Miten tieteenalaa tutkimalla voidaan edistää terveyttä?

Kuva: flickr.com

Terveystieteellisen tutkimuksen ytimessä on ihmisten terveyden ja toimintakyvyn tutkiminen. Kun oman väitöskirjatutkimukseni aihe liittyy radiografian tieteenalan tutkimuskohteen määrittämiseen, herättää se usein kuulijoissa kysymyksen siitä, miten aihealue liittyy terveystieteellisen tutkimuksen kenttään tai miksi sellaista ylipäätään pitäisi tutkia.

Tieteenalaa tutkittaessa voidaan tutkia tieteenalan substanssia eli käsitteitä, malleja, teorioita tai vaikka tutkimuskohdetta. Tutkittavana voisi olla tieteenalan syntaktinen rakenne eli miten tieteenalalla on organisoitu esimerkiksi tutkittavan tiedon käsittely (metodologisesti) tai miten tietoon päädytään ja miten sitä oikeutetaan (epistemologisesti). Terveystieteissä hoitotiedettä on tutkittu paljon erilaisista näkökulmista ja lukuisat hoitotieteen teoriat ovat kehittäneet tieteenalaa, esimerkkeinä Royn teoria hoitotieteen adaptaatiomallista tai Carperin tutkimukset hoitotieteellisen tiedon lajeista. Nämä ja monet muut tutkimukset ovat edistäneet hoitotieteen kehittymistä tieteenalana ja laajentaneet terveystieteellisen tutkimuksen kenttää lääketieteen hegemoniasta. Kun terveyden ja ihmisten elämän kirjo on laaja, on järkevää myös tarkastella ja tutkia näihin liittyviä ilmiöitä monipuolisesti.

Radiografiatiede on terveystieteisiin sijoittuva tieteenala, jossa tutkitaan lääketieteelliseen kuvantamiseen ja sädehoitoon liittyviä ilmiöitä. Erityisinä kiinnostuksen kohteina on ollut muun muassa röntgenhoitajan ammattiin liittyvä tutkimus, kliiniset käytännöt kuvantamisessa ja sädehoidossa, säteilyn turvallinen ja laadukas käyttö sekä kuvantamiseen ja sädehoitoon liittyvän teknologian tutkiminen. Valtaosa terveydenhuollon piirissä hoidettavista asiakkaista käy jossain kuvantamistutkimuksessa osana hoitopolkua. Syövän hoidossa sädehoito on tärkeä ja alana kehittyvä hoitomuoto. Terveyden edistämisen näkökulmasta ei siis ole aivan yhdentekevää, miten ja mistä näkökulmasta tutkimusta tehdään näillä aloilla. Kuvantamisessa tutkimusta tehdään paljon erityisesti lääketieteellisen tekniikan näkökulmasta. Radiografiatieteellisessä tutkimuksessa huomioidaan myös asiakkaiden ja työn tekijöiden kokemukset sekä palveluiden parantaminen. Kehittyvän ja korkeateknologisen alan kontekstissa on tärkeää, että tutkimusta tehdään huomioiden ihminen, jolle palveluja tuotetaan. Itseisarvona ei ole teknologia vaan miten teknologian avulla voidaan parantaa diagnostiikkaa tai vähentää potilaan saamaa säteilyannosta.

Tutkimalla radiografiatiedettä, tieteenalalle voidaan antaa mahdollisuus kehittyä. Tutkimuskohteen määrittelemisellä rajataan tieteenalan tutkimuskenttää ja voidaan fokusoida tutkimusta. Uutena tieteenalana radiografiatieteen täytyy oikeuttaa olemassaolonsa: tutkimme jotain sellaista mitä kukaan muu ei tutki tästä näkökulmasta. Tutkimuskohteen tulisi kuvastaa tieteenalalla tutkittavan tiedon ydinolemusta ja olla muuttumaton, jos tieteenala jatkaa olemassaoloaan. Tutkimuskohde antaa alan tutkijoille tavan perustella ja sanoittaa tutkimuksensa näkökulmaa käyttäen tieteenalan olennaisia käsitteitä. Näin ollen, tieteenalan tutkimuskohdetta tutkimalla tuotetaan tulevaisuuden radiografiatieteen tutkijoille rakennuspalikoita laadukkaan tutkimuksen tekemiseen ja käytännön kehittämiseen.

Joten vastaus tuohon kirjoituksen aloittaneeseen kysymykseen voisi olla: tieteenalaa tutkimalla varmistetaan laadukas tutkimus myös tulevaisuudessa ja laadukasta terveystieteellistä tutkimusta tukemalla voimme edistää lopulta terveyttä ja ihmisten elämänlaatua.

 

Kirjoittaja:

Sanna Törnroos

Rh, TtM, Väitöskirjatutkija

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

sanna.j.tornroos(at)utu.fi

 

Lähteet:

Bullock SM (2009).  Learning to think like a teacher educator:making the substantive and syntactic structures of teaching explicit through self‐study, Teachers and Teaching: theory and practice, 15:2, 291-304, DOI: 10.1080/13540600902875357.

Carper B (1978). Fundamental patterns of knowing in nursing. Adv Nurs Sci, 1 (1978), pp. 13-23

Roy C (2018). Key Issues in Nursing Theory Developments, Challenges, and Future Directions. Nursing Research, Vol 67, No 2, 81–92.

Törnroos S, Leino-Kilpi H & Metsälä E. 2021. Phenomena of radiography science - A scoping review, Radiography 27 (4): 1231-1240. https:// doi.org/10.1016/j.radi.2021.07.005

Törnroos S, Pasanen M, Leino-Kilpi H, Metsälä E. Identification of research priorities of radiography science – A modified Delphi study in Europe. Nursing & Health Sciences (2022). DOI:10.1111/nhs.12938

Willis D, Grace P & Roy C (2008). A Central Unifying Focus for the Discipline: Facilitating Humanization, Meaning, Choice, Quality of Life, and Healing in Living and Dying.  Advances in Nursing Science Vol. 31, No. 1, pp. E28–E40