Yhdenvertaisuusnäkökulmia digitalisoituvaan terveydenhuoltoon

Koronakriisi vauhditti digiloikkaa monen muun alan lisäksi myös terveydenhuollossa, jossa etenkin etävastaanottojen monet hyödyt tulivat havaituiksi. Uusien käytäntöjen omaksuminen on ollut monelle helppoa, sillä oman terveyden seurannassa käytettävät laitteet ovat yleistyneet viime vuosina ja yhä useampi seuraa esimerkiksi aktiivisuuttaan, stessitasoaan tai untaan älyrannekkeen tai -sormuksen avulla. Terveyttä edistävän mittaamisen lisäksi markkinoille on tulossa kehittyneempiäkin sairauksien hoitoon ja -etäseurantaan tarkoitettuja laitteita, joita voidaan olemassa olevien teknologioiden lisäksi hyödyntää terveydenhuollon eri palveluissa. Nykyisistäkin älykelloista osa pystyy esimerkiksi varoittamaan käyttäjäänsä mahdollisesta eteisvärinäkohtauksesta.

Teknologian tarjoamat hyödyt ovat moninaisia, kun laitteet opastavat terveyden edistämisessä ja sairauksien esimmäiset merkit voidaan tunnistaa varhain. Suomessa terveyspolitiikka tavoittelee terveyserojen tasaamista ja yhdenvertaisia palveluita kaikille. Näin ollen terveydenhuollon digitalisaatiota koskevissa keskusteluissa usein nostetaankin esiin huoli siitä, kuka näistä teknologioista pääsee hyötymään ja kasvattaako teknologian käyttöönotto jo olemassa olevia terveyseroja? Huolia lisääntyvästä terveyden eriarvoisuudesta on esitetty niin kansainvälisessä kuin kansallisessakin keskustelussa.

Sukupuolten tasa-arvo on yksi teknologian yhdenvertaisuuteen liittyvä näkökulma, jota on vaikea sivuuttaa. Tekoälyn algoritmien sukupuolittuneisuus on ollut esillä myös mediassa ja keskeisimpänä taustavaikuttimena on pidetty teknologia-alan miesvaltaisuutta (n. ¾ työvoimasta). Tilanne on ollut pitkään muuttumaton, vaikka monimuotoisuutta pidetään tärkeänä teknologian suunnittelua ohjaavana arvona ja teknologia-alan tutkintoja suorittaneiden naisten määrä on lisääntynyt. Esimerkiksi naisten terveydelle keskeisen kuukautiskierron seurantaan tarkoitettuja sovelluksia tuli markkinoille verrattain myöhäisessä vaiheessa ja laitteiden muotoilua on myös kritisoitu huonosti naisten käyttöön soveltuvaksi. Riskinä on, että muutenkin teknologiasta vähemmän kiinnostuneet naiset jättävät myös terveysteknologian mahdollisuudet hyödyntämättä. Lisäksi haasteita voi tulla teknologian integroimisessa naisvaltaisen terveydenhuollon palveluihin.

Käyttäjänäkökulmasta myös ikääntyneet ovat yksi ryhmä, jolta voi jäädä hyödyntämättä uusien palveluiden mahdollisuudet digitalisoituvassa terveydenhuollossa. Vaikka ikäihmistenkin keskuudessa teknologian käyttö on yleistynyt, yli 75-vuotiaista edelleen alle puolet käyttää internettiä. Koska kroonisten sairauksien ilmaantuvuus lisääntyy iän myötä, teknologian mahdollisuudet hyödyttäisivät ikääntyneitä erityisen paljon. Käyttöönoton esteinä saattavat kuitenkin olla esimerkiksi negatiiviset asenteet, vaikeakäyttöisyys tai aistitoimintojen heikentyminen. Ne ikääntyneet ovat etuoikeutetussa asemassa, jotka saavat lähiomaisiltaan laitteita sekä tukea ja perehdytystä niiden käyttöön.

Saavutettavuus voi olla laajemminkin haaste, joka jättää osan digi-kehityksen ulkopuolelle esimerkiksi taloudellisten tai terveydellisten esteiden vuoksi. Jos nämä haasteet ratkaistaan onnistuneesti, voi digitalisaatio myös lisätä terveyden yhdenvertaisuutta kun luotettava tieto ja yhteys terveydenhuollon ammattihenkilöön ovat helposti kaikkien saatavilla. Ensisijaista olisikin ottaa terveydenhuollon digitalisaatioprosessin vaiheiden suunnitteluun mukaan koko palveluiden käyttäjäkunta ja ihmisyyden diversiteetti – kaikki kenelle yhteiskunnassa mukana olo ja terveys kuuluvat.

Kirjoittaja:

Suvi Sundgren

Sh, TtM, Tohtorikoulutettava

Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

suansu@utu.fi

Lähteet:

Cai Z, Fan D & Du J 2017. Gender and attitudes toward technology use: A meta-analysis. Computers & Education 105 (2017), 1-13.

Pixabay (kuva).

Oikeusministeriö 2020. Yhdenvertaisuus. https://oikeusministerio.fi/yhdenvertaisuus (16.6.2020)

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2020. Hyvinvointi- ja terveyserot. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot (22.6.2020)

Tilastokeskus 2019. Suomalaisten internetin käyttö 2019. https://www.stat.fi/til/sutivi/2019/sutivi_2019_2019-11-07_kat_001_fi.html (18.6.2020)

Työterveyslaitos 2016. Aktiivisuus, uni, stressi – oman hyvinvoinnin mittaaminen lisääntyy. https://www.ttl.fi/tyopiste/askeleet-uni-stressi-oman-hyvinvoinnin-mittaaminen-lisaantyy/ 18.6.2020

Yhdenvertaisuusblogi 2020. Tiesitkö, että tekoälyyn ja algoritmeihin liittyvää syrjintää valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu? https://www.syrjinta.fi/-/tiesitko-etta-tekoalyyn-ja-algoritmeihin-liittyvaa-syrjintaa-valvoo-yhdenvertaisuusvaltuutettu-?cssType=normal (22.6.2020)

Yusif S, Soar J & Hafeez-Baig A. 2016. Older people, assistive technologies, and the barriers to adoption: A systematic review. International Journal of Medical Informatics 94(2016), 112-116.