Puhutaan terveysjärjestelmän selkärangasta ennen kuin se katoaa

Hyvää sairaanhoitajan ja kätilön vuotta 2020!

Maailman terveysjärjestö on nimennyt vuoden 2020 sairaanhoitajan ja kätilön vuodeksi. Kampanjaa pääsee tutustumaan täältä https://www.who.int/campaigns/year-of-the-nurse-and-the-midwife-2020. Kampanjan Internet-sivustolla järjestön puheenjohtaja toteaa sairaanhoitajien olevan jokaisen terveysjärjestelmän selkäranka. Mutta miten se selkäranka toimii? Mitä kaikkea sairaanhoitajat ja kätilöt oikeastaan tekevät?

Osa hoitotyöstä on helposti kuvattavissa, lääkkeen antaminen ja ohjaaminen, erilaiset hoitotoimenpiteet, potilaan voinnin seuranta kysymällä, mittaamalla, arvioimalla. Mutta suoran potilastyön lisäksi tapahtuu paljon muutakin. Hoitajat järjestävät jatkohoitoa, selvittävät potilassiirtomahdollisuuksia, tekevät laajasti organisoivaa työtä, jota tutkija Davina Allen on kuvannut näkymättömäksi työksi https://theinvisibleworkofnurses.co.uk/

Omassa väitöskirjatutkimukseni eri vaiheissa tunnistimme hoitajien kanssa yli 100 hoitotyön interventiota, joita hoitajat toetuttavat aikuispsykiatrian avohoidossa. Osa näistä olivat niitä toimintoja, joita hoitajat tekevät eri toimintaympäristöissä, kuten verenpaineen mittaaminen tai jo aikaisemmin mainittu lääkehoidon toteuttaminen ja ohjaus. Ison osan interventioista tavoitteena on potilaan terveyskäyttäytymisen muutos. Näitä ovat esimerkiksi: sopivan aktiivisuustason edistäminen potilaan arjessa, tunnesäätelyn tukeminen, yhteisten tavoitteiden luominen ja omaisten osallisuuden vahvistaminen. Osa on vaikeammin kuvattavia mutta merkityksellisiä kuten toivon ylläpitäminen tai hoitosuhteen rakentaminen. Näiden lisäksi oli paljon hoitojärjestelmään liittyviä toimintoja kuten tiedon vaihtamista eri yhteistyötahojen kanssa, työn dokumentointi sekä erilaisten hoitokokousten järjestäminen ja koordinointi. Sekä yksittäisen potilaan että koko hoitojärjestelmän kannalta keskeistä työtä siis.

Toinen mielenkiintoinen tutkimustulos oli, että tutkimuksessa mukana olleet hoitajat kokivat oman työn näkyväksi tekemisen, kuvaamisen ja käsitteellistämisen merkitykselliseksi. Ehdotankin juhlavuoden kunniaksi, että puhutaan erityisen paljon hoitotyöstä sekä siitä helposti ymmärrettävästä, että abstraktista, näkyvästä ja näkymättömästä ja lisätään sitä kautta tietoisuutta selkärangasta ennen kuin se katoaa https://sairaanhoitajat.fi/kadonnut/

Kirjoittaja:

Maria Ameel

sh, vtm, tohtorikoulutettava

Turun yliopisto

hoitotieteenlaitos

makaam@utu.fi

Väitöskirjan osajulkaisu, johon tekstissä viitataan: Ameel, M, Kontio, R, Junttila, K. Nursing interventions in adult psychiatric outpatient care. Making nursing visible using the Nursing Interventions Classification. J Adv.Nurs. 2019; 75: 2899– 2909. https://doi.org/10.1111/jan.14127

Hyötyisikö hoitotieteellinen tutkimus biopankeista?

Biopankkiin kootaan biologisia näytteitä ja tietoja suostumuksen antaneilta henkilöiltä lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä varten. Biopankki eroaa perinteisistä tutkimusnäytekokoelmista, koska biopankkiin ei kerätä näytteitä vain yhtä tiettyä tutkimusta varten, vaan näytteitä voidaan käyttää myös nyt tulevaisuuden tutkimustarpeisiin. FINGENIOUSTM on Biopankkien Osuuskunta Suomen (FINBB) hallinnoima palvelu, jonka kautta tutkijan on mahdollista saada lupa kaikkiin sairaalabiopankkeihin yhdellä hakemuksella. Mukana osuuskunnassa ovat Auria Biopankki Turussa, Helsingin Biopankki, Itä-Suomen Biopankki, Keski-Suomen Biopankki, Pohjois-Suomen biopankki Borealis ja Tampereen Biopankki. Muita suomalaisia biopankkeja ovat Terveystalon, Terveyden ja hyvinvoinin laitoksen, Veripalvelun sekä Hematologinen biopankki.

