Kouluterveyskyselyllä arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi: kotona koettu henkinen väkivalta on osa monen lapsen ja nuoren arkea

Monille meistä kyselyt ovat tuttuja erilaisista yhteyksistä: kyselyillä voidaan kartoittaa kokemuksiamme ja näkemyksiämme asiakkaina, kuluttajina, yksilöinä yhteiskunnassa, mutta myös terveyspalveluiden käyttäjinä ja potilaina. Kyselyillä voidaan tavoittaa suuriakin populaatioita esimerkiksi erilaisten tutkimusinstituutioiden kautta. Suomessa yksi tunnetuista lapsille ja nuorille suunnatuista kyselyistä on Kouluterveyskysely.

Kouluterveyskyselyn toteuttamisesta vastaa nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), joka on kerännyt vuodesta 1996 alkaen tietoa kouluikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä. Kouluterveyskyselyn kohderyhmä kattaa useat ikäryhmät: perusopetuksen 4, 5, 8, ja 9-luokkaiset, lukio- ja ammattikoulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kouluterveyskysely toteutetaan valtakunnallisesti joka toinen vuosi, ja se kattaa laajasti eri elämän osa-alueet: hyvinvointi, perhe ja ystävyyssuhteet, koulunkäynti ja opiskelu, terveys, osallisuus ja palveluiden saatavuus. Kyselyn rakenne on ajan myötä täydentynyt ja seurannut aikaa esimerkiksi seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden näkökulmista: nykyiseen Kouluterveyskyselyyn on lisätty kohta, jossa sukupuoli-identiteetin voi ilmoittaa olevan muu kuin syntymässä määritelty ja seurustelusuhteissa otetaan huomioon myös mahdollisuus samaa sukupuolta olevalle kumppanille.

Kuva: Pixabay

Viimeisin Kouluterveyskysely toteutettiin 2019, jolloin kyselyyn vastasi yli 250 000 kohderyhmään kuuluvaa lasta ja nuorta. Kyselyn tulokset osoittivat, että suurin osa vastanneista lapsista ja nuorista koki olevansa tyytyväinen elämäänsä. Hälyttävä tulos oli kuitenkin se, että joka kuudes 4. ja 5. luokkaa käyvistä ja useampi kuin joka neljäs 8. ja 9. luokkaa käyvistä vastasi kokeneensa viimeksi kuluneen vuoden aikana vähintään kerran vanhempansa tai muun huolta pitävän aikuisen taholta henkistä väkivaltaa. Henkisellä väkivallalla kyselyssä tarkoitetaan vanhemman tai huolta pitävän aikuisen kieltäytymistä puhumaan, loukkaamista, nöyryyttämistä, hylkäämisellä uhkaamista, esineiden lyömistä, lukitsemista johonkin tai väkivallalla uhkaamista. Näiden vastaajien joukossa oli myös monia sateenkaarinuoriksi itsensä määritteleviä, ja heistä yli 40 % ilmoitti kokevansa syrjintää tai henkistä väkivaltaa kotonaan. Tulokset antavat hälyttäviä viitteitä siitä, että lasten ja nuorten elämä kodissa ei ole aina turvallista tai omaa yksilöllistä kasvua ja kehitystä tukevaa.

Miten Kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan sitten hyödyntää lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvässä päätöksenteossa? Kotona koetun henkisen väkivallan osalta päätöksenteossa tulisi huomioida, miten jo varhaisessa vaiheessa voidaan kartoittaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa, esimerkiksi äitiys- ja perheneuvolassa. Ongelmiin tulisi puuttua mahdollisimman ajoissa, jotta jokaiselle lapselle ja nuorelle voitaisiin taata hyvä ja turvallinen kasvuympäristö. Perheiden hyvinvoinnista tulisi huolehtia jo vauvaiästä lähtien, ja perheille tulisi tarjota tarvittaessa tukipalveluita. Henkisestä väkivallasta tulisi myös käydä avointa keskustelua enemmän, sillä siihen voi yhä liittyä puhumattomuutta ja häpeää. Myös henkisen väkivallan muodot eivät välttämättä ole yhtä tiedostettuja kuin fyysisen väkivallan. Ja mitä tulee sateenkaarinuorten kokemasta henkisestä väkivallasta kotona, moninaisuudesta olisi tärkeää puhua jo ennen lapsen syntymää, sillä uskon, että vanhemman tietämys moninaisuudesta voi olla vähäistä, mikä taas voi herättää negatiivisia reaktioita vanhemmissa. Tiedon jakaminen vanhemmille sekä huoltajille tarkoitettujen koulutusten kautta ymmärrys asioista yleensä lisääntyy, jolloin perheessä osataan käsitellä tilanteita, jotka nyt näkyvät Kouluterveyskyselyssä lasten ja nuorten kokemana henkisenä väkivaltana.

Lisätietoa Kouluterveyskyselystä:

THL 2019. Kouluterveyskysely. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely

THL 2019. Kouluterveyskyselystä. Tietoa päätöksentekoon. https://thl.fi/documents/605877/4373469/KTK19_esite_fi.pdf/0cb063a1-3a3b-47dd-85ba-a75615da1841

THL 2019. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019. https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/lasten-ja-nuorten-hyvinvointi-kouluterveyskysely-2019

YLE Uutiset 30.11.2019. Joka neljäs seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva yläkoululainen kokee kotonaan fyysistä väkivaltaa. https://yle.fi/uutiset/3-11089142

Kirjoittajan tiedot:

Minna Laiti

Röntgenhoitaja, TtM, Väitöskirjatutkija

Turun yliopisto

Hoitotieteen laitos

mianlai(at)utu.fi