Sairaalaan? Apua, jännittää...

Sofia istuu sylissäni lääkärin vastaanotolla. Lääkäri juuri kertoo meille, että Sofian korviin tullaan laittamaan nukutuksessa putket. Tämä voi helpottaa pitkää korvatulehduskierrettä. Tunnen, kuinka Sofian vartalo jäykistyy sylissäni ja hän puristaa minua kädestä: ”Äiti, mitä nukutus tarkoittaa? Sattuuko minuun?”

Lapsille nukutuksessa eli anestesiassa tehtävät toimenpiteistä yleisempiä ovat muun muassa erilaiset murtumaleikkaukset sekä korvien putkitukset. Lapselle ajatus sairaalasta ja siellä nukutuksessa tehtävästä toimenpiteestä tai leikkauksesta voi olla erittäin jännittävä ja ahdistava. Arviolta 50–70 prosenttia nukutusta vaativaan toimenpiteeseen menevistä lapsista kokee ahdistusta ennen varsinaista toimenpidettä. Jännittäminen ja ahdistus voivat alkaa toimenpidettä suunniteltaessa ja tunteet voivat voimistua eri vaiheissa ennen toimenpidettä. Usein ahdistus voi olla voimakkaimmillaan leikkaussalissa juuri ennen nukutusta.

Ahdistunut ja peloissaan oleva lapsi voi tapella ja pyrkiä pakoon nukutusta aloitettaessa. Kova ahdistus ja pelko ennen toimenpidettä voivat aiheuttaa esimerkiksi painajaisia lapselle ja hidastaa lapsen toipumista toimenpiteestä. Lapsen ahdistuksen kokemukset voivat vaikuttaa olennaisesti myös tulevaisuuden sairaala- tai lääkärikäynteihin sekä toimenpiteisiin.  

Lapsen ahdistusta voi aiheuttaa itse nukutukseen ja toimenpiteen lisäksi myös pelko yksinolosta tai ero vanhemmista, outo sairaalaympäristö, epätietoisuus tulevista tapahtumista ja pelko kivusta. Myös vanhemmille lasten nukutuksessa tehtävät toimenpiteet tai huoli lapsen hyvinvoinnista voivat aiheuttaa huolta ja stressiä. Lasten aistiessa vanhempien ahdistuksen voi se edelleen lisätä heidän ahdistustaan. Lapsen ikä, kehitystaso ja aiemmat kokemukset anestesiasta vaikuttavat heidän käyttäytymiseensä. Lapset kehittyvät eri tahtiin, ja lasten taidot ja kyvyt voivat vaihdella suuresti samanikäisten lasten välillä. Lapsi saattaa ajatella asiasta hyvin eri tavoin kuin aikuinen luulee. Lapsi tarvitsee myös aikaa käsitelläkseen asiaa ja kehittääkseen selviytymiskeinoja ahdistuksen hallintaan.

Vanhemmat ovat olennaisessa roolissa lapsen toimenpiteeseen valmistamisen alkaessa jo kotona. Lapselle on tärkeä kertoa toimenpiteestä ja nukutuksesta etukäteen lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Keskustelut auttavat lapsia erottamaan mielikuvituksen todellisuudesta ja rakentamaan luottamusta. Lisäksi ne vähentävät lapsen epävarmuutta ja lisäävät lapsen uskoa omiin kykyyn selviytyä stressaavista tilanteista.

Erilaisilla ei-lääkinnällisillä interventioilla, kuten rentoutumisella, harhauttamisella ja opetuksellisilla menetelmillä, voidaan vähentää lasten ahdistusta ja parantaa lapsen yhteistyötä nukutuksen yhteydessä. Erilaiset digitaaliset opetukselliset pelit tai virtuaalipelit voivat olla hyödyllinen tapa lapsen selviytymistaitojen opettamisessa ja tukemisessa. Opetuksellisella pelillä voidaan mahdollisesti vahvistaa lasten minäpystyvyyttä, terveydenlukutaitoa ja lisätä tietoa nukutuksesta ja siten myös vähentää lapsen ahdistusta.

Kirjoittaja:
Elina Laitonen
sh, TtM, väitöskirjatutkija
resalm@utu.fi

Lähteet:

1) Chow CH., Van Lieshout RJ., Schmidt LA., Dobson KG. & Buckley N. (2016) Systematic Review: Audiovisual Interventions for Reducing Preoperative Anxiety in Children Undergoing Elective Surgery. Journal of Pediatric Psychology 41(2),182-203.

2) Hotus-hoitosuositus (2016) Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Korhonen A, Kaakinen P, Mäkelä M & Miettinen S. Helsinki Hoitotyön tutkimussäätiö. Saatavilla https://www.hotus.fi/leikki-ikaisen-emotionaalinen-tuki-paivakirurgisessa-hoitotyossa-hoitosuositus/ (2.12.2022).

3) Ingadottir B, Laitonen E, Stefansdottir A, Sigurdardottir A, Brynjolfsdottir B, Parisod H, Nyman J, Gunnarsdottir K, Jónsdóttir K, Salanterä S, Pakarinen A. (2022) Developing a Health Game to Prepare Preschool Children for Anesthesia: Formative Study Using a Child-Centered Approach. JMIR Serious Games 2022;10(1):e3147

4) Manyande A., Cyna AM., Yip P., Chooi C. & Middleton P. (2015) Non-pharmacological interventions for assisting the induction of anaesthesia in children. Cochrane Database Systematic Review. 14 (7).

5) Salmela, Marja 2010. Hospital-related fears and coping strategies in 4-6-year-old children. Helsingin yliopisto.