Nuorten mielenterveys- ja hyvinvointipalveluja tulee kehittää yhdessä nuorten kanssa, huomioiden heidät niin palvelujen käyttäjinä kuin sidosryhmänä. Tällä tarkoitetaan sitä, että hyvinvointiin liittyvässä tutkimuksessa, päätöksenteossa ja nuorille kohdennettuja palveluja kehitettäessä on nuorten omat näkemykset, kokemukset ja ajatukset otettava huomioon. Kuitenkin nuoria koskevassa keskustelussa painottuu usein aikuisten käsitykset nuoriin vaikuttavista tekijöistä.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan mielenterveyden häiriöistä puolet alkavat ennen 14 ikävuotta ja tiedetään, että iso osa nuorista ei saa tarvitsemaansa apua tai hoitoa. Nuorten kohdalla avun hakeminen ja saaminen ajoissa on erityisen tärkeää, koska ilman ajoissa saatua apua aikuisiän terveyden ennuste on huono. Nuorilla avun hakemista ja saamista estää tiedon ja luottamuksen puute, leimautumisen ja häpeän pelko, aikuisten epärealistiset oletukset heidän kyvystä toimia aikuismaisesti, kankeat palvelurakenteet ja kokemukset kuulluksi tulemattomuudesta. Siksi mielenterveyspalvelujen kehittämisessä tärkeintä on kuulla nuorten ääntä, miten he asiat kokevat ja mitä he toivovat. Nuorten ääntä kuuntelemalla ja kunnioittamalla on mahdollista luoda heitä kiinnostavia ja heille sopivia mielenterveys- ja hyvinvointipalveluita. 

Lähde: Pixabay

Apua ja tukea tarvitseville nuorille on tärkeää saada palveluja, jotka ovat heille helposti ja sopivalla tavalla saatavilla sekä vastaavat heidän tarpeisiinsa. Digitaaliset palvelut ovat mahdollistaneet huomaamattomat ja helposti saatavilla olevat palvelut nykyaikaisella ja nuorille sopivalla tavalla. Ne ovat nuorille tuttuja ja he käyttävät näitä palveluja niin tiedonlähteenä kuin tuen ja avun hakemiseen. Mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa digitaaliset palvelut ovatkin erinomainen tapa tarjota räätälöityä tietoa ja matalan kynnyksen apua ja tukea nuorille. Tutkimalla olemassa olevien digitaalisten palvelujen käyttöä on mahdollista saada tietoa siitä, millä tavoin nuoret ovat palveluja käyttäneet ja millaisia asioita he ovat oma-aloitteisesti ja omista lähtökohdistaan käsin tuoneet esiin. Tällä tavalla saadaan nuorten itsensä tuottamaa ja kuvaamaa tietoa, jota yhdessä kyselyjen ja tilastojen kanssa voidaan hyödyntää nuorisolähtöisen palvelujärjestelmän suunnittelussa ja kehittämisessä. Näin voidaan varmistaa, että nuorille suunnatut palvelut ja hoitomuodot vastaavat heidän tarpeisiinsa ja ovat heille sopivia sekä perustuvat tutkittuun tietoon.


Kirjoittajan tiedot:

Kiki Metsäranta
sh, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos
Sähköposti: kianme(at)utu.fi

Lähteet

Best P, Gil-Rodriguez E, Manktelow R, Taylor BJ. Seeking help from everyone and no-one: Conceptualizing the online help-seeking process among adolescent males. Qual Health Res. 2016;26(8):1067–1077.

Costello EJ, He J, Sampson NA, Kessler RC, Merikangas KR. Services for adolescents with psychiatric disorders: 12-month data from the National Comorbidity Survey–Adolescent. Psychiatr Serv. 2014;65(3):359–366.

Gissler M, Kekkonen M, Känkänen P (toim.). Nuoret palveluiden pauloissa - Nuorten elinolot -vuosikirja 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018.

Halme N, Hedman L, Ikonen R, Rajala R. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017. Kouluterveyskyselyn tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 15/2018.

Hargreaves DS, Elliott MN, Viner RM, Richmond TK, Schuster MA. Unmet health care need in US adolescents and adult health outcomes. Pediatrics. 2015;136(3):513–520

Kaess M, Ritter S, Lustig S, ym. Promoting Help-seeking using E-technology for ADolescents with mental health problems: study protocol for a randomized controlled trial within the ProHEAD Consortium. Trials. 2019;20(1):94.

King R, Bambling M, Lloyd C, ym. Online counselling: The motives and experiences of young people who choose the Internet instead of face to face or telephone counselling. Couns Psychother Res. 2006;6(3):169–174. 

Kessler RC, Avenevoli S, Costello EJ, ym. Prevalence, persistence, and sociodemographic correlates of DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication Adolescent Supplement. Arch Gen Psychiatry. 2012;69(4):372–380.

Merikangas KR, Nakamura EF, Kessler RC. Epidemiology of mental disorders in children and adolescents. Dialogues Clin Neurosci. 2009;11(1):7–20.

Patton GC, Coffey C, Romaniuk H, ym. The prognosis of common mental disorders in adolescents: A 14-year prospective cohort study. Lancet. 2014;383(9926):1404–1411.

Välijärvi J. Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille. Tutkijoiden havaintoja ja suosituksia lasten ja nuorten monipuolisen kehityksen, terveyden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien edistämiseksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:7.

World Health Organization. Making health services adolescent friendly. 2012.

Wold Health Organization. Mental health action plan (2013-2020). 2013:48