tiistai 24. marraskuuta 2015

Kun tapahtuu vakava hoitovirhe – myös hoitajat voivat olla uhreja



Lääkärilehden kolumnissa (Halonen 2015) kuvataan koskettavasti niitä tunteita, joita ammattihenkilö voi kokea tehtyään vakavan hoitovirheen: On iltoja, jolloin hän pakottaa itsensä nousemaan pintaan henkeä haukkoen. Hän teki hoitovirheen 13 vuotta sitten vastavalmistuneena lääkärinä, ja edelleen joinain iltoina, kun uni ei ota tullakseen, muisto tarraa otteeseensa. Se vie kuin virran pyörre mukanaan, se ahdistaa, puristaa rintaa.” Hoitovirheestä voi tulla osa uratarinaa, tapahtuma, joka muistuttaa ahdistavana tunteena vielä vuosien jälkeen. 

Hoitovirheet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä potilaalle ja omaisille. On esitetty arvioita, että virheen vuoksi Yhdysvalloissa menehtyy vuosittain jopa 98 000 (Kohn ym. 1999) ja Belgiassa 3000 potilasta (Van Gerven 2013). Suomessa on puolestaan arvioitu, että potilaan kuolemaan johtavia haittatapahtumia tapahtuu 700–1700 vuosittain. Kustannukset näistä haittatapahtumista voivat nousta miljardiin euroon. (THL 2013.) Jopa puolet terveydenhuollon ammattihenkilöistä kohtaa urallaan potilastyössä tapahtuneen virheen ja siitä aiheutuvia seurauksia (Edrees ym. 2011).


Terveydenhuollossa työ on inhimillistä ja kaikkia virheitä ei saada estettyä. Terveydenhuollon ammattihenkilö on työssään henkilökohtaisessa vastuussa siitä mitä tekee ja mitä jättää tekemättä. Tämä kuuluu ammattiin. Vastavalmistuneet ovat kuvanneet sitä, kuinka vastuun määrä on yllättänyt työelämään siirtyessä (Flinkman ym. 2015). Vastuun kantamiseen kasvaa vähitellen.

Hoitovirheistä uutisoidaan aika ajoin julkisuudessa. Usein uutisoinnissa ja sitä seuraavassa keskusteluissa jää kuitenkin huomioimatta se, millaiset seuraukset virheellä on terveydenhuollon ammattihenkilöille itselleen ja hänen työyhteisölleen.

Seys ja kumppanit (2012) kuvaavat systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessaan, että hoitovirheen tapahtuessa terveydenhuollon ammattihenkilöt kokevat syyllisyyden, häpeän, turhautumisen, vihan, pelon ja stressin tunteita. Vakavissa tapauksissa ammattihenkilöllä voi kehittyä traumaperäinen stressireaktio, johon liittyy sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita. Tästä voi olla seurauksena se, että ammattihenkilö ei enää halua työskennellä kyseisessä organisaatiossa tai jopa lähtee ammatistaan. Ammattihenkilöstä tulee silloin hoitovirheen toinen uhri (’second victim’).

Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioilla tulee olla menettelytavat, joiden mukaan toimitaan, jos sattuu vakava virhe tai vaaratilanne. Kun vakava hoitovirhe tapahtuu, valvovat viranomaiset ryhtyvät selvittämään tapahtunutta. Ammattihenkilö antaa selvityksen tapahtuneesta. Myös poliisitutkinta voi tulla kyseeseen. Tämä prosessi on erittäin raskas ja ammattihenkilö tarvitsee siihen organisaationsa tukea.

Potilasta, hänen omaisiaan ja terveydenhuollon ammattihenkilöä ei saa jättää yksin selviämään tapahtuneen kanssa. Ammattihenkilö voi saada tukea esimieheltä, työterveyshuollosta, työsuojeluorganisaatiosta tai ammattiliitosta. Yksittäisen ammattihenkilön lisäksi työyksikkö tarvitsee apua tilanteesta selviämiseen (Seys ym. 2013). Virheen taustat on selvitettävä avoimesti ja syyllistämättä henkilöstöä, jotta jatkossa voidaan välttyä samanlaisilta tapahtumilta.


Mervi Flinkman, sh, TtT, Työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy ry



Lähteet

Halonen, M. (2015) Virhe 13 vuotta sitten. Lääkärilehti 45/2015. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/laakarin-aani/han-teki-hoitovirheen-13-vuotta-sitten/#.Vkr01E3oufA Viitattu 17.11.2015.

Kohn, T., Corrigan, J. M., & Donaldson, M. S. (Eds.). (1999). To err is human:
Building a safer health system. Washington, DC: National Academy Press.

Van Gerven E. 2013.  Second victims after adverse events: The need for an international approach. http://www.isqua.org/docs/edinburgh-powerpoint-presentations-2013/1045-a2--e-van-gerven-carrick-mon-second-victims-after-adverse-events.pdf?sfvrsn=2 Viitattu 17.11.2015.

THL. 2013. Vaaratapahtumat. https://www.thl.fi/fi/web/laatu-ja-potilasturvallisuus/potilasturvallisuus/mita-on-potilasturvallisuus/potilasturvallisuuden-vaaratilanteet Viitattu 17.11.2015.

Edrees, H. H., Paine, L. A., Feroli, E. R., & Wu, A. W. 2011. Health care workers as second victims of medical errors. Polskie Archiwum Medycyny Wewn 121, 101–108.

Flinkman, M. & Salanterä, S. (2015). Early career experiences and perceptions - a qualitative exploration of the turnover of young registered nurses and intention to leave the nursing profession in Finland. Journal of Nursing Management 23(8), 1050-1057

Seys, D., Wu, A., Van Gerven, E., Vleugels, A., Euwema, M., Panella, M., Scott, S., Conway, J., Sermeus, W., Vanhaecht, K. (2012). Health care professionals as second victims after adverse events: a systematic review. Evaluation & the Health Professions 36 (2), 135-162.

Seys, D., Scott, S., Wu, A., Van Gerven, E., Vleugels, A., Euwema, M., Panella, M., Conway, J., Sermeus, W., Vanhaecht, K. (2013). Supporting involved health care professionals (second victims) following an adverse health event: a literature review. International Journal of Nursing
Studies 50 (5), 678-687.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti