Sivut

tiistai 14. tammikuuta 2020

Hyötyisikö hoitotieteellinen tutkimus biopankeista?


Biopankkiin kootaan biologisia näytteitä ja tietoja suostumuksen antaneilta henkilöiltä lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä varten. Biopankki eroaa perinteisistä tutkimusnäytekokoelmista, koska biopankkiin ei kerätä näytteitä vain yhtä tiettyä tutkimusta varten, vaan näytteitä voidaan käyttää myös nyt tulevaisuuden tutkimustarpeisiin. FINGENIOUSTM on Biopankkien Osuuskunta Suomen (FINBB) hallinnoima palvelu, jonka kautta tutkijan on mahdollista saada lupa kaikkiin sairaalabiopankkeihin yhdellä hakemuksella. Mukana osuuskunnassa ovat Auria Biopankki Turussa, Helsingin Biopankki, Itä-Suomen Biopankki, Keski-Suomen Biopankki, Pohjois-Suomen biopankki Borealis ja Tampereen Biopankki. Muita suomalaisia biopankkeja ovat Terveystalon, Terveyden ja hyvinvoinin laitoksen, Veripalvelun sekä Hematologinen biopankki.

Biopankit ovat osaltaan vaikuttaneet genomiin eli ihmisen koko perimään liittyvän tutkimuksen kasvuun ja mahdollistaneet uudenlaiset tutkimusasetelmat. Näissä asetelmissa voidaan valita tutkimusnäkökulma, jossa pystytään paremmin perehtymään mm. sairauksien syntymekanismeihin ja ennusteisiin sekä arvioimaan hoitojen tehoa ja hyödyllisyyttä. Saatua tietoa voidaan käyttää kansalaisten ja potilaiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa ja edistämisessä, sillä geenitietoa ja muuta biopankkeihin kerättyä tietoa voidaan yhdistää muuhun sairaalassa kerättyyn terveystietoon. Se on mahdollista, mikäli potilaiden tiedot on on siirretty sairaalan potilastietojärjestelmästä tutkijoiden luvanvaraisessa käytössä olevaan tietojärjestelmään esim. Tyksissä kliiniseen tietopalvelun tietoaltaaseen.

Kuulostaa kovin lääketieteelliseltä. Tulevaisuudessa ja osittain jo nyt pystymme esimerkiksi geenitiedon avulla tarjoamaan potilaille entistä yksilöllisempää hoitoa, elämänlaadun paranemista, nykyistä tehokkaampaa sairauksien ennaltaehkäisyä ja jopa arvokkaan elinajan pidentymistä. Juuri nyt on se hetki, jolloin meidän hoitotieteilijöiden tulee miettiä oman tieteenalamme mahdollisuuksia ottaa osaa tällaiseen tutkimukseen.

Turun yliopistollisen keskussairaalan lääketieteen asiantuntijat ovat mukana sydämen vajaatoiminnan hoitoa käsittelevässä biopankkitutkimuksessa. Sydämen vajaatoiminta on krooninen sairaus, jolle on tyypillistä toistuvat pahenemisvaiheet ja josta ei yleensä voi täysin parantua. Tutkimuksessa pyritään saamaan lisätietoa vajaatoiminnan taudinkulusta, hoidosta ja niistä tekijöistä, jotka ennustavat sairauden pahenemista ja potilaiden joutumista sairaalahoitoon. Hoitotieteellisellä tutkimuksella voisi olla tärkeä tehtävä osana tämäntyyppistä tutkimusta, sillä kyseisen potilasryhmän hoidossa vajaatoimintahoitajille on annettu paljon vastuuta.

Meidän kannattapitää mieli avoimena ja miettiä teknologian ja lainsäädännön tuomia uusia mahdollisuuksia hoitotieteellisen tutkimuksen saralla. Ja vaikuttaa biopankkitutkimuksen onnistumiseen itsekin. Meillä kaikilla on myös konkreettinen mahdollisuus omalta osaltamme auttaa tutkimusta luovuttamalla meistä otetut näytteet biopankkiin, ja kertomalla asiasta muillekin.

Kirjoittajan tiedot:

Riitta Danielsson-Ojala
TtM, tohtorikoulutettava

Lähteet:
Biopankkilaki 30.11.2012/688

Biopankkitoiminta & yksilöllistetty lääketiede, Lääkärisanomat, erikoisnumero, 12/2016.

Suomen biopankit. https://www.biopankki.fi/ Luettu 14.1.2020

Kuva: https://www.auria.fi/biopankki/palvelut/index.php#naytteet_tutkimukseen Käytetty 14.1.2020

1 kommentti:

  1. On kyllä hyvä, että geenitiedon avulla pystytään tarjoamaan potialille entistä yksilöllisempää hoitoa ja muuta. On mielenkiintoista, kuinka lääketiedekin kehittyy tulevaisuudessa paljon enemmän. Minua kiinnostaa tämä aihe ja tuotekehitys. https://mecaplan.fi/palvelut/

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.