Maskien käyttö vähenee, muista ottaa rokotus!

Päätin, etten kirjoita Covid-19 - tutkimukseen liittyen. Mutta Toisaalta Covid-19 on asia, joka tällä hetkellä vaikuttaa meidän kaikkien elämään ja siitä on myös paljon uutta, mielenkiintoista tutkittua tietoa.

Tieteen ja tutkimuksen yhtenä oleellisena piirteenä on epätäydellisyys. Tieto täydentyy ja aiemmat tutkimustulokset, totena pidetyt, saattavat osoittautua lisätutkimusta vaativiksi tai jopa vääriksi. Tieteen tuloksia tarkastellessa täytyy olla kriittinen ja tarkkana sen suhteen, mitä ja miten on oikeasti tutkittu. Tämä saattaa välillä aiheuttaa hämmennystä. Tätä kirjoittaessani Suomessa päättyy maskin käyttö ”pakko”. Tästä päivästä alkaen maskin käyttäminen on pääsääntöisesti oma valinta (pois lukien sosiaali- ja terveydenhuolto ja kasvatustoimi). Maskin käyttöä suositellaan kuitenkin yhä sisätiloissa, joissa on kokoontuneina runsaasti ihmisiä ja erityisesti ilman rokotussuojaa oleville (Suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille ).

Kuva: Kirsi Terho

Yleisellä maskien käytöllä on ollut oma paikkansa. Yhdysvalloissa tutkittiin koululaisilla maskin käytön vaikutuksia Covid-19-tautitapausten kasaumiin. Kouluissa, joissa maskin käyttö oli sääntönä, tautitapausten kasaumia oli vähemmän. Maskien käytöstä on keskusteltu vilkkaasti myös Suomessa ja jos Covid-19 - viruksen esiintyvyys väestössä on korkea, on maskien käytöstä yleisesti jonkinlaista hyötyä.

Suurin osa hengitystieinfektioista tarttuu pisara- ja kosketusteitse. Maskit suojaavat pisaroilta suhteellisen tehokkaasti oikein käytettynä. Tämän olemme terveydenhuollossa tienneet jo vuosikymmeniä ja Covid-19 - pandemian aikana kaikenlaisten hengitystievirusten aiheuttamat taudit ovat vähentyneet.

Covid-19 - torjuntatoimissa maskien käytön lisäksi asiaan vaikuttavat monet muutkin asiat, joita on haasteellisempi tutkia. Olemme tienneet, että hengitystieoireinen tartuttaa muita ihmisiä ainakin läheisessä kontaktissa. Kosketuksella ja pinnoilla lienee myös oma merkityksensä. Sitä me emme tiedä, kuinka suuri osa tautien vähenemisestä oli maskin käytön vaikutusta ja kuinka suuri osa sitä, että pandemian kiihtymisen aikana olemme vähentäneet sosiaalista kanssakäymistä ja noudattaneet hygieniaohjeita. Ja maskin käyttö sinänsä voi vaikuttaa myös muulla tavoin käyttäytymiseemme, esimerkiksi muistuttamalla tartunnan riskistä.

Covid -19 - virusta ja sen erilaisia vaikutuksia tutkitaan tällä hetkellä laajasti Suomessa ja muualla maailmassa. On jo todettu, että virus voi aiheuttaa erilaisia oireita ja pitkäaikaisiakin vaikutuksia. Lisäksi Covid -19 vaatimilla torjuntatoimilla on ollut laaja vaikutus ihmisten hyvinvointiin sosiaalisesti ja psyykkisesti. Myös rokotteen eduista ja myös sen aiheuttamista mahdollisista sivuvaikutuksista on runsaasti tieteellisesti tasokasta tutkimusta. Tiedämme jo, että voimme varsin turvallisin mielin ottaa rokotteen ja välttyä vakavalta Covid-19 - taudilta.

