Musiikki on monelle tärkeä osa arkipäivää. Tapaamme
kuunnella lempimusiikkiamme esimerkiksi autolla ajaessa, lenkillä tai vaikkapa
taustamusiikkina kotitöitä tehdessä. Lisäksi musiikki on monelle tärkeä
harrastus esimerkiksi soittamisen, laulamisen tai konserttien muodossa. Samalla
musiikki on myös tiedostamaton osa arkeamme. Usein emme kiinnitä siihen
erityistä huomiota musiikin soidessa taustalla esimerkiksi kaupassa
asioidessamme tai televisiomainosten yhteydessä.
Musiikilla on todettu olevan terveyttä edistäviä
vaikutuksia sekä aktiivisesti toteutettuna (Martin et al. 2018) että
taustamusiikin muodossa (Iyendo 2016). Musiikkiterapialla on todettu olevan
yhteys muun muassa alentuneeseen stressitasoon, ahdistukseen ja univaikeuksiin
(Martin et al. 2018). Puolestaan rauhallinen taustamusiikki
sairaalaympäristössä voi alentaa potilaan stressitasoa ja verenpainetta, onpa
sen todettu olevan lisäksi yhteydessä hoitohenkilökunnankin hyvinvointiin
(Iyendo 2016).
Sen lisäksi, että musiikki voi edistää terveyttä, on
sillä todettu olevan yhteys myös aivojen kuntoutumisessa. Musiikkipohjaisia
interventioita on tutkittu muun muassa aivoverenkiertohäiriö-, dementia-,
Parkinsonin tauti-, epilepsia- ja multippeliskleroosipotilailla. Näiden potilasryhmien
kohdalla musiikkipohjaisilla interventioilla voi olla positiivinen vaikutus
esimerkiksi motoriseen toimintakykyyn, puheeseen ja kognitioon. (Sihvonen et
al. 2017.)
Teknologian kehitys mahdollistaa uudenlaisten
tutkimusmenetelmien käytön myös musiikin aivoja kuntouttavan vaikutuksen
tutkimisessa. Muun muassa YLE uutisoi helmikuussa Turun yliopistollisessa
keskussairaalassa toteutettavasta neurologian professori Seppo Soinilan
tutkimuksesta, jossa potilaat seurasivat virtuaalilaseilla striimattua
pianokonserttoa. Kyseisessä tutkimuksessa keskitytään musiikin vaikuttavuuden
tutkimiseen aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa. (YLE 2018.)
Myös kolmas sektori on ottanut musiikin kiinteäksi
osaksi aivojen hyvinvointia. Vuonna 2017 vietettiin Aivoliiton
40-vuotisjuhlavuotta ja vuoden teemana oli aivot ja musiikki (Aivoliitto 2017).
Juhlavuoden jälkeenkin musiikki säilyy Aivoliiton toiminnassa mukana, esimerkiksi
musiikkitapahtumien muodossa (Aivoliitto 2018).
Tällä viikolla vietämme aivoviikkoa. Aivoviikolle
mahtuu erilaista aivoihin liittyvää toimintaa, esimerkiksi aivojen terveyteen
liittyviä luentotapahtumia, joissa järjestäjinä ovat muun muassa aiemmin
mainitsemani Aivoliitto (Aivoliitto 2018) ja Turun yliopistollinen
keskussairaala (TYKS 2018). Itse haastaisin aivoviikon nojalla jokaisen lukijan
ajattelemaan omaa aivoterveyttään: miten huolehdimme siitä ja mitä voisimme
vielä tehdä pitääksemme paremmin huolta aivoistamme, vaikka sitten
lempimusiikkia kuunnellen. Ovathan aivot tunnetusti korvaamaton kovalevymme
(Korvaamaton kovalevy 2018).
Kirjoittajan
tiedot:
Sunna
Rannikko
Th/sh,
TtM, tohtorikoulutettava
Turun
yliopisto, Hoitotieteen laitos
seeran@utu.fi
Lähteet:
Iyendo TO. 2016. Exploring the effect of sound
and music on health in hospital settings: A narrative review. International
journal of nursing studies, 63, (82 -100).
Martin L, Oepen R,
Bauer K, Nottensteiner A, Mergheim K, Gruber H & Koch SC. 2018. Creative
Arts Interventions for Stress Management and Prevention—A Systematic Review. Behavioral Sciences, 8(2), 1-18.
Sihvonen AJ, Särkämö
T, Leo V, Tervaniemi M, Altenmüller E & Soinila S. 2017. Music-based
interventions in neurological rehabilitation. The Lancet Neurology, 16(8), 648-660.
TYKS. 2018. Aivoviikko: Aivoterveys ja elintavat. Saatavissa: http://www.vsshp.fi (viitattu 11.3.2018).
YLE. 2018 Aivot kuntoutuvat musiikin voimalla –
tutkimuksessa potilaat seuraavat konserttia virtuaalisesti. Saatavissa: www.yle.fi (viitattu 11.3.2018).
Kuva: geralt/Pixabay
Vilpittömästi olin niin surullinen, kun aviomiehelläni todettiin Parkinsons-tauti 2 vuotta sitten, kun hän oli 49-vuotias. Hänellä oli ojennettu asento, vapina, oikea käsi ei liiku ja myös sykkivä tunne kehossaan. Hänet asetettiin Senemetiin 8 kuukaudeksi, minkä jälkeen Siferol otettiin käyttöön ja korvattiin Senemetillä. Tänä aikana hänelle diagnosoitiin myös dementia. Hän aloitti hallusinaatiot, menetti yhteyden todellisuuteen. Epäillään, että se oli lääkitystä, otin hänet pois Siferolilta (lääkärin tietämyksen mukaan) ja aloitin hänet tohtori Itohanilta tilaamallamme luonnollisella kasviperäisellä koostumuksella. Hänen oireensa heikkenivät täysin Dr Itohan HERBAL Formula- tai Parkinsons-taudin luonnollisen 3 viikon käytön aikana. yrttivalmiste. Hän on nyt melkein 51-vuotias ja pärjää hyvin, tauti on täysin käännetty! aviomieheni parani ja nyt aviomiehelläni ei ole Parkinsonsia, menin sairaalaan, joka sanoi, että Parkinsonille ei ole parannuskeinoa, ja ilmoitin heille aviomieheni paranemisesta ja he olivat yllättyneitä. ota yhteyttä tohtori Itohaniin myös muiden useiden sairauksien varalta ja saat neuvoja avioliittoasioiden hoitamiseen. Hän on hyvä mies
VastaaPoistaSähköposti greatcureman@gmail.com
Whatsapp +2348152855846