Koronakriisi vauhditti digiloikkaa monen muun alan lisäksi myös
terveydenhuollossa, jossa etenkin etävastaanottojen monet hyödyt tulivat
havaituiksi. Uusien käytäntöjen omaksuminen on ollut monelle helppoa, sillä oman
terveyden seurannassa käytettävät laitteet ovat yleistyneet viime vuosina ja
yhä useampi seuraa esimerkiksi aktiivisuuttaan, stessitasoaan tai untaan
älyrannekkeen tai -sormuksen avulla. Terveyttä edistävän mittaamisen lisäksi
markkinoille on tulossa kehittyneempiäkin sairauksien hoitoon ja -etäseurantaan
tarkoitettuja laitteita, joita voidaan olemassa olevien teknologioiden lisäksi hyödyntää
terveydenhuollon eri palveluissa. Nykyisistäkin älykelloista osa pystyy esimerkiksi
varoittamaan käyttäjäänsä mahdollisesta eteisvärinäkohtauksesta.
Teknologian tarjoamat hyödyt ovat moninaisia, kun laitteet opastavat
terveyden edistämisessä ja sairauksien esimmäiset merkit voidaan tunnistaa
varhain. Suomessa terveyspolitiikka tavoittelee terveyserojen tasaamista ja
yhdenvertaisia palveluita kaikille. Näin ollen terveydenhuollon digitalisaatiota
koskevissa keskusteluissa usein nostetaankin esiin huoli siitä, kuka näistä
teknologioista pääsee hyötymään ja kasvattaako teknologian käyttöönotto jo olemassa
olevia terveyseroja? Huolia lisääntyvästä terveyden eriarvoisuudesta on
esitetty niin kansainvälisessä kuin kansallisessakin keskustelussa.
Sukupuolten
tasa-arvo on yksi teknologian yhdenvertaisuuteen liittyvä näkökulma, jota on
vaikea sivuuttaa. Tekoälyn algoritmien sukupuolittuneisuus on ollut esillä myös
mediassa ja keskeisimpänä taustavaikuttimena on pidetty teknologia-alan
miesvaltaisuutta (n. ¾ työvoimasta). Tilanne on ollut pitkään muuttumaton,
vaikka monimuotoisuutta pidetään tärkeänä teknologian suunnittelua ohjaavana
arvona ja teknologia-alan tutkintoja suorittaneiden naisten määrä on
lisääntynyt. Esimerkiksi naisten terveydelle keskeisen kuukautiskierron
seurantaan tarkoitettuja sovelluksia tuli markkinoille verrattain myöhäisessä
vaiheessa ja laitteiden muotoilua on myös kritisoitu huonosti naisten käyttöön
soveltuvaksi. Riskinä on, että muutenkin teknologiasta vähemmän kiinnostuneet
naiset jättävät myös terveysteknologian mahdollisuudet hyödyntämättä. Lisäksi
haasteita voi tulla teknologian integroimisessa naisvaltaisen terveydenhuollon
palveluihin.
Käyttäjänäkökulmasta myös ikääntyneet ovat yksi ryhmä, jolta voi jäädä hyödyntämättä uusien palveluiden mahdollisuudet digitalisoituvassa terveydenhuollossa. Vaikka ikäihmistenkin keskuudessa teknologian käyttö on yleistynyt, yli 75-vuotiaista edelleen alle puolet käyttää internettiä. Koska kroonisten sairauksien ilmaantuvuus lisääntyy iän myötä, teknologian mahdollisuudet hyödyttäisivät ikääntyneitä erityisen paljon. Käyttöönoton esteinä saattavat kuitenkin olla esimerkiksi negatiiviset asenteet, vaikeakäyttöisyys tai aistitoimintojen heikentyminen. Ne ikääntyneet ovat etuoikeutetussa asemassa, jotka saavat lähiomaisiltaan laitteita sekä tukea ja perehdytystä niiden käyttöön.