Mutta miten sitten voimme turvallisesti vähentää tai ainakin tarkentaa maskien käyttökohteita? Ensinnäkin rokotteen ottaminen on se merkittävä asia, jonka avulla voimme muuttaa maskikäyttäytymistämme. Lisäksi olisi jatkossakin hyvä muistaa tärkeimmät hengitysvirustartunnan torjuntaan liittyvät käytännön teot (esim. käsihygienia), jotka ovat jo vuosikymmeniä sitten tutkimuksella tehokkaiksi todistettuja ehkäisykeinoja hengitystievirusten yhteydessä. Covid-19-pandemian mukanaan tuomat tutkimustulokset ovat entisestään korostaneet niiden merkitystä.


Eli tässä meille kaikille turvallisempaa tulevaisuutta varten muutama käytännön vinkki:

1. Jos olet hengitystieoireinen, sairasta kotona. Se ei tee sinusta työnsankaria, että tartutat muut eikä oikeastaan ole kenestäkään hauskaa.

2. Huolehdi aina riittävästä käsihygieniasta. Et näe, mitä viruksia olet käsiisi saanut ”reissuillasi”.

3. Covid-19 - pandemian jälkeenkin käytä maskia, jos olet pakotettu liikkumaan muiden ihmisen seurassa hengitystieoireisena.

4. Ota tarjolla oleva rokote. Tämä koskee Covid-19 - virusta, mutta myös kohta maahamme saapuvaa influenssaa. Otat sen oman terveytesi takia, olet tärkeä ihminen, mutta myös läheistesi, ystäviesi ja työtovereidesi takia.

Kirjoittajan tiedot: 

Kirsi Terho
TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos
kmterh@utu.fi

Kirjallisuus:

Bundgaard H, Bundgaard JS, Raaschou-Pedersen DET, von Buchwald C, et al. Effectiveness of Adding a Mask Recommendation to Other Public Health Measures to Prevent SARS-CoV-2 Infection in Danish Mask Wearers : A Randomized Controlled Trial. Ann Intern Med. 2021 Mar;174(3):335-343. doi: 10.7326/M20-6817. Epub 2020 Nov 18. PMID: 33205991; PMCID: PMC7707213.

Eikenberry SE, Mancuso M, Iboi E, Phan T, et al. To mask or not to mask: Modeling the potential for face mask use by the general public to curtail the COVID-19 pandemic. Infect Dis Model. 2020 Apr 21;5:293-308. doi: 10.1016/j.idm.2020.04.001. PMID: 32355904; PMCID: PMC7186508.

Howard J, Huang A, Li Z, Tufekci Z, et al. An evidence review of face masks against COVID-19. Proc Natl Acad Sci U S A. 2021 Jan 26;118(4):e2014564118. doi: 10.1073/pnas.2014564118. PMID: 33431650; PMCID: PMC7848583.

Matuschek C, Moll F, Fangerau H, Fischer JC, et al. Face masks: benefits and risks during the COVID-19 crisis. Eur J Med Res. 2020 Aug 12;25(1):32. doi: 10.1186/s40001-020-00430-5. PMID: 32787926; PMCID: PMC7422455.

 
Pennanen, TM. (2021). Hengitystieinfektiot vähenivät merkittävästi koronavuonna. Ajankohtaista 9.6.2021. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/hengitystieinfektiot-vahenivat-merkittavasti-koronavuonna/

Pollock KM, Ramasamy MN, Rhead S, Schwarzbold AV, et al. Safety and efficacy of the ChAdOx1 nCoV-19 vaccine (AZD1222) against SARS-CoV-2: an interim analysis of four randomised controlled trials in Brazil, South Africa, and the UK. Lancet. 2021 Jan 9;397(10269):99-111. doi: 10.1016/S0140-6736(20)32661-1. Epub 2020 Dec 8. Erratum in: Lancet. 2021 Jan 9;397(10269):98. PMID: 33306989; PMCID: PMC7723445.