Nuorella on oikeus (ja velvollisuus) olla oma itsensä

Medioissa kirjoitetaan ja kerrotaan nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista ja mielenterveysongelmista. Koulut, harrastukset ja vanhemmat vaativat nuorilta yhä enemmän ja aiemmin, kuin mitä heiltä soisi vaadittavan. Nuoren pitää olla itseohjautuva ja itsenäinen, menestyä koulussa ja harrastuksissa, olla muodikas ja näyttävä, sosiaalinen ja innovatiivinen. Yhteiskunta ja tämänhetkinen elämänmeno luovat paineita, joita kaikki nuoret eivät kestä.

Vaatimusten lisäksi nuori, erityisesti yläkoulunsa aloittanut, käy läpi suuria muutoksia elämässään, on koulun vaihtoa, uusia luokkatovereita, vieraita oppiaineita ja opettajia, koetaan murrosiän tuomia muutoksia kehossa ja mielessä, rakastumisia ja pettymyksiä. Ei ihme, että moni nuori kokee riittämättömyyden tunteita, masennusta ja ahdistusta. Epävarmuuden tunteet omasta ulkonäöstä ja muottiin mahtumisesta, ovat tyypillisiä tunteita murrosikäisillä, mutta tänä päivänä ne korostuvat sosiaalisen median ja yhä kasvavien vaatimusten vuoksi. Kuka ei haluaisi olla hyväksytty ja kelvata joukkoon omassa perheessään, koulussaan ja harrastuksissaan sekä muissa ympäristöissä, kuten (valitettavasti) myös sosiaalisessa mediassa.

Tutkimusten valossa nuorella on ”velvollisuus” olla oma itsensä

Jos nuori alkaa tuntea, ettei häntä hyväksytä sellaisena kuin on, hän voi alkaa tuntea tyytymättömyyttä itseensä. Tyytymättömyys itseen (self-critisism) ja tarve kuulua joukkoon voi johtaa siihen, että nuori ottaa roolin, joka ei olekaan sitä ominta itseä. Hän yrittää miellyttää muita muuttamalla käyttäytymistään ja ulkonäköään. Tämä on toki murrosikään kuuluva normaali vaihe, jolla ilmennetään yhteenkuuluvuutta sosiaalisissa suhteissa, mutta liian pitkälle mennessään se voi vaikuttaa negatiivisesti nuoren mielenterveyteen. Tutkimusten mukaan, itseensä tyytymättömät nuoret kokevat usein myös kelvottomuutta, arvottomuutta, epäonnistumista ja syyllisyyttä. He saattavat tarkkailla alituiseen itseään ja muiden reaktioita sekä hakea hyväksyntää keinolla millä hyvänsä. Tämänkaltainen ajattelu- ja toimintatapa on usein yhteydessä myös nuoren masennukseen.     

Kun nuori kokee sosiaalisissa suhteissa olevansa hyväksytty sellaisena kuin on, hänen on helpompi tuoda esiin omia ajatuksiaan, toiveitaan ja tarpeitaan, sekä hyväksyä myös itse itsensä sellaisenaan. Myötätunto itseä kohtaan (self-compassion) tarkoittaa sitä, että nuori tunnistaa herkemmin vaikeatkin tunteensa ja suhtautuu niihin ymmärtäväisesti. Hän hyväksyy itsensä kaikkine tunteinensa, virheinensä ja puutteinensa, juuri sellaisena kuin on. Tutkimusten mukaan, ”myötätunto itseä kohtaan” suojaa nuorta ahdistukselta, masennukselta ja stressiltä sekä on yhteydessä terveisiin sosiaalisiin suhteisiin, hyvinvointiin, onnellisuuteen, tyytyväisyyteen sekä resilienssiin, jonka johdosta stressin- ja muutostensietokyky on parempi. Kyky voida olla oma itsensä tukee nuoren hyvinvointia ja positiivista kehitystä.

