Sivut

tiistai 13. maaliskuuta 2018

Musiikkia aivoilleni


Musiikki on monelle tärkeä osa arkipäivää. Tapaamme kuunnella lempimusiikkiamme esimerkiksi autolla ajaessa, lenkillä tai vaikkapa taustamusiikkina kotitöitä tehdessä. Lisäksi musiikki on monelle tärkeä harrastus esimerkiksi soittamisen, laulamisen tai konserttien muodossa. Samalla musiikki on myös tiedostamaton osa arkeamme. Usein emme kiinnitä siihen erityistä huomiota musiikin soidessa taustalla esimerkiksi kaupassa asioidessamme tai televisiomainosten yhteydessä.

Musiikilla on todettu olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia sekä aktiivisesti toteutettuna (Martin et al. 2018) että taustamusiikin muodossa (Iyendo 2016). Musiikkiterapialla on todettu olevan yhteys muun muassa alentuneeseen stressitasoon, ahdistukseen ja univaikeuksiin (Martin et al. 2018). Puolestaan rauhallinen taustamusiikki sairaalaympäristössä voi alentaa potilaan stressitasoa ja verenpainetta, onpa sen todettu olevan lisäksi yhteydessä hoitohenkilökunnankin hyvinvointiin (Iyendo 2016).

Sen lisäksi, että musiikki voi edistää terveyttä, on sillä todettu olevan yhteys myös aivojen kuntoutumisessa. Musiikkipohjaisia interventioita on tutkittu muun muassa aivoverenkiertohäiriö-, dementia-, Parkinsonin tauti-, epilepsia- ja multippeliskleroosipotilailla. Näiden potilasryhmien kohdalla musiikkipohjaisilla interventioilla voi olla positiivinen vaikutus esimerkiksi motoriseen toimintakykyyn, puheeseen ja kognitioon. (Sihvonen et al. 2017.)

Teknologian kehitys mahdollistaa uudenlaisten tutkimusmenetelmien käytön myös musiikin aivoja kuntouttavan vaikutuksen tutkimisessa. Muun muassa YLE uutisoi helmikuussa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa toteutettavasta neurologian professori Seppo Soinilan tutkimuksesta, jossa potilaat seurasivat virtuaalilaseilla striimattua pianokonserttoa. Kyseisessä tutkimuksessa keskitytään musiikin vaikuttavuuden tutkimiseen aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa. (YLE 2018.)

Myös kolmas sektori on ottanut musiikin kiinteäksi osaksi aivojen hyvinvointia. Vuonna 2017 vietettiin Aivoliiton 40-vuotisjuhlavuotta ja vuoden teemana oli aivot ja musiikki (Aivoliitto 2017). Juhlavuoden jälkeenkin musiikki säilyy Aivoliiton toiminnassa mukana, esimerkiksi musiikkitapahtumien muodossa (Aivoliitto 2018).

Tällä viikolla vietämme aivoviikkoa. Aivoviikolle mahtuu erilaista aivoihin liittyvää toimintaa, esimerkiksi aivojen terveyteen liittyviä luentotapahtumia, joissa järjestäjinä ovat muun muassa aiemmin mainitsemani Aivoliitto (Aivoliitto 2018) ja Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS 2018). Itse haastaisin aivoviikon nojalla jokaisen lukijan ajattelemaan omaa aivoterveyttään: miten huolehdimme siitä ja mitä voisimme vielä tehdä pitääksemme paremmin huolta aivoistamme, vaikka sitten lempimusiikkia kuunnellen. Ovathan aivot tunnetusti korvaamaton kovalevymme (Korvaamaton kovalevy 2018).


Kirjoittajan tiedot:

Sunna Rannikko
Th/sh, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos
seeran@utu.fi



Lähteet:

Aivoliitto. 2018. Ajankohtaista Aivoliitossa. Saatavissa: www.aivoliitto.fi (viitattu 11.3.2018).

Aivoliitto. 2017. Aivoliitto 40 vuotta. Saatavissa: www.aivoliitto.fi (viitattu 11.3.2018).

Iyendo TO. 2016. Exploring the effect of sound and music on health in hospital settings: A narrative review. International journal of nursing studies, 63, (82 -100).

Korvaamaton kovalevy. 2018. Saatavissa: http://www.korvaamatonkovalevy.fi/ (viitattu 11.3.2018).

Martin L, Oepen R, Bauer K, Nottensteiner A, Mergheim K, Gruber H & Koch SC. 2018. Creative Arts Interventions for Stress Management and Prevention—A Systematic Review. Behavioral Sciences, 8(2), 1-18.

Sihvonen AJ, Särkämö T, Leo V, Tervaniemi M, Altenmüller E & Soinila S. 2017. Music-based interventions in neurological rehabilitation. The Lancet Neurology, 16(8), 648-660.
TYKS. 2018. Aivoviikko: Aivoterveys ja elintavat. Saatavissa: http://www.vsshp.fi (viitattu 11.3.2018).

YLE. 2018 Aivot kuntoutuvat musiikin voimalla – tutkimuksessa potilaat seuraavat konserttia virtuaalisesti. Saatavissa: www.yle.fi (viitattu 11.3.2018).

Kuva: geralt/Pixabay

1 kommentti:

  1. Vilpittömästi olin niin surullinen, kun aviomiehelläni todettiin Parkinsons-tauti 2 vuotta sitten, kun hän oli 49-vuotias. Hänellä oli ojennettu asento, vapina, oikea käsi ei liiku ja myös sykkivä tunne kehossaan. Hänet asetettiin Senemetiin 8 kuukaudeksi, minkä jälkeen Siferol otettiin käyttöön ja korvattiin Senemetillä. Tänä aikana hänelle diagnosoitiin myös dementia. Hän aloitti hallusinaatiot, menetti yhteyden todellisuuteen. Epäillään, että se oli lääkitystä, otin hänet pois Siferolilta (lääkärin tietämyksen mukaan) ja aloitin hänet tohtori Itohanilta tilaamallamme luonnollisella kasviperäisellä koostumuksella. Hänen oireensa heikkenivät täysin Dr Itohan HERBAL Formula- tai Parkinsons-taudin luonnollisen 3 viikon käytön aikana. yrttivalmiste. Hän on nyt melkein 51-vuotias ja pärjää hyvin, tauti on täysin käännetty! aviomieheni parani ja nyt aviomiehelläni ei ole Parkinsonsia, menin sairaalaan, joka sanoi, että Parkinsonille ei ole parannuskeinoa, ja ilmoitin heille aviomieheni paranemisesta ja he olivat yllättyneitä. ota yhteyttä tohtori Itohaniin myös muiden useiden sairauksien varalta ja saat neuvoja avioliittoasioiden hoitamiseen. Hän on hyvä mies
    Sähköposti greatcureman@gmail.com
    Whatsapp +2348152855846

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.