Saavutettavuus voi olla laajemminkin haaste, joka jättää osan digi-kehityksen ulkopuolelle esimerkiksi taloudellisten tai terveydellisten esteiden vuoksi. Jos nämä haasteet ratkaistaan onnistuneesti, voi digitalisaatio myös lisätä terveyden yhdenvertaisuutta kun luotettava tieto ja yhteys terveydenhuollon ammattihenkilöön ovat helposti kaikkien saatavilla. Ensisijaista olisikin ottaa terveydenhuollon digitalisaatioprosessin vaiheiden suunnitteluun mukaan koko palveluiden käyttäjäkunta ja ihmisyyden diversiteetti – kaikki kenelle yhteiskunnassa mukana olo ja terveys kuuluvat.
Käyttäjänäkökulmasta myös ikääntyneet ovat yksi ryhmä, jolta voi jäädä hyödyntämättä uusien palveluiden mahdollisuudet digitalisoituvassa terveydenhuollossa. Vaikka ikäihmistenkin keskuudessa teknologian käyttö on yleistynyt, yli 75-vuotiaista edelleen alle puolet käyttää internettiä. Koska kroonisten sairauksien ilmaantuvuus lisääntyy iän myötä, teknologian mahdollisuudet hyödyttäisivät ikääntyneitä erityisen paljon. Käyttöönoton esteinä saattavat kuitenkin olla esimerkiksi negatiiviset asenteet, vaikeakäyttöisyys tai aistitoimintojen heikentyminen. Ne ikääntyneet ovat etuoikeutetussa asemassa, jotka saavat lähiomaisiltaan laitteita sekä tukea ja perehdytystä niiden käyttöön.
Saavutettavuus voi olla laajemminkin haaste, joka jättää osan digi-kehityksen ulkopuolelle esimerkiksi taloudellisten tai terveydellisten esteiden vuoksi. Jos nämä haasteet ratkaistaan onnistuneesti, voi digitalisaatio myös lisätä terveyden yhdenvertaisuutta kun luotettava tieto ja yhteys terveydenhuollon ammattihenkilöön ovat helposti kaikkien saatavilla. Ensisijaista olisikin ottaa terveydenhuollon digitalisaatioprosessin vaiheiden suunnitteluun mukaan koko palveluiden käyttäjäkunta ja ihmisyyden diversiteetti – kaikki kenelle yhteiskunnassa mukana olo ja terveys kuuluvat.
Kirjoittaja:
Suvi Sundgren
Sh, TtM, Tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos
suansu@utu.fi
Lähteet:
Cai Z, Fan D & Du J 2017. Gender and attitudes toward technology use: A
meta-analysis. Computers & Education 105 (2017), 1-13.
Pixabay (kuva).
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2020.
Hyvinvointi- ja terveyserot. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot
(22.6.2020)
Tilastokeskus 2019. Suomalaisten internetin käyttö 2019. https://www.stat.fi/til/sutivi/2019/sutivi_2019_2019-11-07_kat_001_fi.html
(18.6.2020)
Työterveyslaitos 2016. Aktiivisuus, uni, stressi – oman
hyvinvoinnin mittaaminen lisääntyy. https://www.ttl.fi/tyopiste/askeleet-uni-stressi-oman-hyvinvoinnin-mittaaminen-lisaantyy/
18.6.2020
Yhdenvertaisuusblogi 2020. Tiesitkö, että tekoälyyn ja
algoritmeihin liittyvää syrjintää valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu? https://www.syrjinta.fi/-/tiesitko-etta-tekoalyyn-ja-algoritmeihin-liittyvaa-syrjintaa-valvoo-yhdenvertaisuusvaltuutettu-?cssType=normal
(22.6.2020)
Yusif S, Soar
J & Hafeez-Baig A. 2016. Older people, assistive technologies, and the
barriers to adoption: A systematic review. International Journal of Medical
Informatics 94(2016), 112-116.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.