  

#MeTurku hyvinvointitapahtumassa jokainen saa olla oma itsensä

Lasten oikeuksien päivänä (20.11.), Kupittaan urheiluhallilla järjestetään Turun alueen seitsemäsluokkalaisille #MeTurku (My Equal Turku) hyvinvointitapahtuma. Tapahtumaan on osallistumassa noin 500 nuorta opettajineen. Tapahtuma järjestetään Lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhlavuoden teeman ”Jokainen saa olla oma itsensä” hengessä. Tapahtuman idea syntyi alkuvuonna 2017, kun joukko lasten ja nuorten hyvinvoinnista kiinnostuneita tutkijoita ja toimijoita* istuivat saman pöydän ääressä ja pohtivat, mitä hyvää voisivat yhdessä tehdä lasten ja nuorten hyväksi. Hyvinvointitapahtuma järjestetään saman joukon voimin jo kolmatta kertaa (aiempien vuosien tapahtumista voit lukea täältä 2017, 2018).

Hyvinvointitapahtuman tavoitteena on lisätä nuorten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta oman hyvinvointinsa edistäjinä. Tapahtumassa on erilaisia toiminnallisia pisteitä ja messupisteitä, joita järjestävät laajasti erilaiset toimijat**. Pisteillä nuori voi kuulla terveellisistä elintavoista, keskustella mielenterveydestä, innostua uusista harrastuksista sekä saada tietoa hyvinvointia edistävistä mahdollisuuksista ja tahoista, joista voi saada tukea, kun on kurja olla. Niin tapahtuman järjestäjät, kuin myös tapahtumassa mukana olevat toimijat ovat siellä nuorta varten ja valmiita tukemaan jokaista olemaan oma itsensä.  

Kirjoittajan tiedot:

Anni Pakarinen (Terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja)

Kehityspäällikkö, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

e-mail: anni.pakarinen@utu.fi

*Tapahtuman järjestävät: Turun kaupunki, Turun AMK sosiaali- ja kasvatusala, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Yhteinen kasvatustyö, Turun yliopiston hoitotieteen laitos ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry.

**Tapahtumassa ovat mukana: ETRA-liitto, Cloetta, MLL Isät ja pojat puussa ja Tyttö olet Helmi, Nordic Edu, Nuorten mielenterveystalo, Lounais-Suomen Partiopiiri, Lounais-Suomen poliisi, Syli ry, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Niko-projekti, SPR:n Nuorten Turvatalo, Turun AMK, Turun NMKY Yökoris, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun kaupunki Mihi.fi ja Suun terveydenhuolto, Turun nuorisovaltuusto, Turun Nuori Teatteri, Turun seudun SETA, Turun Unicef-ryhmä, Turun vesilaitos, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Linkki-toiminta, Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset - FinFami ry, Väestöliitto Kumita-peli. Tapahtumassa esiintyy tubettaja Joona Hellman.

Kirjoitus perustuu seuraaviin lähteisiin:

Bluth, K., Mullarkey, M., & Lathren, C. (2018). Self-compassion: A potential path to adolescent resilience and positive exploration. Journal of Child and Family Studies, 27(9), 3037-3047.

Montserrat, C., Dinisman, T., Bălţătescu, S., Grigoraş, B. A., & Casas, F. (2015). The effect of critical changes and gender on adolescents’ subjective well-being: Comparisons across 8 countries. Child Indicators Research, 8(1), 111-131.

Muris, P., Otgaar, H., Meesters, C., Heutz, A., & van den Hombergh, M. (2019). Self-compassion and Adolescents’ Positive and Negative Cognitive Reactions to Daily Life Problems. Journal of Child and Family Studies, 28(5), 1433-1444.

Thomaes, S., Sedikides, C., van den Bos, N., Hutteman, R., & Reijntjes, A. (2017). Happy to be “me?” authenticity, psychological need satisfaction, and subjective well‐being in adolescence. Child Development, 88(4), 1045-1056.

Warren, R., Smeets, E., & Neff, K. (2016). Self-criticism and self-compassion: risk and resilience. Current Psychiatry, 15(12), 18–21. 24-28, 32.