Biopankit ovat osaltaan vaikuttaneet genomiin eli ihmisen koko perimään liittyvän tutkimuksen kasvuun ja mahdollistaneet uudenlaiset tutkimusasetelmat. Näissä asetelmissa voidaan valita tutkimusnäkökulma, jossa pystytään paremmin perehtymään mm. sairauksien syntymekanismeihin ja ennusteisiin sekä arvioimaan hoitojen tehoa ja hyödyllisyyttä. Saatua tietoa voidaan käyttää kansalaisten ja potilaiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa ja edistämisessä, sillä geenitietoa ja muuta biopankkeihin kerättyä tietoa voidaan yhdistää muuhun sairaalassa kerättyyn terveystietoon. Se on mahdollista, mikäli potilaiden tiedot on on siirretty sairaalan potilastietojärjestelmästä tutkijoiden luvanvaraisessa käytössä olevaan tietojärjestelmään esim. Tyksissä kliiniseen tietopalvelun tietoaltaaseen.

Kuulostaa kovin lääketieteelliseltä. Tulevaisuudessa ja osittain jo nyt pystymme esimerkiksi geenitiedon avulla tarjoamaan potilaille entistä yksilöllisempää hoitoa, elämänlaadun paranemista, nykyistä tehokkaampaa sairauksien ennaltaehkäisyä ja jopa arvokkaan elinajan pidentymistä. Juuri nyt on se hetki, jolloin meidän hoitotieteilijöiden tulee miettiä oman tieteenalamme mahdollisuuksia ottaa osaa tällaiseen tutkimukseen.

Turun yliopistollisen keskussairaalan lääketieteen asiantuntijat ovat mukana sydämen vajaatoiminnan hoitoa käsittelevässä biopankkitutkimuksessa. Sydämen vajaatoiminta on krooninen sairaus, jolle on tyypillistä toistuvat pahenemisvaiheet ja josta ei yleensä voi täysin parantua. Tutkimuksessa pyritään saamaan lisätietoa vajaatoiminnan taudinkulusta, hoidosta ja niistä tekijöistä, jotka ennustavat sairauden pahenemista ja potilaiden joutumista sairaalahoitoon. Hoitotieteellisellä tutkimuksella voisi olla tärkeä tehtävä osana tämäntyyppistä tutkimusta, sillä kyseisen potilasryhmän hoidossa vajaatoimintahoitajille on annettu paljon vastuuta.

Meidän kannattapitää mieli avoimena ja miettiä teknologian ja lainsäädännön tuomia uusia mahdollisuuksia hoitotieteellisen tutkimuksen saralla. Ja vaikuttaa biopankkitutkimuksen onnistumiseen itsekin. Meillä kaikilla on myös konkreettinen mahdollisuus omalta osaltamme auttaa tutkimusta luovuttamalla meistä otetut näytteet biopankkiin, ja kertomalla asiasta muillekin.

Kirjoittajan tiedot:

Riitta Danielsson-Ojala
TtM, tohtorikoulutettava

Lähteet:

Biopankkilaki 30.11.2012/688

Biopankkitoiminta & yksilöllistetty lääketiede, Lääkärisanomat, erikoisnumero, 12/2016.

Suomen biopankit. https://www.biopankki.fi/ Luettu 14.1.2020

Kuva: https://www.auria.fi/biopankki/palvelut/index.php#naytteet_tutkimukseen Käytetty 14.1.2020

Kouluterveyskyselyllä arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi: kotona koettu henkinen väkivalta on osa monen lapsen ja nuoren arkea

Monille meistä kyselyt ovat tuttuja erilaisista yhteyksistä: kyselyillä voidaan kartoittaa kokemuksiamme ja näkemyksiämme asiakkaina, kuluttajina, yksilöinä yhteiskunnassa, mutta myös terveyspalveluiden käyttäjinä ja potilaina. Kyselyillä voidaan tavoittaa suuriakin populaatioita esimerkiksi erilaisten tutkimusinstituutioiden kautta. Suomessa yksi tunnetuista lapsille ja nuorille suunnatuista kyselyistä on Kouluterveyskysely.

Kouluterveyskyselyn toteuttamisesta vastaa nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), joka on kerännyt vuodesta 1996 alkaen tietoa kouluikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä. Kouluterveyskyselyn kohderyhmä kattaa useat ikäryhmät: perusopetuksen 4, 5, 8, ja 9-luokkaiset, lukio- ja ammattikoulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kouluterveyskysely toteutetaan valtakunnallisesti joka toinen vuosi, ja se kattaa laajasti eri elämän osa-alueet: hyvinvointi, perhe ja ystävyyssuhteet, koulunkäynti ja opiskelu, terveys, osallisuus ja palveluiden saatavuus. Kyselyn rakenne on ajan myötä täydentynyt ja seurannut aikaa esimerkiksi seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden näkökulmista: nykyiseen Kouluterveyskyselyyn on lisätty kohta, jossa sukupuoli-identiteetin voi ilmoittaa olevan muu kuin syntymässä määritelty ja seurustelusuhteissa otetaan huomioon myös mahdollisuus samaa sukupuolta olevalle kumppanille.

Kuva: Pixabay

Viimeisin Kouluterveyskysely toteutettiin 2019, jolloin kyselyyn vastasi yli 250 000 kohderyhmään kuuluvaa lasta ja nuorta. Kyselyn tulokset osoittivat, että suurin osa vastanneista lapsista ja nuorista koki olevansa tyytyväinen elämäänsä. Hälyttävä tulos oli kuitenkin se, että joka kuudes 4. ja 5. luokkaa käyvistä ja useampi kuin joka neljäs 8. ja 9. luokkaa käyvistä vastasi kokeneensa viimeksi kuluneen vuoden aikana vähintään kerran vanhempansa tai muun huolta pitävän aikuisen taholta henkistä väkivaltaa. Henkisellä väkivallalla kyselyssä tarkoitetaan vanhemman tai huolta pitävän aikuisen kieltäytymistä puhumaan, loukkaamista, nöyryyttämistä, hylkäämisellä uhkaamista, esineiden lyömistä, lukitsemista johonkin tai väkivallalla uhkaamista. Näiden vastaajien joukossa oli myös monia sateenkaarinuoriksi itsensä määritteleviä, ja heistä yli 40 % ilmoitti kokevansa syrjintää tai henkistä väkivaltaa kotonaan. Tulokset antavat hälyttäviä viitteitä siitä, että lasten ja nuorten elämä kodissa ei ole aina turvallista tai omaa yksilöllistä kasvua ja kehitystä tukevaa.

Miten Kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan sitten hyödyntää lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvässä päätöksenteossa? Kotona koetun henkisen väkivallan osalta päätöksenteossa tulisi huomioida, miten jo varhaisessa vaiheessa voidaan kartoittaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa, esimerkiksi äitiys- ja perheneuvolassa. Ongelmiin tulisi puuttua mahdollisimman ajoissa, jotta jokaiselle lapselle ja nuorelle voitaisiin taata hyvä ja turvallinen kasvuympäristö. Perheiden hyvinvoinnista tulisi huolehtia jo vauvaiästä lähtien, ja perheille tulisi tarjota tarvittaessa tukipalveluita. Henkisestä väkivallasta tulisi myös käydä avointa keskustelua enemmän, sillä siihen voi yhä liittyä puhumattomuutta ja häpeää. Myös henkisen väkivallan muodot eivät välttämättä ole yhtä tiedostettuja kuin fyysisen väkivallan. Ja mitä tulee sateenkaarinuorten kokemasta henkisestä väkivallasta kotona, moninaisuudesta olisi tärkeää puhua jo ennen lapsen syntymää, sillä uskon, että vanhemman tietämys moninaisuudesta voi olla vähäistä, mikä taas voi herättää negatiivisia reaktioita vanhemmissa. Tiedon jakaminen vanhemmille sekä huoltajille tarkoitettujen koulutusten kautta ymmärrys asioista yleensä lisääntyy, jolloin perheessä osataan käsitellä tilanteita, jotka nyt näkyvät Kouluterveyskyselyssä lasten ja nuorten kokemana henkisenä väkivaltana.

Lisätietoa Kouluterveyskyselystä:

THL 2019. Kouluterveyskysely. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely

THL 2019. Kouluterveyskyselystä. Tietoa päätöksentekoon. https://thl.fi/documents/605877/4373469/KTK19_esite_fi.pdf/0cb063a1-3a3b-47dd-85ba-a75615da1841

THL 2019. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019. https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/lasten-ja-nuorten-hyvinvointi-kouluterveyskysely-2019

YLE Uutiset 30.11.2019. Joka neljäs seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva yläkoululainen kokee kotonaan fyysistä väkivaltaa. https://yle.fi/uutiset/3-11089142

Kirjoittajan tiedot:

Minna Laiti

Röntgenhoitaja, TtM, Väitöskirjatutkija

Turun yliopisto

Hoitotieteen laitos

mianlai(at)utu.fi